Tilastokeskuksen maanantaina julkistaman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamusindikaattori on noussut toukokuussa koko sen mittaushistorian 1995–2017 korkeimpaan lukemaan 24,1.
Samaan aikaan kotitalouksista vain 7,5 prosenttia ilmoittaa aikovansa joko ”varmasti” tai ”mahdollisesti” ostaa uuden asunnon 12 kuukauden sisällä. Vuodesta 1995 tehdyn barometrin kaikkien aikojen ylin lukema on 11,3 prosenttia ja keskiarvolukema 7,0. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin huhtikuussa 2006.
Asunnonostoaikeissa on kuitenkin selviä eroja eri puolilla Suomea. Brotherus huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla asunnonostoaikeet ovat kroonisesti koko maan lukuja kovempia. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun asunnonostoaikeiden koko alkuvuoden lukema oli yli 9 prosenttia, kun koko maassa se jäi alle 7 prosenttiin.
Myös toukokuussa asunnonostoaikeet ovat pääkaupunkiseudulla 11,4 prosentin lukemalla monta prosenttiyksikköä koko Suomea korkeammalla tasolla. Viime vuoden marraskuussa lukema oli pk-seudulla peräti 12,3 prosentissa.
Yhteiskunnan muutokset laskeneet asunnonostoaikeita
Koko maan tasolla Brotherus näkee useita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet asunnonostoaikeiden laskuun pitkällä aikavälillä.
”Ikärakenne vaikuttaa. Ikäihmiset tekevät vähemmän muuttoja, Suomi harmaantuu nyt vauhdilla”, Brotherus sanoo.
”Mieltymykset ovat myös muuttuneet. Lapsiperheet eivät enää muuta pois kaupungista kehyskuntiin tilaa ja turvaa hakemaan. Sama asunto palvelee aiempaa pidempään.”
Hänen mukaansa myös asenteissa vuokra-asumista kohtaan on tapahtunut muutoksia.
”Kaupungeissa vuokra-asuminen on yleisempää kuin maalla. Nyt kaupungistumisen ensiaallossa on odotettavaa, että vuokra-asuminen yleistyy. En silti usko suureen muutokseen, koska omistusasumisen edut ovat vaikeasti korvattavissa.”
Toisaalta Brotherus muistuttaa myös siitä, että talouskasvun ja asuntokaupan syklit eivät osu täysin yksiin.
”Kasvukauden alkuvaihe tukee luottamusta, asuntokauppa seuraa perästä. Ero ei pysy näin suurena välttämättä pitkään.”
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Hypon Brotherus: Alhaisiin asunnonostoaikeisiin monia syitä”
En ole ihan täysin vakuuttunut kaikkien väitteiden paikkansapitävyydestä. Esimerkiksi lapsiperheiden muuttamiskäyttäytymisen muutosten osalta olisi kiva nähdä näyttöä tilastoista ennen kuin väitettä uskoisin. Se on totta, että lapsiperheiden muutot ovat lukumääräisesti vähentyneet – mutta ilmeisesti näin on käynyt paitsi muutoissa keskuskaupungeista kehyskaupunkeihin, myös toisiin suuntiin. Lapsien määrä on nimittäin vähentynyt, mikä on yksi syy lapsiperhemuuttojen laskulle. Lapsiperheiden muutot ovat tavanneet olla yleisiä etenkin lasten ollessa pieniä, kun taas kouluiässä olevien lapsiperheiden kohdalla muuttoja on vähemmän. Syntyvyys on vajonnut jo kuudetta vuotta peräkkäin, mikä on vaikuttanut lapsiperheiden muuttomääriä alentavasti sekä muuttoihin paikkakunnan sisällä kuin paikkakunnalta toisellekin.
Hypon oma bisnes on kaupunkien omistusasumisen rahoittamisessa, mikä näkyy sen edustajien lausunnoissa. Esimerkiksi väite ”En silti usko suureen muutokseen, koska omistusasumisen edut ovat vaikeasti korvattavissa” on asuntolainabisneksessä mukana olevien toive, mutta tilastot viittaavat silti siihen, että omistusasuminen saattaa olla vähenemässä. Omistusasumisen edut eivät ehkä ole helposti korvattavissa, mutta omitsusasumisen taloudellinen kannattavuus on viime vuosina laskenut ja laskee lähivuosina lisää. Asia johtuu sekä omistusasumisen tulemisesta kalliimmaksi (esim. korkojen verovähennysoikeus oli aiemmin 100 %, ja vuonna 2019 enää 25 %, varainsiirtoverokin on noussut ja asumiskustannukset kasvaneet) sekä vuokra-asumiseen liittyvien tukimahdollisuuksien paranemisesta, minkä myötä yhä harvemman kannattaa taloudellisista syistä asua omistusasunnossa. Vuokra-asuminen keskittyy Suomessa kerrostaloihin. Uudisasuntotuotanto on nykyistä asuntokantaa huomattavasti voimakkaammin kerrostalovaltaista. Tilastot viittaavat tällä hetkellä aika vahvasti siihen, että enenevä osa suomalaisista tulee asumaan vuokralla. Ennen jos ihminen omisti asunnon, tämä asui usein siinä. Jatkossa saattaa yleistyä sellainen tilanne, että henkilö voi omistaa joko itse suoraan tai rahaston kautta vuokra-asuntoja, mutta asua silti itse vuokralla.