Kiinteistöt Rakennuslehti 11 kommenttia

Kiinnostava tutkimushanke: syrjäseutujen omakotitalot tuottamaan käyttämänsä energia

Oulun yliopisto ryhtyy vetämään kansainvälistä mikroenergia -projektia, jonka tavoitteena on kehittää bioenergiapohjainen sähkö- ja lämpöjärjestelmä syrjäseuduilla sijaitsevien omakotitalouksien tarpeisiin.

Kuva: Ilpo Okkonen / Oulun yliopisto

Tarkoitus on tarjota ratkaisu sähkön saannille pienen mittakaavan rakennuksissa, joiden lämmitykseen käytetään jo nyt omavaraisesti saatavilla olevia biopolttoaineita kuten puuta, pellettiä, turvetta tai haketta. Asiasta tiedotti Oulun yliopisto.

Kolmevuotinen Micro Combined Heat and Power System for Households (H-CHP) -projekti on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan aluekehitysrahaston Northern Periphery and Arctic 2020 -ohjelmasta.

Hankeen vetäjänä on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa toimiva Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmä.

CHP-järjestelmän toteutuksen haaste omakotitalon kokoluokassa on järjestelmän pienuus. Tekniset haasteet ovat likipitäen samat kuin suuremmissa järjestelmissä, mutta ne on kyettävä ratkaisemaan yhtä kustannustehokkaasti pienemmässä mittakaavassa.

Projektissa hyödynnetään tutkimuskonsortion monipuolista bioenergiaosaamista sekä arktisten ja syrjäalueiden olosuhteiden tuntemusta. Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) –tutkimusryhmä tuo hankkeeseen kansainvälisten hankkeiden koordinointiosaamisen lisäksi suunnittelu- ja valmistusosaamista.

Suomesta hankeen toteuttamiseen osallistuu myös Oulun ammattikorkeakoulu, joka tuo hankkeeseen bioenergia- ja testausosaamista. Näiden lisäksi tutkimuskonsortioon kuuluu energia-alan tutkimus ja kehitysorganisaatioita sekä pk-yrityksiä Skotlannista, Irlannista, Ruotsista ja Islannista.

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Aivan hiljakkoin puun poltto pienlaitoksissa aiottiin kieltää, kun puun poltosta syntyy niin paljon pienhiukkaisia. Mistä on siis kyse? Ei lämpöä pysty järkevästi siirtämään edes kymmeniä metrejä, saati maaseudulla kilometrejä. Kyllä puu on poltettava paikan päällä eli lämmitettävässä omakotitalossa. Aurinkosähkö? Ainakin vielä tehotonta. Aurinkolämpökeräimet? Parempi hyötysuhteeltaan kuin aurinkosähkö. Mutta edelleen pitää olla joku varalämpölaitos. Keskitalvella ei synny riittävästi aurinkoenergiaa. Tietenkään vanhoihin hökkeleihin ei edes kannata ryhtyä rakentamaan uusia järjestelmiä; purkuun vaan vanhat omakotitalot maaseudulta.

    Vastaa
    • Ei kai tuossa lämpöä pitkiä matkoja olla siirtämässä. CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Käytännössä tuossa siis perinteisten vain lämpöenergiaa tuottavien pientalojen lämmitysratkaisujen sijaan yritetään tuottaa pienen mittakaavan ratkaisuja lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, joissa lämmöntuotannon ohella puusta, pelletistä, hakkeesta ja muista polttoaineista tuotetaan myös rakennuksessa tarvittavaa sähköä.

      Vastaa
    • Niin…kyllä puun poltosta syntyy pienhiukkasia – totta. Mutta tällaisessa CHP-laitoksessa pienhiukkasia ei päästetäkään ilmaan vaan ne ja noki otetaan tehokkailla suodattimilla pois. Suurestakaan CHP-laitoksesta ei ole pienhiukkaspäästöjä enempää kuin on normaalin auton pakoputkesta. Mitä tulee sitten tuohon, että aurinkolämpö olisi hyötysuhteeltaan tehokkaampaa kuin aurinkosähkö, niin ei pidä paikkaansa. Teoriassa voi näin olla, mutta ei käytännössä. tämän vuoksi nykyään aurinkosähköä rakennetaan lähes joka paikkaa, mutta aurinkolämpöä ei juuri mihinkään.

      Vastaa
  • Siinähän ne eu:n tulevaisuudessa kielletys polttoaineet tulikin lueteltua: puu ja turve eri muotoineen

    Vastaa
  • Mikro-CHP:ko on haja-asutusalueen ratkaisu? Tekniikka on tunnettu, mutta ennen kuin se kehittyy teolliselle jokaisen ulottuvilla olevalle tasolle, kuluu aikaa vuosikymmeniä. Mistä löytyy kaikki bioenergia? Sehän menee jättiläistehtaille. No, eihän bioenergiaa paljon tarvita pientaloihin, kun haja-asutusalueet autioituvat. Vipuvarsi-Sipiläkö hankkeen takana on? Mitä tulee aurinkolämpökeräimiin/aurinkosähköpaneleihin, ensin mainittu on ainakin tällä hetkellä huomattavasti tehokkaampi – kokeiltu on rinnakkain – mutta esim. Atriahan tarvitsee enemmänkin sähköä kuin matalalämpöä. Ja valtio tukee mm. Atriaa ja Lidliä. Niillä olisi kyllä varaa itsekin tehdä koehankkeita. Pitäisi olla jopa laki, joka velvoittaisi yritykset sijoittamaan voitostaan määrätyn prosentin tämänsuuntaisiin kokeiluihin.

    Vastaa
    • Vielä kerran: aurinkolämpökeräimet ovat teoriassa tehokkaampia kuin aurinkosähköpaneelit, mutta eivät käytännössä. Esim myöhäissyksyllä, osin talvella ja alkukeväästä aurinkolämpökerääjät vievät enemmän sähköä kuin tuottavat lämpöä. Kun aurinko paistaa talvella, se lämmittää ensin keräimissä olevan nesteen jolloin kiertopumppu menee päälle. Kiertoputkistossa on kuitenkin kylmää nestettä, joka pitää lämmittää ensin, ehkä varaajassa oleva vesikin on jo 20 asteista tai alle. Sitten kun nämä on saatu lämpimäksi, saattaa aurinko olla jo laskenut tai mennyt hetkeksi pilveen, kiertopumppu pysähtyy ennen kuin ehti tuottaa yhtään lämpöä. Sen sijaan sähköpaneeleissa kaikki vähäinenkin tuotto menee heti hyödyksi. Lisäksi kesälläkin, varsinkin asuntokohteissa, lämpimän veden kulutus on eri aikaan kuin paras tuotto eli suuri osa siitä tuotetusta lämpimästä vedestä menee turhaan.

      Vastaa
  • Ei edellinen kirjoittaja aivan väärässäkään ole, vaikka toisin on mitattu. Totta kai kokeessa käytettiin energiamittareita. Sovitaan, että keräimet ja sähköpanelit ovat yhtä hyviä. Tai huonoja. Mutta ota kantaa varsinaisiin ongelmiin: sipilöintiin, kohtuuttomiin aurinkotukiin suuryrityksille, investointipakkoon erityisesti aurinkonenergiakokeisiin kannattaville yrityksille. Eivät nämä asiat etene vapaaehtoisella pohjalla.

    Vastaa
    • En yhtään ymmärrä mitä tuolla sipilöinnillä tuossa tarkoitat. Kohtuuttomista tuista (paitsi kehitystyöhön) olen kyllä aivan samaa mieltä. Liian houkuttelevat tuet saavat rahastajat liikkeelle, näin on varmaan käynyt tuulivoiman kanssa. Minun mielestä nämä asiat etenevät myös vapaaehtoisella pohjalla. Monien taloyhtiöidenkin katolla tai seinustalla on nykyään jo aurinkopaneeleita tuottamassa sähköä. Lisäksi monet firmat (esim Kaleva, Pörhö) ovat vapaehtoisesti rakentaneet aurinkopaneeleita pelkästään oman maineensa kirkastamiseksi. Aurinkopaneelit asennettuina ovat nykyään todella halpoja. Itsellänikin on kesämökkini seinällä 7,5 m2 aurinkopaneeleita. Ovat jo tähän mennessä tuottaneet tänä kesänä 650 kwh sähköä. Joku on kysynyt paljonko se maksoi ja mikä on takaisin maksuaika. Minä olen vastannut, että mitä se kellekään kuuluu käytänkö minä rahani yhteiseen ulkomaan matkaan vaimon kanssa vai ostanko aurinkopaneeleita. Ulkomaillakin on ihan kiva käydä, mutta aurinkopaneeleista on hyötyä vuosikymmeniksi. Tosin…ei se ulkomaan matka jäänyt aurinkopaneeleiden takia tekemättä. Vietnamissa käytiin tällä kertaa.

      Vastaa
  • Aurinkoilmalämpökeräimiä on myös lietsotyyppisiä, jotka lämmittävät ilmaa. Kalliita ovat ja vuotuisesta ostolämmöstä saadaan näillä prosentin verran kokotarpeesta, mitattu lämpopumpun yhteydessä.

    Vastaa
  • 650 kwh x 0,15 euroa/kwh (siirtomaksuineen) = 97,5 euroa. Vuosituotto voisi olla ehkä kaksinkertainen eli 200 euroa. Totta kai suunta on oikea. Kun panelit tuottavat investointinsa takaisin 10:ssä vuodessa (jos korkoa ei lasketa lainkaan), sijoituksesi on siis ollut 2000 euroa.

    Vastaa
  • ”650 kwh x 0,15 euroa/kwh (siirtomaksuineen) = 97,5 euroa. Vuosituotto voisi olla ehkä kaksinkertainen eli 200 euroa. Totta kai suunta on oikea. Kun panelit tuottavat investointinsa takaisin 10:ssä vuodessa (jos korkoa ei lasketa lainkaan), sijoituksesi on siis ollut 2000 euroa.”

    Enkö minä osannut ilmaista itseäni tarpeeksi selvästi? Minua ei siis kiinnosta se mikä on takaisinmaksuaika (sitä paitsi – ei vuosituotto ole kuin luokkaa 700 -800 kWh, syksyllä paneelit tuottavat vähemmän kuin keväällä). Olen rakentanut kesäasunnon ja rakentamiseen kuului nuo aurinkopaneelit. Koko rakentamiseen kului rahaa X euroa. Ei sekään rakennus tuota koskaan sitä summaa X takaisin. Eikä ole tarkoituskaan. Muutenkin kesäasunto on nykyaikainen: siellä on kaikki mukavuudet. On talvilämmin (ilmavesilämpöpumppu, koneellinen ilmastointi, WC ja suihku, pyykkikone, astianpesukone ja myös aurinkopaneelit seinällä. Miksi kukaan ei kyseenalaista näiden mukavuuksien takaisinmaksuaikaa?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia