Infra Projektit Rakentaminen Talous Uutiset HS / Marjaana Varmavuori 4 kommenttia

Länsimetron kuitit haluttiin perata kunnolla erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen

”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja”, Ernst & Youngin selvityksessä todetaan.

Länsimetron uudet asemat odottelevat tyhjinä matkustajia. Kuva: Liisa Takala

Länsimetrosta teetetty erityistilintarkastus tuottaa päänvaivaa maanantaina kokoustavalle Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Syynä huoleen on se, ettei teetetty selvitys olekaan erityistilintarkastus, toisin kuin alun perin oli tarkoitus.

Edellinen konsernijaosto päätti marraskuussa 2016 tilata epäonnisesta metrohankkeesta erityistilintarkastuksen selvittääkseen metroyhtiön toimintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa.

Espoo ja Helsinki tekivät vuonna 2007 rakentamispäätöksen oletetulla 714 miljoonan euron loppusummalla. Nyt länsimetron urakan loppusumma on 1,19 miljardia euroa. Länsimetroon myös vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa, ja työn tehnyt Destia yritti laskuttaa työstä lähes 30-kertaisella hinnalla.

Selvityksen tehneen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin raportti luovutettiin Espoon ja Helsingin konsernijaostoille 4. lokakuuta. Samalla poliitikoille valkeni, että erityistilintarkastuksen sijaan kyseessä olikin yleisluontoisempi selvitys.

Kuka päätti ja milloin?

Espoon konsernijaoston valmistelijan, konserniohjauksen kehittämisjohtajan Maria Jyrkän käsityksen mukaan selvityksen tilaaminen on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä luottamushenkilöiden kanssa. Selvityksen ovat tilanneet Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) ja Helsingin kaupungin edustajat.

Espoon konsernijaosto käsitteli selvitystä jo 9. lokakuuta, mutta jätti sen yksimielisesti pöydälle ja päätti pyytää asiasta yhtiöoikeudellisen juridiikan asiantuntijan lausuntoa.

”Edellinen konsernijaosto pyysi viime vuonna nimenomaan erityistilintarkastusta. Myös jaoston päätösasiakirjoissa on koko ajan johdonmukaisesti puhuttu erityistilintarkastuksesta”, konsernijaoston jäsen Tiina Pursula (vihr) sanoo.

”Saatu selvitys on noin 15-sivuinen ja yleisellä tasolla. Nyt haluamme selvyyden, mikä raportin luonne tarkalleen ottaen on, ja mikä on sen merkitys yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta.”

Myös konsernijaoston puheenjohtajalla Maria Guzeninalla (sd) riittää kysymyksiä. ”Koko ajan on puhuttu erityistilintarkastuksesta, siksi haluamme selvittää, mistä tässä on nyt kysymys”, Guzenina sanoo.

Häntä kiinnostaa myös muun muassa se, miksi ei tehtykään erityistilintarkastusta. Kuka siitä päätti ja missä vaiheessa? Ketkä ovat päättäneet, miten selvitys rajataan?

”Kaikkien näiden ilmassa leijuvien kysymysten vuoksi konsernijaosto edellytti ulkopuolisen juridiikan asiantuntijan konsultaatiota”, Guzenina kertoo.

Kirjanpidon aineistotarkastus ulkopuolella

Ernst & Youngin raportissa todetaan suoraan, ettei kyse ole tilintarkastuksesta.

”Suorittamamme toimenpiteet eivät muodosta tilintarkastusstandardien mukaista tilintarkastusta eivätkä yleisluonteista tarkastusta koskevien standardien mukaista yleisluonteista tarkastusta, emmekä ilmaise edellä mainittujen standardien mukaista varmuutta”, Ernst & Youngin konsultit kirjoittavat raportissaan.

”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja.”

Konsernijaoston viime marraskuisen päätöksen mukaan selvityksen tuli sisältää osiot hankkeen valmisteluvaiheessa käytettyjen tietojen ja laskentaperusteiden oikeellisuuden arvioinnista, hankkeen kustannuskehityksen tarkastelun ja analysoinnin hankkeen eri vaiheiden hankesuunnitelmista ja laskelmista tämänhetkiseen toteumaan, yhteisön hallituksen ja toimivan johdon työskentelystä, selvityksen hankkeen viivästymisen keskeisistä syistä sekä viivästymisestä aiheutuneista ja aiheutuvista kustannuksista.

Muun muassa kirjanpidon aineistotarkastus jätettiin selvityksen ulkopuolelle.

Erityistilintarkastuksia tehdään erilaisista lähtökohdista. Esimerkiksi osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön osakkeenomistajan on mahdollista hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta (Avi) erityisen tarkastuksen toimittamista yhteisön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta tai tietyistä toimenpiteistä tai seikoista.

Erityistilintarkastuksessa yhtiön kirjanpito perataan läpi sen selvittämiseksi, mitä yhtiössä on tapahtunut. Lisäselvitys tehdään esimerkiksi mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostamista varten.

”Melko kattava selvitys”

Maria Jyrkän mukaan teetetty selvitys vastaa edellisen konsernijaoston toimeksiantoa. ”Erityistilintarkastus olisi koskenut vain metroyhtiötä. Tilintarkastus olisi myös mennyt tositetasolle, eikä sille nähty tarvetta”, Jyrkkä sanoo.

”Selvitys antoi laajemman mahdollisuuden tarkastella koko hanketta.”

Jyrkkä pitää Ernst & Youngilla teetettyä selvitystä melko kattavana. ”Kirjanpidon tarkastus jätettiin selvityksen ulkopuolelle, koska kyse oli erittäin laajasta selvityksestä ja jotenkin piti rajata”, hän sanoo.

”Kirjanpidon tarkastaminen olisi vaatinut myös pidemmän ajan. Oletan myös, että jos jotakin huolestuttavaa olisi tullut ilmi, asiaa olisi kyllä selvitetty tarkemmin.”

”Tilintarkastus olisi myös mennyt tositetasolle, eikä sille nähty tarvetta.”

Vaikka raportti herättääkin kysymyksiä, Pursula sanoo, että siinä on myös paljon kriittisiä havaintoja länsimetroprojektista.

”Pitää myös arvioida tarkkaan, millaisia johtopäätöksiä niistä pitää tehdä. Niistä voidaan ottaa opiksi ajatellen länsimetron kakkosvaihetta ja muita isoja infrahankkeita”, Pursula sanoo.

Jaosto käsittelee selvitystä kokouksessaan maanantaina aamulla. Konsultaatio on tilattu asianajaja Manne Airaksiselta, joka toimii osakkaana Roschier Asianajotoimisto oy:ssä. Jaoston jäsenet ovat saaneet lähettää Airaksiselle etukäteen kysymyksiä.

Länsimetro oy on teettänyt myös oman selvityksensä metron viivästymisen ja kustannusnousun syistä. Länsimetro oy:n hallitus kuitenkin päätti keväällä, ettei selvitystä julkisteta.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Kuntavastuuttomuutta taas: pallo kulkee poliitikolta virkamiehelle ja kukaan ei lopulta vastaa mistään.

    Vastaa
  • Ei taida aineistotarkastuksen vaatija tietää, kuinka suuresta työstä on kysymys; sitä olisi pitänyt tehdä koko rakentamisen ajan ja työn tekijällä pitää olla työhön huomattava asiantuntemus ja riippumattomuus. Sellaista tarkastajaa tuskin edes on.

    Vastaa
  • Tositteet ja kustannuslaskelma vain rinnan taulukkolaskentaan, poikkeamat peruslaskutoimituksilla, ja nähdään, että Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa, työn tehnyt Destia yritti laskuttaa työstä lähes 30-kertaista hintaa.

    Vastaa
  • Sven från Sverige

    Suurin osa ongelmista selviää ilman tositetason tarkastelua. Kustannus- ja määrälaskelmat toteumien kanssa vertailuun niin sillä ollaan jo pitkällä. Sen perusteella sitten kaivelemaan syitä. Tositteisiin ei yleensä tuossa kohtaa ole tarve mennä, vaan kirjanpidon ylätason tieto yhdistettynä mittauspöytäkirjoihin jne. pitäisi riittää. Jos määräseuranta on päin p:tä niin sitten joutuu valitettavasti menemmän tositteista kaivamaan määriä… Muut asiat selviää varmasti haastattelemalla, lukemalla pöytäkirjoja, tarkastelemalla projektiraportointia jne.

    Mutta politiikoiden ymmärrys ja olettamat ei taida mennä yhteen konsernijaoston ja Ernst&Youngin kanssa. Ja harvalla politiikolla on tietoa siitä mitä he tilaavat kuin vaativat ”erityistilintarkastusta tositetasolla”…

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia