Työelämä Rakentaminen Talous Uutiset Rakennuslehti Yksi kommentti

Runsaasti puutteita paljastui lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa ja työajoissa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto havaitsi lähetettyjen työntekijöiden palkkausta koskevia puutteita.

Aluehallintoviraston tiedotteen mukaan palkkausta koskevia puutteita paljastui vajaassa 30 prosentissa tarkastuksista.

Kun tähän lasketaan mukaan ylitöiden korvaamisen liittyvät laiminlyönnit, palkkaukseen liittyvien puutteiden määrä nousee yli 30 prosenttiin. Työaikakirjanpidon pitämisessä, säännöllisessä työajassa ja sen tasoittamisessa sekä lepoajoissa havaittiin puutteita 35 prosentissa tarkastuksista.

Tiedotteen mukaan vajaassa 10 prosentissa tarkastuksista havaittiin puutteita ilmoituksen tiedoissa ja viidessä prosentissa todettiin, että Suomessa toimivaa edustajaa ei ole asetettu. Sama koski tietojen saatavilla pitämistä.

Edustajan asettamiseen ja tietojen saatavilla pitämiseen liittyvien laiminlyöntien osalta on aloitettu laiminlyöntimaksun harkintaprosessi.

”Työsuojeluviranomainen voi määrätä lähettävälle yritykselle laiminlyöntimaksun, jos yritys ei tee ilmoitusta lähettämisestä, ei aseta Suomessa toimivaa edustajaa taikka ei pidä saatavilla työntekijöiden lähettämisessä annetussa laissa määriteltyjä tietoja lähettämisen aikana”, Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimies Anu Ikonen sanoo.

Lounais-Suomessa tehtiin vuoden 2017 lopulla vajaa 40 työsuojelutarkastusta lähettävien yritysten ilmoitusten perusteella. Valvonta kohdistui Suomeen lähetettyjä työntekijöitä lähettäviin yrityksiin sekä osin lähetettyjä työntekijöitä käyttäviin yrityksiin. Hankkeella haettiin uusia toimintatapoja lähettävien yritysten valvontaan tehtyjen ilmoitusten perusteella.

Ikosen mukaan tarkastushavaintojen perusteella lähettävien yrityksien valvontaa tullaan suuntaamaan erityisesti laiminlyöntimaksujen perusteina olevien velvoitteiden noudattamiseen. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta on edelleen perusteltua niissä havaittujen laiminlyöntien suuren määrän vuoksi.

Työsuojeluviranomainen vastaanottanut yli 3000 ilmoitusta

Lähettävien yrityksien neuvonnassa on noussut esiin kysymys, pitääkö ulkomaisen yrityksen tehdä aina ilmoitus.

”Jos kyseessä on esimerkiksi toiminimi, yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka työskentelee yksin, eikä palkattuja työntekijöitä ole, ei työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukaisen ilmoituksen tekemiselle ole perusteita”, Ikonen kertoo tiedotteessa.

”Pääurakoitsijat ja pääteettäjät eivät voi edellyttää ilmoituksen tekemistä pelkästään sillä perusteella, että kyseessä on ulkomainen toimija, vaan perusteena pitää työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukainen lähettämisen tilanne.”

Lähetettyjä työntekijöitä Suomeen lähettävien yrityksien ilmoitusvelvollisuus astui voimaan syyskuun alussa 2017. Vuodenvaihteeseen mennessä työsuojeluviranomainen oli vastaanottanut yli 3000 ilmoitusta. Lounais-Suomen alueelle ilmoituksista kohdistui runsas viidennes ja Etelä-Suomen alueelle runsas puolet.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa. Toiseen valtioon sijoittunut ja kyseisessä valtiossa merkittävää toimintaa harjoittava työnantaja lähettää hänet työsuhteen aikana rajoitetuksi ajaksi tilapäiseen työhön Suomeen.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Työsuojelu on retuperällä ainakin etelä-pohjanmaan maalausliikkeillä.Työnantaja säästää sillä tuhansia euroja vuodessa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia