”Tänään se on jopa lähes ainoa tapa rekrytoida”, hän sanoo.
Toimiston perustaja Lauri Mehto oli Tampereen teknillisen korkeakoulun ensimmäinen talonrakennustekniikan professori. Hän opetti alkuviikon Tampereella ja kiirehti loppuviikoksi Helsinkiin johtamaan vuonna 1956 perustamaansa insinööritoimistoa.
Opiskelijat hyötyivät professorin sivutyöstä, sillä luennot olivat Valtosen mukaan konkreettisia ja niitä tukivat oikeat suunnitelmat oikeista kohteista. Hän oli 30 vuotta sitten yksi monista Mehton palkkaamista diplomityöntekijöistä
”Mehtolla oli ollut menossa erittäin vaativa Renlundin talon peruskorjaus. Sain siitä kipinän suuntautua korjausrakentamiseen”, Valtonen sanoo.
Korjausrakentaminen miellettiin tuolloin kakkosluokan alaksi uudisrakentamiseen verrattuna. Sen vuoksi korjausrakentamiseen erikoistuneita toimistoja ei juuri ollut. ”Vahanen, IVO ja Mehto olivat pioneereja tässä.”
Lähiöitä ja kivilinnoja
Mehdon toimisto pääsi 1990-luvulla tekemään kuntotutkimuksia VVO:n betonielementtitaloihin. Osaamista tähän oli tullut korkeakoulun betonin karbonatisoitumisnopeutta koskeneista tutkimuksista. Pian asiakkaaksi tuli myös Sato.
”Leipä tulee lähiötalojen korjauksista, erityisesti betonitalojen julkisivujen, parvekkeiden ja vesikattojen korjaamisesta”, Valtonen sanoo.
Sen vastapainona ovat arvorakennusten, kuten vanhojen linnojen ja kivikirkkojen korjaukset. Referenssilista on vaikuttava: Turunlinna, Olavinlinna, Ateneumin ullakko- ja kattoremontti, Kallion kirkon tornin korjaus, Tampereen tuomiokirkko, Savitaipaleen kirkko, Kansallismuseo ja Helsingin rautatieasema.
Julkisissa hankinnoissa nämä referenssit pysyvät voimassa vain 3-5 vuotta, mikä on keskisuurelle toimistolle hankala asia kilpailtaessa suuria kansainvälisiä konserneja vastaan.
Toimiston omassa laboratoriossa tutkitaan pääasiassa kuntotutkimuksissa porattuja betoninäytteitä, mutta kehitetään myös laasteja sopiviksi luonnonkivi- ja rauniokohteisiin. Kentällä tehdään laadunvarmistukseen liittyviä vetokokeita, joilla varmistetaan esimerkiksi maalipinnan tai vesieristyksen kestävyys. Kuntotutkimusten ja rakenneselvitysten osuus onkin neljäsosa toimiston liikevaihdosta.
Valtonen pitää tärkeänä sitä, että kuntotutkija tekee myös suunnittelua eikä vain tutki betoninäytteitä. Toisaalta myös toimiston arkkitehdit osaavat tulkita kuntotutkimustuloksia.
Mehton tavoin Valtosenkin vaimo on arkkitehti, joka työskentelee toimistossa. Omien arkkitehtien ansiosta Mehton toimisto on pystynyt ottamaan kokonaisvastuun korjaushankkeesta. Siihen sisältyy myös rakennuttajakonsultointi ja valvonta.
Insinööritoimisto Lauri Mehto
- Perustettu 1956
- Korjausrakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto
- Konttorit: Helsinki, Tampere, Turku, Hyvinkää, Kuopio
- Henkilökunta 30, puolet miehiä
- Liikevaihto 3 miljoonaa euroa
Monen suunnittelutoimiston tapaan Mehton osakkailla on keskinäinen sopimus osakkeiden takaisinlunastamisesta siinä vaiheessa, kun aktiivityö toimistossa loppuu. Lauri Mehto esimerkiksi jäi pois yrityksestä vuonna 1996. Tällä tavalla osakkeita on voitu tarjota uusille avainhenkilöille keinona sitouttaa heitä.
Älä korjaa liian raskaasti
Valtonen ei pidä siitä, että korjattavaan taloon tehdään aina vaativa käyttötarkoituksen muutos, kun vuokralainen vaihtuu, usein jo 6-8 vuoden välein. ”Paljon parempi olisi, että toimittaisiin vanhan talon ehdoilla ja mietittäisiin, mitkä muutokset ovat todella tarpeen.”
Tätä filosofiaa Valtonen noudatti myös oman toimistonsa laajennusremontissa, jossa käyttöön otettiin alapuolella ollut automyymälä.
”Korjaamisessa saa vielä käyttää omaa järkeä eikä kaikkea voi tehdä rakentamismääräysten mukaan vaan on hallittava myös vanhan ajan rakentamisen filosofiat”, sanoo rakennesuunnittelua edelleen itsekin tekevä toimitusjohtaja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Mehtolaisilla on talojen korjaaminen kutsumuksena”