Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä

Suomessa on tänä vuonna paljastunut poikkeuksellisen vakavia puutteita betonirakentamisen laadussa. Paljastuneet lujuusongelmat ovat yllättäneet niin alan yritykset kuin valvovat viranomaisetkin keskellä kuumaa rakennusbuumia.

Heinäkuussa Kemijärvellä jouduttiin purkamaan juuri valmistunut rautatiesilta, kun betoni havaittiin liian hauraaksi. Marraskuussa vakavat ja laajat lujuusongelmat keskeyttivät Turun keskussairaalan laajennustyöt. Tälläkin työmaalla joudutaan purkamaan suuri määrä betonirakenteita, minkä vuoksi työt myöhästyvät lähes vuodella.

Lujuusongelmia löytyi myös toisella turkulaisella työmaalla sekä työvoimalan rakennustyömaalla Pohjanmaalla.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä kuvaa ongelmia hyvin poikkeuksellisiksi.

”En muista, milloin rakennustöiden aikaan Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita.”

Rakennustuotteiden laatua valvovassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa uutiset tulivat yllätyksenä. Ryhmäpäällikkö Kurt Kokon mukaan betonia on totuttu pitämään rakentamisen turvallisimpana osana.

”Kyllä tämä meillekin oli herätys. Joudumme nyt ihan eri tavalla miettimään myös valmisbetonin valvontaa”, Kokko sanoo.

Pelkona on, että paljastuneet ongelmat ovat vain jäävuoren huippu. Ongelmien syitä selvittävät nyt sekä Tukes että toimiala itse.

Julkisuuteen tulleet lujuusongelmat ovat liittyneet ennen kaikkea niin kutsuttuun P-lukubetoniin. Kyseessä on korroosiota ja jäätymistä kestävä betonilaatu, jota käytetään lähinnä infrarakentamisessa. Lujuusongelmat johtuvat siitä, että betonin joukkoon on päässyt liikaa ilmaa.

P-lukubetonin liian suurista ilmamääristä Liikennevirastolle selvityksen tehnyt Aalto-yliopiston betonirakentamisen professori Jouni Punkki kertoo, että liian suuret ilmamäärät taas johtuvat betoniin sekoitettavista lisäaineista. Ilmamäärä kasvaa vasta sekoittamisen jälkeen. Vaikutus on tullut yllätyksenä.

Sitä Punkki ihmettelee, että ongelmat tulevat ilmi juuri nyt. Nyt käytössä olevia uuden polven lisäaineita on käytetty jo 10 vuotta.

”Tuntuisi, että jotain muutoksia on tapahtunut joko työtavoissa tai lisäaineissa.”

Tämä viittaa siihen, että ongelmia voi ilmetä enemmänkin.

”En usko, että kyse on yksittäistapauksista. Veikkaan, että kohonneita ilmamääriä löydetään useammasta kohteesta”, Punkki sanoo ja korostaa, että kohonnut ilmamäärä ei kaikissa tapauksissa johda lujuusongelmiin.

Ilmeisesti ongelmia on osattu epäillä. Liikennevirasto tilasi Punkilta selvityksen P-lukubetonin kohonneista ilmamääristä silloissa jo ennen kuin Kemijärven tapaus tuli julkisuuteen.

Sen jälkeen Liikennevirasto on tilannut lujuustestit 18 lähivuosina rakennetusta sillasta eri puolilla maata.

Lujuusongelmat ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia. Vastuukysymyksistä riideltäneen pitkään.

Tukes yrittää selvittää, missä toimitusketjun vaiheessa ongelmat ovat aiheutuneet. Kokon mukaan viranomaisilla alkaa olla syystä alustava näkemys, mutta hän ei halua sitä vielä kertoa.

”Tehokkuus on se, mistä firmat elävät. Jotain tällaista siellä taustalla on. Mutta heikompaa turvallisuutta ei ole tavoiteltu.”

Kemijärven tapauksessa ongelmien taustalla oli laadunvalvonnan laiminlyönti, kertoo Liikenneviraston tilaama raportti. Raportin mukaan lujuusongelmat olivat niin vakavia, että ne kertovat ”megaluokan” virheestä.

”Jos kaikkia Liikenneviraston asettamia betonin laatuvaatimuksia ja laadunvalvonnan toteutuksesta annettuja määräyksiä olisi noudatettu, virhettä ei olisi päässyt syntymään”, raportissa todetaan.

Raportin mukaan tapa, jolla betonin kelpoisuus Suomessa todistetaan, on nyt osoittautunut epäluotettavaksi ja on jopa altis manipuloinnille. Raportti nostaa esiin huolen siitä, että kyseessä voi olla huomattavasti laajempi ilmiö.

”Tapaus antaa oikeutetusti syyn epäillä, esiintyykö Suomen siltakohteissa laajemminkin tapauksenkaltaista piittaamattomuutta asetetuista ohjeista ja määräyksistä, tilaajan valvonnassa, betonin valmistuksessa ja työmaatoteutuksessa.”