Pienet tapaturmat voivat maksaa tuhansia

Esimerkiksi Lujabetonin järjestelmällinen työturvallisuustyö sai alkunsa vuonna 2007 yksinkertaisesti rumista tapaturmataajuusluvuista. Tapaturmataajuus oli pahimmillaan 80–90 paikkeilla. Toimitusjohtaja Mikko Isotalo sanoo, ettei koko alankaan lukemissa ollut kehumista.
”Lähdimme silloin tavoittelemaan nollaa tapaturmaa, mutta kyllä se on tiukassa tällaisella käsityövaltaisella alalla. Tapaturmia sattuu varsinkin käsityökalujen kanssa. Meillä sattuu vuodessa 5–10 vasaralla sormeen lyömistä, jotka vaativat sairaslomaa, mutta vasaraa on kuitenkin pakko käyttää. Haaste tuntuu kovalta tällaisissa olosuhteissa.”

Jokainen tapaturma maksaa Lujabetonille tuhansia euroja. Myös pienet tapaturmat, kuten venähdykset ja nyrjähdykset, ovat yllättävän kalliita.

Rahapussi ei ole ainoa asia, miksi Lujabetoni haluaa tapaturmia vähemmäksi. Isotalo, yhtiön tuotantovastaava Harri Niemi ja linjavastaava Pekka Kokkonen uskovat, että hyvällä työturvallisuudella on vaikutusta työyhteisön ilmapiiriin ja jopa työmotivaatioon. Kokkosen mukaan varsinkin siisteys ja järjestys parantavat työntekijöiden kommenttien mukaan työilmapiiriä selvästi.

”Sääntöjen noudattamisessa iso sija on ryhmäkurilla. Jos miehet havaitsevat, että joku lipsuu sovituista toimintatavoista, rikkuri otetaan puhutteluun. Rahakin on tässä hyvä kannustin. Siilinjärven tehtaillamme siisteys on osa urakkapalkkaa.”

Turhat riskit pois

Lujabetonin työturvallisuustyön ankkurina ovat toimintaohjeet, joita Isotalo päivittää jopa parikymmentä kertaa vuodessa. Nyt yritys haluaa vieläkin selvemmin painottaa sitä, että turhia riskejä ei saa hyväksyä eikä ottaa.

”Kun joku päättää jatkuvasti ottaa riskin, vahinko sattuu ennemmin tai myöhemmin.”

Tuotantovastaava Niemen mukaan hyvin tyypillinen tapaturma betonitehtailla on nilkan nyrjähdys. Vaikka ne portaat olisivat siinä muutaman askeleen päässä, päätetäänkin hypätä, kun ei jakseta tai muka ehditä ottaa niitä muutamaa askelta.

Niemi korostaa, että miesvaltaisella ja perinteisellä betonialalla asenteet muuttuvat hitaasti. Asennetyön kannalta onkin tärkeää, että työntekijät saavat äänensä kuuluviin.
”Siilinjärven runkotehtaalla oli paljon kuntoon laitettavia asioita. Perustimme sitä varten työnantajan ja työntekijöiden kehitysryhmän ja saimme paikat kuntoon. Se näkyi myönteisesti ilmapiirissä”, Niemi kertoo.

Lue lisää Rakennuslehti 23 14.8.2015