Kokeile kuukausi maksutta

Keskelle Berliiniä rakennetaan barokki­linnaa – riita Museo­saarelle kuuluvasta talosta saa päätöksen

Paikalla on tehty Saksan historiaa. Se halutaan myös näyttää lopputuloksessa.

Humbolt Forumin rakennustyöt alkoivat vuonna 2009. Rakennukseen muuttavat Etnologian museo, Aasialaisen taiteen museo ja Berliinin kaupunginmuseo. Kuva: Zacharie Scheurer

Vaikka Berliini on eurooppalaisittain nuori kaupunki, sen 780-vuotisen historian laahukseen on kompastua joka askeleella. Paikoin historiaa kasautuu sellaisiksi kerrostumiksi, että kierteiden määrä hirvittää.

Niin kuin täällä Saksan vanhassa valtakeskittymässä Museosaarella, jonka kaupungin läpi kiemurteleva Spree-joki jättää silmukkaansa. Kun päätään kääntää, näkee terveisiä niin Saksan keisarikunnasta, Weimarin tasavallasta kuin DDR:stä.

Tulevaisuuskin tervehtii, niin hallitseva on rakennustyömaa keskellä saarta. Preussin kuninkaiden 1400-luvulla rakennuttama kaupunkilinna tekee näyttävää paluuta keskelle Berliiniä.

Berliinin kaupunkilinna vahingoittui Berliinin pommituksissa, mutta se olisi ollut kunnostettavissa. Linna purettiin vuonna 1950. Kuva: Ullstein Bild

Hitlerin jäljet näkyvät

Päältä barokkia ja sisältä silkkaa huipputekniikkaa. Niin voisi kuvailla ensi vuonna valmistuvaa Humboldt Forumia, kulttuuri- ja museokeskusta, jonne muuttavat Etnologian museo, Aasialaisen taiteen museo ja Berliinin kaupunginmuseon osia ja jossa vuosittain aiotaan järjestää tuhat eri tapahtumaa.

Humboldt Forum on uusin kerrostuma Museosaaren vallan linnakkeisiin.

Sijainti on aikamoinen.

Humboldt Forumin ovelta alkaa Unter den Linden -puistokatu kohti Brandenburgin porttia. Matkan varrelle osuu useita Preussin kuningaskunnan arkkitehtonisia taidonnäytteitä 1700-ja 1800-luvuilta. Myös Adolf Hitlerin jäljet näkyvät – tosin lähinnä siinä, miten valtavaa Berliinin tuho oli toisen maailmansodan jäljiltä.

Heti Humboldt Forumin edessä Lustgarten-aukion yhdellä laidalla pullistelee Tuomiokirkko, ja Museosaaren museoissa voisi vaellella päiväkausia. Nekin ovat vallan merkkejä ja muistoja ihan toisen mittakaavan ja tyylin suurvalta-ajoilta.

Museosaaren museoissa voisi vaellella päiväkausia.

Tuomiokirkon kupolin takaa iskee silmää tv-tornin auringossa kimalteleva mollukka. Sekin on oleellinen osa Berliinin valta-arkkitehtuuria. Torni valmistui ­Alexanderplatzin naapuriin vuonna 1969.

Museosaaren uusin tulokas Humboldt Forum lainaa julkisivunsa yhdeltä edeltäjistään, Preussin kuninkaanlinnalta Stadtschlossilta.

”Työmaa on monella tavalla erityinen”

Hohenzollerien ruhtinassuvun kaupunkilinna näki jos jotakin maailmanhistoriasta, kunnes jäi jaetussa Berliinissä DDR:n käsiin. Linna oli saanut osumia toisen maailmansodan pommituksissa, mutta olisi ollut korjattavissa. DDR päätti purkaa linnan vuonna 1950, vain vuotta ennen linnan viisisataavuotisjuhlia.

Linna-aukion nimi vaihtui Marxin ja Engelsin aukioksi, ja linnan paikalle alettiin rakentaa DDR:n parlamenttia. Tasavallan palatsi valmistui vuonna 1976.

Historia toisti itseään, sillä myös Tasavallan palatsista tuli lopulta poliittinen ongelma.

Saksojen yhdistyttyä oli helpotus, että Tasavallan palatsissa muhi asbestiongelma. Lopulta vasta vuonna 2002 tehty purkupäätös voitiin perustella sillä. Samalla päätettiin rakentaa kuninkaanlinna uudelleen.

”Työmaa on monella tavalla erityinen”, rakennustöiden johtaja Hans-Dieter Hegner sanoo esitellessään rakennustyömaata.

”Täällä on tehty Saksan historiaa oli kyse vallankumouksesta 1884, maailmansodista tai DDR:stä, ja se halutaan näyttää. Kellarin arkeologisessa osassa on esillä vanhan linnan vartiotiloja ja keittiötä, ja jäänteitä dominikaaniluostarista. Ja toisaalta jossain voi roikkua Tasavallan palatsin kuuluisia lamppuja.”

Tasavallan palatsissa muhi asbestiongelma.

Oma lukunsa on Humboldt Forumin barokkijulkisivu. Julkisivusta käytiin aikoinaan vilkas keskustelu ja siitä järjestettiin myös kansanäänestys. Kaupunkilinnan kopio voitti ylivoimaisesti äänestyksessä.

Humbolt Forumin julkisivu ja osa sisätiloista ovat tarkkoja jäljennöksiä Berliinin kaupunkilinnasta. Valmiissa sisustuksessa näkyy myös muistoja DDR:n Tasavallan palatsista, joka sijaitsi samalla paikalla vuodet 1976–2008. Kuva: Zacharie Scheurer

”Minusta oli ihan hyvä päätös luottaa vanhojen mestarien taitoon tehdä rakennus, joka istuu tälle paikalle”, Hegner sanoo.

Suurimmat esineet tuotava jo sisään

Valmiissa hiekkakivifasadissa on 22 000 kivielementtiä ja 2 828 erilaista figuuria. Kupolin katolle tulee risti, vaikka sekin sai aikaan väittelyn. ”Kun on lähdetty historialliseen rekonstruktioon, linjan on pidettävä.”

Barokki­julkisivu valmistuu tänä vuonna, samoin kupoli. Hegner esittelee rakennus­työmaalla kaapeli­kasoja ja tietokone­paneeleita, joista rakentuu huipputekniikkaa näyttelyiden tarpeisiin. On maalämpökin.

Rakennustyömaalla on juuri nyt kiinnostava vaihe, sillä Humbolt Forumiin muuttavan Etnologisen museon on tuotava kokoelmansa suurimmat esineet keskelle työmaata, muutoin niitä ei saataisi sisään rakennukseen.

”Kokoelmat odottavat hyvin pakattuina rakennustöiden valmistumista”, Hegner sanoo.

Avajaiset ovat loppuvuodesta 2019. Museosaarella alkaa aika, jossa Berliinin paraatipaikalla esittäydytään moderneina mutta historiatietoisina ja maailmalle avoimina.

Kävijöitä lahjoitusvaroin rahoitettu Humboldt Forum odottaa neljää miljoonaa vuosittain.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Keskelle Berliiniä rakennetaan barokki­linnaa – riita Museo­saarelle kuuluvasta talosta saa päätöksen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat