Suomea rakentamassa Sari Järvinen Ei kommentteja

LPR-arkkitehdit jalostaa suomalaista rakennusperintöä

LPR-arkkitehdit on ollut monissa palkituissa hankkeissa mukana entisöimässä ja säilyttämässä Suomen julkisia arvorakennuksia.

LPR-Arkkitehtien perustajajäsen Ola Laiho lopetti työskentelyn toimistossa 80-vuotiaana, mutta käy yhä silloin tällöin toimistossa tervehtimässä tuttuja kuten Veera Rautaheimoa.

Merenkulun erikoismuseo Forum Marinumin punatiilinen ulkoseinä on keskeltä poikki. Vanhojen tiilien välissä on pätkä lasitettua seinää, jonka takaa pilkistää kirjailija Göran Schildtin kuuluisan Daphne-purjeveneen keula ja siinä, missä yleensä taloissa kulkee harja, nousee komeana ylös purje, lasiseinän suojassa sekin.

Vanhaan viljamakasiiniin rakennettu Forum Marinum Turussa on hyvä esimerkki LPR-arkkitehdit Oy:n toteuttamasta hankkeesta, jossa vanha suomalainen teollisuusrakennus sai uuden käyttötarkoituksen, mutta silti vanhaa säilyi.

LPR-arkkitehdit on ollut monissa palkituissa hankkeissa mukana entisöimässä ja säilyttämässä Suomen julkisia arvorakennuksia. On laajennettu ja korjattu muun muassa Eduskuntataloa vuosina 1970 – 2007, korjattu Turun Tuomiokirkkoa, Turun Ylösnousemuskappelia, Ateneumia ja Kansalliskirjastoa. Viimeisimpänä valmistui Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus, joka valittiin vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkaaksi.

LPR-arkkitehdit oy

  • Täyden palvelun arkkitehtitoimisto, joka tehnyt suunnitteluprojekteja arkkitehtuurin eri osa-alueilta hankesuunnittelusta toteutukseen.
  • Nykyiset osakkaat arkkitehdit Pauno Narjus, Veera Rautaheimo ja Jaakko Rautanen.
  • Henkilöstömäärä 16.
  • Liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa.
  • Vuoden 2016 kasvuprosentti noin 12.

Yrityksen arkkitehdit ovat kuitenkin suunnitelleet myös uudiskohteita, joista yksi ensimmäisistä syntyi jo ennen yrityksen perustamista, kun arkkitehtiopiskelijat Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio pääsivät Pekka Pitkäsen arkkitehtitoimistossa työskennellessään mukaan Turun Pyhän Ristin kappelin suunnittelukilpailuun. Homma alkoi siten, että kolmikko vuokrasi auton ja suuntasi sillä kohti Eurooppaa.

Parin tunnin yöunet

”Ajoimme lähinnä Saksassa ja Sveitsissä ja katselimme Le Corbusierin töitä. Betonirakentamisessa oli silloin paljon uutta”, Laiho kertoo.
Pitkäsen toimisto voitti kappelin suunnittelukilpailun. 60-luvun minimalismia edustava rakennus täyttää tänä vuonna 50.
Jo 60-luvulla oli tuttua intensiivinen työtahti. Arkkitehdit saattoivat työskennellä aamuviiteen, mennä nakkikioskin kautta kotiin ja tulla töihin aamukahdeksalta.

”Kun suunnittelukilpailun dead line lähestyi, oli kiire. Veimme kilpailuehdotuksen itse Helsinkiin. Esimerkiksi New Delhin lähetystön pienoismallin sidoimme Volvo Amazonin katolle ja lähdimme ajamaan.”

Paimion jälkeen sai ajaa vapaata nopeutta ja Amazonissa painettiin kaasu pohjaan. Samalla pienoismallin sidonta petti.
”Perässämme tuli rekka. Mallin pohjaan ei paljon muuta jäänyt kuin Pirellin renkaan jäljet.”

Onneksi Laiho oli ottanut pienoismallista valokuvan, jolla turkulaisille saivat lunastussijan.

Startup-yrittäjiä suunnittelutiimissä

Erilaisten kokoonpanojen jälkeen Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio perustivat Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion vuonna 1973, nykyiseltä nimeltään LPR-arkkitehdit. Nyt työt toimitetaan sähköisesti perille, mutta sama tekemisen into on säilynyt.

”Auton sijaan kuljemme yleensä junalla Helsinkiin. Kun Musiikkitaloa tehtiin, aika paljon töistä syntyi junamatkalla kannettavilla tietokoneilla”, LPR-arkkitehtien toimitusjohtaja Veera Rautaheimo kertoo.

”Haluamme jatkaa yrityksen perinteitä: vanhojen arvorakennusten korjaamista ja käytöstä poistettujen rakennusten uusiokäyttöä, joista jälkimmäiselle on lisääntyvästi tarvetta. Totta kai myös uudisrakentaminen kiinnostaa”, Rautaheimo toteaa.
Toimitusjohtaja pitää tärkeänä myös ympäristönäkökulmaa ja yleensäkin hyvän ympäristön luomista yhdessä tilaajan ja eri alojen osaajien kanssa. LPR-arkkitehdit osallistui vuonna 2016 Nordic Innovationin ideakilpailuun, jossa pohdittiin uusiokäyttöä espoolaiselle logistiikkakeskukselle.

”Perustimme Gaia Consultingin kanssa poikkeuksellisen monialaisen suunnittelutiimin, jossa oli mukana kiertotalouden asiantuntijoita ja nuoria startup-yrityksiä. Yhteistyö oli hedelmällistä.”

Ilmeisesti tuomarit olivat samaa mieltä, sillä tiimi pääsi Suomen osakilpailun finaaliin.

”Arkkitehdit voisivat tuoda muutenkin esiin monialaisuuttaan kokoavana ja kehittävänä voimana”, Rautaheimo pohtii.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia