Koulutus ja tutkimus Merja Mannila 13 kommenttia

Rakennusala käynnistää talonrakennuksen muuntokoulutuksen

Rakennusteollisuus käynnistää uudet talonrakennusalan muuntokoulutusohjelmat. Taustalla on pula työnjohtajista.

Kuva: Anne Kurki

Koulutusohjelmat on tarkoitus käynnistää sekä Pirkanmaalla että Uudellamaalla tämän vuoden loppupuolella. Pirkanmaalla haku on jo käynnissä, ja ryhmään mahtuu noin 20 henkeä. Uudellamaalla haku avautuu myöhemmin syksyllä.

Koulutusohjelmien tavoitteena on kouluttaa rakennusmestareita ja tuotantojohtajia työnjohtotehtäviin. Koulutuksessa hyödynnetään korkeakoulututkinnon omaavien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista, mikä Rakennusteollisuus RT:n mukaan tarjoaa nopean väylän uuteen ammattiin. AMK-tutkinto tai sen osia voidaan suorittaa alle kahdessa vuodessa.

”Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa rakennusmestareita/tuotantojohtajia, joilla on valmius toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana”, työministeri Jari Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.

Opiskelijat saavat opiskeluajaltaan työttömyyskorvautta, lukuunottamatta harjoitteluaikaa, josta he saavat palkkaa.

Suomessa on noin 6 000 työtöntä insinööriä. Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneista muuntokoulutetaan käytännössä rakennusmestareita.

”Useilla kasvualoilla on noussut haasteeksi korkeakoulutettujen asiantuntijoiden löytäminen. Uudella koulutusmallilla voidaan vastata kasvavaan työvoiman kysyntään tavanomaista koulutusväylää nopeammin. Pontimena on ollut erityisesti tilanne rakennusalalla, jossa on suuri tarve rakennusinsinööreille ja rakennusmestareille”, Lindström sanoo.

Lindtsröm painotti, että vastaavaa mallia voitaisiin soveltaa myös muilla kasvualoilla kuten meri- tai autoteollisuudessa.

Suuri osa oppimisesta työmaalla

Rakennusalan muuntokoulutus toteutetaan yritysten ja korkeakoulujen välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Suuri osa oppimisestakin tapahtuu työpaikoilla.

”Rakennusalan yritysten kanssa yhdessä suunnitellut täsmäkoulutukset vastaavat suoraan niiden osaajapulaan. Samalla voimme hyödyntää monen eri alan korkeakoulutettujen aiempaa osaamista rakennusalalla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti totesi.

Lakimuutos, joka mahdollistaa tavanomaista nopeamman koulutusväylän, tuli voimaan kesällä 2017. Muutoksen myötä voidaan hankkia työvoimakoulutuksena uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja myös henkilölle, jolla on jo aiemmin suoritettu korkeakoulututkinto.

Muutos koskee vain tänä vuonna alkavia koulutusohjelmia, jotka tulee saattaa päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2018 alusta lukien kaikki uudet tutkintoon tai sellaisen osaan johtavat työvoimakoulutukset siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen piiriin. Hallitus päätti budjettiriihessään ottaa muuntokoulutusmallin pysyvään käyttöön.

”Parasta on nopea toiminta”

Infra-alalla vastaava muuntokoulutus on käynnistynyt jo viime keväänä. Siinä suoritetaan valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Koulutus antaa valmiudet toimia infrarakentamisen työnjohtotehtävissä, ei kuitenkaan vastaavana työnjohtajana.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan sekä yritysten että opiskelijoiden alkuvaiheen kokemukset infra-alan ohjelmasta ovat olleet hyvin myönteisiä.

Skanska on ollut hankkeessa mukana, ja henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälän mukaan kokemukset ovat olleet hyvät. Kaikki tai lähes kaikki ovat saamassa Skanskalta pysyvät työpaikan.

”Minusta tämä muuntokoulutusmalli on innovatiivinen. Parasta siinä on, ettei ole jääty jahkailemaan vaan on toimittu nopeasti”, Mettälä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Juttua päivitetty klo 13.04. Lisätty tiedotustilaisuuden antia.

Keskustelu artikkelista: 13 kommenttia

  • Pesunkestävä mestari

    Tässä nyt nähdään se hirveä moka, joka tehtin kun rakennusmestarikoulutus lopetettiin 10 vuodeksi. Suurimpia mokaajia olivat mestarien ja inssien etujärjestöjen silloiset johtajat. Onneksi viisas ministeri, Antti Kaliiomäki, lopetti järjestöjyrien hölmöilyn ja palautti mestarikoulutuksen.

    Vastaa
  • Infra-alalle ei varmaan kannata kouluttautua, kun Sipilän hallitus on ajanut sen alas. Koulutetaanko insinööreistä teknikoita?

    Vastaa
  • Kalervo Jankko, betonityönjohtaja

    Tuskimpa tekee hyvää palkkatasolle edelleenkään nuorempien mestarien keskuudessa. Ongelmana tuntuisi olevan tolkun vanhempien työnjohtajien ja vastaavien karkaaminen muihin hommiin isoilta työmailta, eikä sitä tarvitse ihmetellä. Kaikki vastuu kipataan työmaalle niistäkin asioista joista pukuporukka on sopinut.
    Sitten hakuun kokenut vastaava, isolla rahalla joka pyörittää harjoittelijaluokan mestareilla kymmenien miljoonien työmaita. Joka lähtee.. Ja taas kierre pyörii pyörimistään.

    Tuottavuudesta ollut juttu pitää ihan 100% paikkansa tämänpäiväisessä hesarissa.

    Vastaa
    • Tuntuu tosiaan siltä, että alalla suljetaan silmät ja koitetaan houkutella lisää porukkaa etulinjaan sen sijaan, että muutettaisiin taistelutaktiikkaa. Helpoin tapa jatkaa hommia, eikä mikään tule ikinä muuttumaan. Se takaa konsulteille jatkossakin töitä, kun saavat pitää powerpoint-luentoja seminaareissa alan kehityksestä ja yrittää myydä lisää palveluita projektinhallintaan. Sääli, että tuo viisaus ei jalkaudu työmaille, vaan pysyy tiukasti kahvikupin ääressä konttorin puolella.

      Vastaa
  • Ylirakennusmetsuri

    Kertokaas työnjohtotehtävissä toimivat, vastaatteko henkilökohtaisesti noista miljoonien projekteista?

    Jos kyllä, niin kannattaako jollain 2800 e/kk kitupalkalla (tai vaikka tonni enemmänkin palkkaa) ottaa moisia vastuita?

    Eikö ne vastuut kuuluis sinne firman sikariportaaseen, jossa vedetään 10000-20000 euron kuukausiliksoja?

    Tää on taas näitä muuntokoulutuksia, joissa haetaan apinoita koijattaviksi. IT-alallahan oli sama homma joku vuosi sitten: Haussa ahkeria tyhmiä, jotka tulisivat puoli-ilmaiseksi suolakaivokseen.

    Vastaa
    • Poikkeuksellisesti nimimerkillä

      Eräs useamman kymmenen miljoonan toimitilahanke. Vastaava, ja pari vanhempaa työnjohtajaa, muuten jokahommaa vetää koulusta valmistuneet +-2 vuoden työkokemuksella työnjohdosta kolmen tonnin kk liksalla. PK seudulla.

      Olen muutaman hankkeen ollut etelässä töissä ja täytyy todeta että urakointipuolella kadotus on ihan todellista. Heti kun saumat tulee niin takaisin pohjoisen junaan… Tilaajat, aliurakoitsijat, työnjohtajat, kaikki on perseellään vs lahti-hämeenlinna sektorin pohjoinen puoli.

      Vastaa
    • Itselläni Palkka on 36- Vuotiaana vastaavana mestarina 5000€/kk, tähän päälle tulee tietyt lisät ja bonukset. Mistä olet tuon 2800€ saanut päähäsi? Varmasti on tuota luokkaa kun hommat aloittaa ihan ekassa kohteessa, mutta aika nopeasti saa hilattua ylös tuon palkan.

      Rakmestari81

      Vastaa
  • Ei kyllä hyvältä tunnu kolmannen vuoden rakennusmestariopiskelijana että nyt aloittava muuntokoulutettava olisi valmis samaan aikaan kuin minä. Miksi tällainen ohituskaista pitää luoda? Miksi rakennusmestarikoulutuksesta on pöhetetty 3,5-vuotinen niin, että tarvitaan tällainen pikakurssi? Pikakaistalta valmistuvat tulevat todennäköisesti kuitenkin työllistymään samoihin töihin kuin pidemmänkin koulutuksen käyneet oikeat rakennusmestarit.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Menkää sitten FEC-koulutuksiin, jos alalla ei todellakaan arvosteta rakennsufysiikan tuntemusta, niin haistakaa home, mokomia merkonomiteknikoita.

    Vastaa
  • teknikko valmistunut 79.

    Pesun kestävä mestari on hyvin ilmaissut sen hölmöyden joka tehtiin yhdeksänkymmentäluvulla. Nyt sitten suunnitteilla kouluttaa It -osaajista tai toisen alana insinööreistä rakennusmestareita, kyllä taas menee aivan tosi pieleen, he ovat kouluttautuneet aivan toisenlaisiin tehtäviin kuin rakentamiseen. Jollakin kahden vuoden opiskelulla, vaikka sen ajan olisi koko ajan työmaalla ei tule mitään, se on vain pinta raapaisu alasta, siihen hommaan pitää olla vähintään viiden vuoden kokemus rakennus töissä. Sama ongelma on myös LVI-puolella, itse alalla työskennelleenä seurasin näiden AMK-miesten tuloa, kyllä sieltä monenlaista insinööriä tuli, osa ei tiedä alasta oikeastaan mitään, parhaita oli ne jotka oli olleet työmaalla asentajina. Onhan se hienoa olla joku AMK-nimikkeellä oleva,tietämättä alasta mitään.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    OEn kyllä sekoittaisi korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja rakennusmestareita keskenään.

    Vastaa
    • Näkisin että ei ole kysymys mistään sekoittamisesta, vaan siitä mikä meni vikaan koulutuksen uudistamisessa 90 luvun alussa, mihinkähän nämä AMK- miehet laitettaisiin asiantuntijoiksi.

      Vastaa
      • Ei koulutuksen uudistamisessa mennyt vikaan muuta kuin luennoinnin edullisuus verrattuna labraprojekteihin, ja sisään pääsee AMKiin kuka hyvänsä, AMK.insinöörin hyvyys perustuu siihen, että 80 % oppilaista on surkeita toisin kuin jossain Aallon nörttipuolella. Suuret sisäänottomäärät pilaavat opinnot, niistä tulee keskiastemaisia johtuen oppilasmääristä suhteessa opettajien määrään, uusista opettajista taas valtaosa on Aallon nörttejä, jotka piirtelevät liitutaulut täyteen selkä oppilaisiin päin.

        Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia