Infra Risto Vuorinen 2 kommenttia

Virolainen Kaarel Kose: poliittinen heilahdus Euroopassa voi kaataa Rail Baltic -hankkeen

Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeen virolaista asiantuntijaa Kaarel Kosea huolestuttaa Rail Baltic -projektin arvostelijoiden saama etulyöntiasema.

Kaare Kose on Harjun maakunnan virolainen neuvonantaja Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeessa.

Tallinnasta Euroopan sydämeen kulkevaa liikenneväylää on markkinoitu hänen mukaansa niin kehnosti, että äänekäs joukko kuulopuheisiin ja some-mielipiteisiin uskovia virolaisia on saatu vastustamaan hanketta.

”Baltiasta Puolaan kulkevan rautatien vastustajat käyttävät samaa taktiikkaa kuin presidentti Donald Trump USA:ssa ja puoluejohtaja Marine Le Pen Ranskassa: Kokonaisuudesta nostetaan esiin pieni osa ja sillä tyrmätään koko hanke. Pelataan puolitotuuksilla ja salaliittoteorioilla”, hän arvioi.

Harjun maakuntahallituksen kehitysosastolla työskentelevä Kose on kuitenkin tyytyväinen siihen, että kaikki Viron valtapuolueet ovat asettuneet tukemaan Rail Balticia. Aiemmin sitä vastustanut maan suurin puolue Keskustapuolue (Keskerakond) käänsi takkinsa heti kun siitä tuli viime vuoden marraskuussa pääministeripuolue.

Myös Virossa poliittista vastustusta

”Kiihkein vastustaja on populistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue (Ekre), jota kutsutaan myös Viron perussuomalaisiksi. Se pitää suurinta meteliä, mutta ei löydä vastustamiselleen yhtään todellista syytä”, Kose sanoo.

Kansainväliseen rautatiesuunnitelmaan kriittisesti suhtautuvan ”Avoimesti Rail Balticasta” -liikkeen tilaaman mielipidekyselyn mukaan hieman yli puolet virolaisista pitää Viron sisäisen rautatieverkon kohentamista tärkeämpänä kuin Viron puolella 229 kilometriä kulkevaa Rail Baltic -väylää.

Osa kriitikoista katsoo Viron kolmannen megaluokan rakennusurakan, Tallinna–Tartto-maantien rakentamisen neljäkaistaiseksi olevan maan kärkihanke. 180 kilometrin mittaisesta valtaväylästä vasta 40 kilometriä täyttää moottoritien vaatimukset.

”Viro ei voi kehittyä suotuisasti, ellemme ole nykyistä paremmin yhteydessä maailmaan. Rail Baltic on tosiasioiden valossa ainoa järkevä vaihtoehto”, Kose vakuuttaa.

Baltian mailla  jo aiesopimus

Melkoisesta vastustuksesta huolimatta rautatiehanke on edennyt jo niin pitkälle, että Baltian maat ovat allekirjoittaneet sitä koskevan aiesopimuksen ja saaneet rakentamisesta vastaavan yhteisyrityksen toimimaan. Varsinaisen rakentamisen mahdollistaviin EU:n tukirahoihin toivotaan päästävän käsiksi vuonna 2020 alkavalla rahoituskaudella.

”Olemme jo lähellä pistettä, josta ei ole enää paluuta, eli hanke toteutuu”, sanoo Kose, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, että takaisku on vielä mahdollinen. Koko hanke voi vielä kaatua tai ainakin lykkääntyä vuosiksi eteenpäin esimerkiksi siksi, että Marine La Penin johtama äärioikeistopuolue pääsisi hallitusvastuuseen Ranskassa.

”Hankkeelle ei olisi myöskään eduksi konservatiivisen Ekren nousu Virossa hallituskoalitioon. Tai jos nykyinen hallitus kääntäisi vastustajien painostuksesta kelkkansa”, Kose huokaisee.

Ratahankkeen pysäyttäminen vaikuttaisi tunnelin kohtaloon

Jos Rail Baltic -suunnitelma pantaisiin jäihin, se olisi melkoinen takaisku myös Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeelle. Suomessa merenalaista rautatietunnelia on perusteltu juuri nopeutuvalla junayhteydellä Eurooppaan.

”Viro on nyt huonoiten rautateillä Eurooppaan yhdistetty valtio. Tallinnasta ei pääse junalla edes Riikaan ja yhteys Venäjällekin on kyseenalainen”.

Tunnelin valmistuttua ei Kosen mielestä kannata puhua mistään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, vaan kahden pääkaupungin muodostamasta talousalueesta. Se kykenee pistämään kampoihin muun muassa Tukholmalle.

”Sitten ei ole enää väliä, asutko Vantaalla vai Tallinnassa. Uusi asetelma nostaa väistämättä myös Viron palkkatasoa, koska on aina olemassa vaihtoehto käydä töissä lahden toisella puolella. Kun kaupunkien välinen matka kestää puoli tuntia, opiskelijanuori voi vertailla uudella tavalla, kannattaako mennä Tallinnan tekniseen yliopistoon vai esimerkiksi Aalto -yliopistoon”, Kose visioi.

Juutinrauman sillan kaltaiset vaikutukset

Hän uskoo reilun 90 kilometrin mittaisella meritunnelilla olevan Tallinnalle samantapainen vaikutus kuin Juutinrauman sillalla on ollut Malmölle. Ruotsalaiskaupunki oli vielä 2000-luvun alussa taantuva periferia, mutta sillan ansiosta alkoi kaupungin huima kasvu. Malmö kasvaa nykyään Ruotsin suurkaupungeista kaikkein ripeämmin.

”Tallinna hyötyy siitä, että sillä on hyvä yhteys yhteen Euroopan parhaista työ- ja talousalueista. Nyt sanotaan, että Suomi on lamassa, mutta Virolle jopa lama-Suomi on paljon enemmän kuin Viro nyt”, Kose arvelee.

”Tarkoituksena ei ole järjestää näyttävää PR-kampanjaa Helsinki–Tallinna-tunnelin puolesta, vaan jakaa keräämäämme tutkimustietoa tunnelin vaikutuksista ja avaamista uusista mahdollisuuksista. Pyrimme siihen, että olemassa oleva tieto on mahdollisimman helposti kaikkien ulottuvilla.”

Kaarel Kosesta tuli sattumalta tunnelihankkeen virolainen asiantuntija, kun hän työskenteli vuosikymmen sitten Harjun maakuntahallituksessa PR-tehtävissä.

Kielitaitonsa takia hänet kutsuttiin mukaan Helsingin ja Tallinnan välisiin kehityskeskusteluihin. Niiden kautta hänestä leivottiin maakuntahallituksen kehitysosaston neuvonantaja.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Rahat loppuvat ja/tai menevät muualle, politikointi puolesta tai vastaan ei enää auta.
    Jos vaikkapa Väimerellä Pohjois-Afrikan puoleisten satamien kehittämiseen on EU allokoinut 70 miljardia euroa niin joskus vaan tyhjenee EU:kin massi. Emme ehtineet pohjoismaisella menttaliteetilla mukaan koska isot EU:n sisäpiirin maat ovat omien tuki-investointien rahoittamisessa vaan paljon parempia.

    Vastaa
    • Olli Keinänen

      Näyttää nimetön veronmaksaja taas tarjoavan vaihtoehtoisia faktoja.
      Mistään ei löydy tietoa EUn rahoittamista Pohjois-Afrikan satamahankkeista, eikä varsinkaan 70 miljardista. Kiina ja Singapore näyttävät olevan muutaman miljardin rahoittajia Algeriassa ja Egyptissä. EBRD on lainoittajana Marokossa. Mutta mitään ei ole samasta massista josta Itämeren yhteyksiä rahoitetaan. Totta on tietenkin, että keskinäisessä riitelyssään baltit ja suomalaiset menettävät EU-rahoitusta Etelä-Euroopalle.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia