Rakentaminen Seppo Mölsä 9 kommenttia

Ramboll selvittää Vaasantalon sortumisvaaraa Seinäjoella – uudisrakentamisen tärinät syynä

Uudisrakennustöiden aiheuttama tärinä on aiheuttanut Seinäjoen keskustassa romahdusvaaran vieressä olevalle suojellulle Vaasantalon kiinteistölle. (päivitetty torstaina 11.5.)

Parkkitalon työmaa aiheutti vaurioita suojellulle Vaasantalolle, josta asukkaita evakuoitiin eilen. Kuva: Anssi Orrenmaa.

Talo on vajonnut Ilkka-lehden uutisen mukaan noin viisi senttiä, kun viime viikolla vajoamaa oli noin kolme senttiä. Syynä on rakenteilla oleva maanalainen parkkihalli, jonka työmaa on aivan talon vieressä.

A-rapun seinissä ja katoissa havaittiin halkeamia jo huhtikuun alussa.

”Vaasantalon A-rapun runkovauriot ovat kasvaneet eilisen päivän aikana niin paljon, että siinä puhutaan jo sortumisvaarasta”, kertoi YLE:lle Seinäjoen kaupungin vs. tarkastusinsinööri Jarmo Akkala.

Ongelman syynä on vieressä oleva valtava rakennusmonttu. Jarmo Akkala onkin nyt keskeyttänyt Oma Säästönpankin rakennustyömaan tärinää aiheuttavat työt.

”Kaikki tärinää aiheuttavat toiminnot on nyt keskeytetty siihen asti kunnes saadaan varmuutta, että ne on edes hyväksyttävissä jollain lailla”, Akkala kertoi.

Aivan Vaasantalon viereen rakennetaan tällä hetkellä sekä Oma Säästöpankin kiinteistöä parkkihalleineen että toriparkkia.

Vekseliaukion kulmassa sijaitseva vanha Oma Säästöpankin talo päätettiin vuosi sitten kesällä purkaa ja tilalla alettiin rakentaa kolme kertaa suurempaa kiinteistöä. Rakennushankkeesta kokonaisvastuun otti Rakennusliike J. Rajala. Uuden kiinteistön on tarkoitus olla valmiina vuoden 2018 loppuun mennessä

Vaasantalossa toimivat kaksi yritystä, Juurella-ravintola ja KPMG, joutuivat sulkemaan ovensa eilen. Muut yritykset jatkavat ainakin toistaiseksi toimintaa.

”Koko kiinteistöä ei ole vielä laitettu käyttökieltoon, vaan Kalevankadun puoleinen pääty eli siipiosa”, Akkala kertoi.

Suojeltu Vaasantalo sijaitsee aivan Vekseliaukiolle kaivettavien parkkihalli- ja rakennustyömaiden vieressä. Talossa on sekä liike- että asuinhuoneistoja.

Vauriot selvät, maksaja ei vielä

Tiilirunkoisessa rakennuksessa halkeamat näkyvät selvästi, koska seinä- ja kattopinnat ovat pääsääntöisesti rapattuja. Rappaukset ovat lähteneet irtoilemaan ja tippuessaan ne aiheuttavat henkilöturvalisuusriskin.

”Koska vauriot ovat syntyneet rakennustöiden aikaan, selvä syy-yhteys on havaittavissa, Akkala sanoi. Sen sijaan maksajaa voi olla paljon vaikeampaa löytää.

”Lähtökohta on, että rakennustyöstä ei saa aiheutua haittaa. Tässä tapauksessa haittoja on päässyt syntymään, joten on vakuutusyhtiön ja rakennusliikeiden välinen asia selvittää, kuka maksaa ja mitä maksaa.”

Talon purkaminen ei suojelun takia tule todennäköisesti kyseeseen, vaan tarkoitus on palauttaa talon kunto ennalleen. Taloa jouduttaneen nostamaan, mutta miten se tehdään, ei ole tiedossa.

Ramboll kartoittaa tilannetta

YLE:n torstain uutisten mukaan rakennukselle aiheutuneiden vahinkojen kartoittaminen on pitkä prosessi. Seinäjoella uskotaan, että suojeltu kiinteistö voidaan kuitenkin vielä pelastaa ja korjata entiselleen.

Torstaina Rambollin geotekniikan asiantuntijat saapuivat Seinäjoelle arvioimaan sortumisvaarassa olevan kerrostalon maaperää. He laativat suunitelmaa, millä talon liike saadaan vakautettua.

”Nyt on tärkeintä, että liike saadaan pysähtymään”, kertoi Vaasantalon isännöitsijä Pirjo Kulmakorpi.

”Aluksi ponttien liike vakautetaan ajamalla sorapeti tukemaan näitä pontteja. Sen jälkeen tehdään suunnitelmat siitä, kuinka sitä jatkossa tuetaan. Sitten vasta talon vauriot voidaan tutkia ja tehdä korjaussuunnitelmat. Tässä puhutaan nyt vähän pidemmästä ajasta, ennen kuin päästään edes tutkimaan talon kuntoa.”

Alustava ponttien tuenta vie nyt aluksi muutaman päivän eli ensi viikon alusta vasta pystytään siirtymään seuraavaan vaiheeseen.

Seinäjoella uskotaan vakaasti siihen, että suojeltu Vaasantalo saadaan pelastettua.

Sortumisvaarassa olevan talon viereiset parkkihalli- sekä liike- ja asuinrakennustyömaat jatkuvat muuten normaalisti, mutta kaikki tärinää aiheuttava työ on edelleen kielletty, ettei vaurioita tule lisää.

Vaasantalosta on evakuoitu huhtikuussa ja viimeksi tällä viikolla yhteensä viisi yritystä ja yhden huoneiston asukkaat. Lisää evakuointeja ei ole tulossa. Toiveena on, että osa rakennuksesta pystyttäisiin ottamaan uudelleen käyttöön.

Pirjo Kulmakorven mukaan Vaasantalon viereisillä rakennustyömailla toimivat rakennusliikkeet päättävät, mikä taho lopulta tarkastaa Vaasantaloon syntyneet vauriot. Sortumisvaarassa olevan päädyn viereen rakentuvasta pankkitalosta ja sen maanalaisesta parkkitilasta vastaa Rakennusliike J. Rajala. Laajempaa Seiparkin pysäköintilaitosta rakentaa puolestaan Lemminkäinen.

Seinäjoen kaupunki antoi asiasta tiedotteen torstaina. http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/05/Huai6jCEn.html.stx

Siinä todetaan: Vastuu rakentamisesta aiheutuneista vahingoista kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyneelle. Koska alueella on toimijoita enemmän kuin yksi, vastuussa olevaa urakoitsijaa ei voida vielä todeta. Asia varmistuu tutkimuksen ja selvitysten valmistuttua.

 

 

Keskustelu artikkelista: 9 kommenttia

  • Tärinä voi olla rakennuksen sortumavaaran syy, mutta oikea syy on kuitenkin huono suunnittelua ja/tai toteutus. Onhan pahempiakin paikkoja rakennettu. Mikäli maksajaksi joutuu rakennusliike Rajala (jos talo sortuu), ei taida tunnuslukujen perusteella vahingon korvaaminen onnistua.

    Vastaa
    • ”Rakennushankkeesta kokonaisvastuun otti Rakennusliike J. Rajala”.

      Miten noin merkittävän kohteen kokonaisvastuun voi vain ottaa vai onko kirjoituksessa pieni asiavirhe? Riittääkö rakennusliikkeen vakuutukset ja varallisuus kattamaan mahdolliset suuremmat vauriot jos sellaisia syntyy? Ellei riitä niin kuka tai mikä taho on hyväksynyt pienehkön toimijan ja sen vakuudet?

      Hankintastrategia / Päätöksentekokriteerit ja
      ”Urakoitsijan taloudellinen tilanne ja liikevaihto suhteessa urakan kokoon”

      Vastaa
  • Liukkaan kelin syyksi media laittaa usein kuolinkolarit, jalankulkijan päälle ajot. Eipä taida tieliikennelaista löytyä tällaista syytä, eikä liukas keli ole ollut vastaamassa oikeudesta tapoistaan. Sama analogia tässä tapauksessa… Näinhän edellinenkin kirjoittaja pohdiskeli.

    Vastaa
  • Kuinkahan ”hanskassa” on pohjaveden hallinta. Pohjaveden aleneminen voi aiheuttaa painumat. Pohjavesi voi laskea taas vuotavan tukikaivannon vuoksi, Painumia voi tulla myös tukiaivannon seinien siirtymien vuoksi. Rakentaminen ei ole hallinassa!

    Vastaa
  • Kuka amatööri tätä rakentaa? Onko tuon vanhan rakennuksen toteutusta kukaan tarkistanut ja mahdollisesti arvioinut riskiä sortumiseen?

    Onko rakennusta tuettu millään tavalla, ponttiseinillä vastaavilla? Onko tehty seurantamittausta painumisesta??? Tuntuu tulevan nämä asiat vähän niin kuin yllätyksenä rakentajille.

    Vastaa
  • Veikkaisin nykyisen tilanteen johtuvan seuraavista syistä:
    -ponttiseinä vuotaa ja laskee pohjavettä. Pohjaveden lasku aiheuttaa maaperään painumia.
    -tukiseinän ankkureiden poraus on häiriinnyttänyt maaperäolosuhteit
    -pontti on lyöty väärällä tärylaitteistolla (esim. movaxilla) eikä suurtaajuuksisella varioivalla vibralla, joten tärinä on aiheuttanut vaurioita rakenteisiin ja häirinnyt maapeää
    -rakennuksen perustuksia ei ole vahvistettu esim. suihkuinjektoimalla
    -tukiseinän työnaikaiset siirtymät ovat aiheuttaa taustapuolella painumia.
    -mahdollisesti alkanut louhintatyö on saarranut aiheuttanut vaurioittavaa tärinää.
    -mikä on ollu rakennuksen kunto ennen urakan alkua, ovatko rakenteet olleet kunnossa vai korjausvelassa?

    Syy-yhteys löytyy varmasti näiden kautta, tuskin kaikki edellä luetellut asiat ovat tapahtuneet – toivottavasti…..

    Vastaa
    • Pohjarakentaja

      Olemassa olevan rakennuksen alle poratessa ankkureita on myös otettava huomioon porauskaluston- ja tekniikan valinta. OD-poraus ilmahuuhtelulla häiritsee maaperää varmasti, uppoporaus ilmalla hieman vähemmän. Ammattilaisen valinta tuon tyyppiseen kohteeseen on vesivasara, esteeksi tulee usein vain hinta.

      Olen kuullut huhua ettei tuossa kohteessa ole edes kunnollisia geosuunnitelmia. Mikäli tama huhu pitää paikkansa on soppa valmis.

      Vastaa
  • Mikä firma on toiminut kohteen geosuunnittelijana?

    Vastaa
  • Seinäjoella on jo monen vuoden aikana rakennettu paljon. Hinnat ovat nousseet nopeassa tahdissa ja kaupunki on yksi nopeiten kasvavista Suomessa. Markkinoilla puhutaan kuplan puhkeamisesta kun hinnat vajoavat. Olisiko tässäkin projektissa porattu kupla puhki, kun talo vajoaa. Kohta saadaankin porata lisää.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia