RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell: Emme saa hukata kasvun tuomaa iskunpaikkaa

”Suomella on nyt mahdollisuus nostaa itsensä pysyvämmin kilpailukyvyn osalta seuraavalle tasolle, joka sitten muuttuu hyvinvoinniksi. Nyt emme saa menettää tätä mahdollisuutta. Kysymys on siitä, osataanko vastata tähän kasvuun, jotta se saadaan muutettua kilpailukyvyksi”, marraskuussa aloittava Randell sanoi Rakennusteollisuus RT:n tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

”Nyt pitäisi toimia joustavasti ja tehdä asioita uudella tavalla, olipa sitten kyse poliittisesta päätöksenteosta, regulaatiosta tai resursoinnista.”

Vielä Turun kaupunginjohtajana työskentelevä Randell korostaa, että kaupungistuminen on tosiasia, piti siitä tai ei. Siksi valtion harjoittaman politiikankin pitäisi ymmärtää kaupungistumiseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. Kaupunkiseutujen kasvun ja kehityksen tukeminen luo pohjan koko Suomen kasvulle.

”Tässä on vielä paljon tehtävää. Isot kaupungit ovat olleet esimerkiksi maakuntauudistuksen ympärillä huolissaan siitä, ymmärretäänkö, missä se kasvu on.”

Randell nostaa esimerkiksi kaavoituksen yksinkertaistamisen, jota hän pitää hyvin tärkeänä. Hän moittii myös Suomen infrapolitiikkaa, jota ei ole kyetty tekemään riittävän pitkäjänteisesti, jotta korjausvelkaa ei syntyisi.

”Silloin kun resursseja on, hankkeita joudutaan nostamaan liian nopeasti pystyyn. Parempi olisi, jos rahoitusta suunniteltaisiin pitkäjänteisemmin ja haettaisiin uudenlaisia rahoitusmalleja.”

Oleellista pohtia, mitä kasvu vaatii

Randell sanoo pitävänsä hyvin mielenkiintoisena sitä, että eri aloilla haetaan kasvun lisäksi tuottavuuden parantumista ja kehitetään digitaalisuutta. Tärkeäksi kysymykseksi nousee silloin työvoiman saatavuus ja koulutus.

”Tämä asia on noussut esille Turun seudulla, jossa kasvu on ollut viime aikoina voimakasta. Meillä on rakennuslupien määrä tuplaantunut viimeiset kolme vuotta. Onneksi meillä on ollut isoja alueita ja yksityisillä maita, jotta olemme pystyneet vastaamaan kysyntään.”

Turussa kasvu lähti Randellin mukaan siitä, että kaupunki teki strategian yhdessä sidosryhmien, kuten yliopiston ja elinkeinoelämän kanssa. Esillä oli muun muassa se, ovatko yritysten toimintaedellytykset ja saavutettavuus kunnossa, koska sitä kautta tulee uskallus investoida.

Randellin mielestä on oleellista miettiä, mitä se vaatii, jos kasvua tavoitellaan. Suomessa on paljon kokemusta negatiivisen rakennemuutoksen alueista, ei niinkään positiivisen rakennemuutoksen alueista.

”Pitää uskaltaa uudistua, paikoilleen jääminen ei ole vaihtoehto. Emme pysty vastaamaan kysyntään palkkaamalla kaupungille lisää lupa-arkkitehteja tai kaavoittajia. Siksi meidän on pakko lisätä kumppanuuksia.”

Rakentamiseen kohdistuu paljon muutospaineita

RT:n toimitusjohtajan tehtävä tuntui Randellista mielenkiintoiselta, koska ala on niin merkittävä yhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta. Yhteiskunnan rakenteisiin ja kehittämiseen sekä rakentamiseen ja rakentamisen tapaan kohdistuu kuitenkin paljon muutospaineita.

”Olen saanut nykytehtävässäni kaupunginjohtajana olla tekemisissä kaupungistumiseen ja kaupunkien keskusten kasvuun liittyvien muutosvoimien kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Nämä ovat alueita, jotka koen tuntevani.”

Randell painottaa sitä, että muutos pitää ymmärtää, koska silloin ymmärretään sääntelynkin tarve. Siksi on oleellista, että rakennusala ja päättäjät toimivat hyvässä vuorovaikutuksessa. Randell korostaa hyvää vuoropuhelua myös esimerkiksi rakentamisen hinnasta ja laadusta.

”Silloin voisimme välttää tarpeettoman syyllisten hakemisen, koska tavoitteena on kuitenkin tehdä parempaa ympäristöä ja parempia tiloja.”