Kiinnostusta suomalaisiin kiinteistöihin löytyy sekä ulkomaisilta sijoittajilta että kotimaisilta sijoitusyhtiöiltä ja -rahastoilta. Kotimaiset sijoittajat ovat kuitenkin selvänä enemmistönä, sillä syyskuuhun mennessä ulkomaiset sijoittajat vastasivat neljäsosasta kauppoja. Aiemmassa volyymipiikissä ulkomaalaisten osuus kaupoista oli 50–60 prosenttia.
Kiinteistöjen kiinnostavuutta tukee ennen kaikkea ennätysmatala korkotaso. Vaikka vilkas sijoituskysyntä painaa tuottovaatimuksia alaspäin, korkojen ja tuottovaatimusten ero on venähtänyt huippulukemiin. Sijoituskysynnän kasvu ja tuottovaatimusten lasku näkyy nyt entistä selkeämmin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Rakli-KTI toimitilabarometrin mukaan Helsingin keskustan toimistojen tuottovaade on nyt 4,7 prosenttia, joka on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime keväänä. Vähittäiskaupan kiinteistöjen tuottovaatimus on painunut lähes puoli prosenttiyksikköä 4,9 prosenttiin. Hyväsijaintisten vuokra-asuntojen tuottovaade on vajonnut 4,2 prosenttiin.
Asuntosijoitusten suosio kasvaa yhä
Asuntokiinteistöjen suosion kasvu sijoitusmarkkinoilla jatkuu. Asuntokiinteistökauppojen volyymi on noussut 2,1 miljardiin euroon. Asunnot ovat olleet kiinteistökauppojen selvästi suurin sektori. Asuntojen osuus kaikista kaupoista oli syyskuun loppuun mennessä peräti 40 prosenttia.
Edellisvuosien tapaan kiinteistörahastot ovat ostaneet aktiivisesti rakennusliikkeiden kehityskohteita. Kuluvana vuonna on tehty myös ennätyksellinen määrä suuria olemassa olevien asuntosalkkujen kauppoja. Suuret asuntosalkkukaupat ovat yksi syy kotimaisten sijoittajien suureen painoarvoon markkinoilla.
Vaikka kotimaiset sijoittajat dominoivat asuntomarkkinoita, myös sille sektorille on kuluvana vuonna tullut lisää ulkomaisia sijoittajia. Esimerkiksi saksalainen BVK osti keväällä 80 miljoonan euron asuntosalkun LähiTapiolalta. Myös tanskalainen NREP on kesällä ja syksyllä julkistanut pari uusien asuntokohteiden kauppaa.
Vuokra-asuntotarjontaa kasvattavat myös instituutiosijoittajien ja asuntosijoitusyhtiöiden omat rakennusinvestoinnit. Kasvavan tarjonnan ja heikkona jatkuvan taloustilanteen johdosta vuokrien nousu on hidastunut kaikissa kasvukeskuksissa.
Liiketiloja syntyy vauhdilla lisää
Toimitilavuokramarkkinoillakin näkyy varovaisia piristymisen merkkejä. Tyhjien toimistotilojen määrän kasvu on pysähtynyt, ja vuokratasot ovat nousseet etenkin parhailla alueilla. Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n toimistovuokraindeksi kääntyi viimeisimmällä puolivuotisjaksolla 1,7 prosentin nousuun ja samalla vuositason muutos nousi 1,1 prosenttia plussalle.
Tilankäyttäjien tehostuva tilankäyttö ja kovenevat vaatimukset pitävät yllä uudistuotantoa, mistä johtuen vajaakäytön merkittävälle laskulle ei näy perusteita ainakaan lähitulevaisuudessa. Syyskuun lopussa pääkaupunkiseudulla oli käynnissä noin 85000 uuden toimistoneliön rakennustyöt.
Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun lopussa käynnissä noin 150000 uuden liiketilaneliön rakennustyöt ja useita isoja hankkeita, kuten YIT:n Triplan kauppakeskus, on vielä käynnistymässä lähiaikoina. Kaupungistuminen ja uudet liikenneratkaisut luovat edellytyksiä hankkeille, mutta tilakannan kasvu lisää kilpailua eri sijaintien ja kohteiden välillä. Lähitulevaisuus näyttää lupaavimmalta pääkaupunkiseudun isoille kaupan keskittymille.
Sen sijaan muun Suomen kauppakeskusten ja pääkaupunkiseudun pienempien keskusten myyntien ja vuokratasojen ennakoidaan säilyvän ennallaan tai laskevan lähitulevaisuudessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “KTI: Kiinteistökauppojen volyymi kohti uutta ennätystä”