”Teimme taloteollisuudessa viime syksynä strategian muutoksen, jonka mukaan painopisteemme siirtyy ammattirakentamiseen. Täydennämme sitä Herrala-omakotitaloilla, mutta niiden maantieteellinen myynti- ja toimitusalue supistuu pääkaupunkiseutuun, sen lähikuntiin ja Päijät-Hämeeseen. Sitten mietimme tapauskohtaisesti, jos kyselyitä tulee muualta. Aiemmin Herralan myyntialue oli Seinäjoki–Joensuu-linjan alapuolelle jäävä Suomi”, Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen kertoo.
Vuoden alussa yhtiö sulki kymmenkunta Herralan myyntikonttoria, mistä kertyy merkittäviä kustannussäästöjä. Nyt myyntipisteet ovat enää Espoossa, Vantaalla, Vihdin Nummelassa ja Heinolan Vierumäellä talotehtaan yhteydessä.
”Herrala-brändi on silti sen verran arvokas, että emme harkinneetkaan sen alasajoa. Totta kai se tässä kuitenkin hieman vaurioituu.”
Tällä hetkellä Herrala-talojen kysyntä on yhtiön tavoitteiden mukaista. ”Herralan omakotitalopuolella menemme hyvinkin suunnitelman mukaan, mutta mehän skaalasimme strategiamuutoksella volyymitavoitteet selvästi alemmas, lähes puolitimme ne.”
Yksi strategian muutokseen liittyvä konkreettinen toimenpide oli myös se, että yhtiö vuokrasi ammattirakentamisen käyttöön lisäteollisuustilat Mäntsälästä vuoden alussa.
”Meidän ammattirakentamisen puolella markkinatilanne on hyvä tällä hetkellä. Tämä taitaa olla kolmas talvi peräkkäin, kun talotehdas on pyörinyt täysillä, tämän talven jopa kahdessa vuorossa.”
Yhtiön pitää myös rekrytoida uutta henkilöstöä.
”Organisaatiorakenteessa tämä on aika iso muutos. Hyvästä omakotitalosuunnittelijasta tai -tarjouslaskijasta ei välttämättä saa hyvää suunnittelijaa tai tarjouslaskijaa ammattirakentamiseen. Rakennusliikeosaamista meillä pitäisi olla enemmän. Meidän pitää ymmärtää rakennusliikkeiden ansaintalogiikka. Se on ihan toista kuin pientaloissa.”
Omakotitalorakentaminen kärsii useista tekijöistä
Herrala-talojen myyntialueen supistamisen taustalla on Kohosen mukaan muun muassa yhteiskunnan rakennemuutos, jossa työpaikat keskittyvät tietyille alueille. ”Emme näe, että näiden alueiden ulkopuolella uusien omakotitalojen rakentaminen elpyisi voimakkaasti.”
Toinen syy myyntialueen pienentämiseen oli koko Suomen pientaloteollisuuden rajussa ylitarjonnassa. ”Talotehtaille ok kapasiteetti olisi toimittaa 12000 omakotitaloa vuodessa. Kun viime vuonna toteutettiin noin 5000 ja tänä vuonna voi tulla vähän enemmän, ylikapasiteettia on paljon.”
Koko Suomen tasolla omakotitalorakentaminen kärsii Kohosen mukaan myös jatkuvasta rakentamiseen liittyvien määräysten lisääntymisestä. ”Pysyvä leikkuri on, että jokainen määräys, jokainen normi on nostanut uudisrakentamisen hintaa.”
Vaikka Koskisella ei uskotakaan omakotitalorakentamisen palaavan enää takavuosien lukemiin, normien vähentämisellä ja toisaalta vuokratonttien lisäämisellä pientalojen rakentamista voisi saada jossain määrin pönkitettyä.
”Norminpurkutalkoot voisivat onnistuessaan nostaa volyymin 6000:sta 7000:een. Pitäisi mennä ihan lämmöneristysmääräyksiin. Kannattaako tehdä valtavan hienoa talotekniikkaa ja valtavan paksuja seiniä ajatuksena se, että tämä kuluttaa energiaa tosi vähän ja että kaikkeen pitäisi saada maalämpö?”
”Myös vuokratonttien voimakas lisäys toisi voimakkaan buustin. Siitä vapautuu omakotitalon rakentajalle 50000 tai 100000 euroa. Jos käyttäisi sen rahan siihen hieman normipurettuun taloon, sieltä se lähtisi. Silloin volyymi voisi heilahtaa 6000:sta 8000:een tai kenties jopa 10000:een. Maa on se iso juttu siinä. Siellä, missä maa on erittäin halpaa, ei ole työtä eikä edellistä asuntoa saa edes kaupaksi.”
Toki myös Suomen yleisellä taloustilanteella on oma merkityksensä.
”Omakotitalohaave ei missään nimessä ole laskenut näin voimakkaasti. Sitten kun Suomi lähtee parempaan moodiin, niin ilman muuta tulee yksi kahden vuoden piikkikin.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Koskisen taloteollisuus siirsi painopisteensä ammattirakentamiseen – Herralan myyntialue supistui”