Satojen miljoonien eurojen hankkeet seisovat Helsingissä yhden miehen takia. Jätkäsaaren Bunkkeri Mikko Suutarinen / HS

Yhden miehen firma asettui vasta­hankaan: Suurten rakennus­liikkeiden satojen miljoonien eurojen hankkeet seisahtuivat valituksiin Helsingissä ja Espoossa

Rakennuttajat ja kaupungit tuskailevat hitaita oikeusprosesseja. Valitusoikeutta pidetään kuitenkin oikeusvaltion kulmakivenä.

Kirjoittaja(t) HS / Lari Malmberg

Helsingin rakennuspiireissä on käynnissä poikkeuksellinen tapahtumasarja. Sama henkilö on laatinut viimeisten kahden vuoden aikana kolme kunnallisvalitusta Jätkäsaareen suunnitteilla olevista suurista rakennushankkeista. Vaatimuksilla on pyritty kaatamaan noin 500 asunnon rakentamiseen tähtäävät tonttikaupat.

Korkeiden asumiskustannusten kanssa kamppailevan Helsingin tavoitteena on saada kaupunkiin 6 000 uutta asuntoa vuodessa, joten määrää voidaan pitää merkittävänä.

Hankkeiden viivästyminen aiheuttaa harmaita hiuksia myös niitä rakennuttaville yrityksille ja hankkeisiin valituille urakoitsijoille. Jos valitusprosessi etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, rakennushankkeen alku saattaa siirtyä yli puolellatoista vuodella.

Valitusten kohteeksi joutuneiden hankkeiden arvo nousee satoihin miljooniin euroihin.

Valitukset on laatinut Apollo-Rakenne-nimisen rakennusalan yrityksen omistaja Mikko Mantere.

Mantereen valitusperusteet ovat kaikissa tapauksissa samansuuntaiset. Hänen mukaansa yksityisille toimijoille on annettu EU:n kieltämää valtiontukea.

”Miksi äänestäisin seuraavissa vaaleissa, jos en tekisi tälle epäkohdalle jotain?” Mantere kysyy.

Mantereen valitukset koskevat SRV:n, Saton ja Norrealin hankkeita

SRV:n tarkoituksena on rakentaa Jätkäsaaren vanhaan tavarasataman varastoon – niin kutsuttuun Bunkkeriin – asuntoja ja liikuntatiloja. Helsingin kaupungin ja SRV:n sopimus kaatui syyskuussa Helsingin hallinto-oikeudessa Mantereen tekemään valitukseen.

Hallinto-oikeuden mukaan Helsinki teki virheen, kun se ei erottanut kilpailutusvaiheessa asuinrakennusoikeutta liikuntatiloja koskevasta rakennusoikeudesta. Kaupunki ei ollut myöskään teettänyt selvitystä rakennusoikeuden arvosta. Nyt osapuolet neuvottelevat uutta sopimusta.

Sato suunnittelee Jätkäsaaren Atlantinkadulle vuokra-asuntoja. Mantereen marraskuussa tekemä valitus vaikuttaa myös muihin samaan kortteliin suunniteltuihin rakennushankkeisiin.

Norrealin tavoitteena on rakennuttaa Bermudankadulle Jätkäsaareen vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Mantere teki tonttikaupasta ensin oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle. Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi vaatimuksen joulukuun kokouksessaan. Reilua viikkoa myöhemmin Mantere valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
Kunnallisvalituksen voi tehdä vain omaan kotikuntaansa suunnitellusta hankkeesta. Jätkäsaaren kohteiden lisäksi Mantere toimi asiamiehenä, kun espoolainen yksityishenkilö valitti vuonna 2016 hallinto-oikeuteen Srv:n Espoon Keilaniemeen suunnittelemista tornitaloista.

SRV:n tavoitteena on rakentaa Keilaniemeen neljään tornitaloon noin 1 100 asuntoa. Valitus koski kahta ensimmäistä tornitaloa.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Keilaniemen hanketta koskevan valituksen, mutta valittaja on yhdessä Mantereen kanssa vienyt asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa rakentamiseen liittyvien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin yhdeksän kuukautta.

Valituksista SRV:lle jopa 5-10 miljoonan euron lasku

Rakennusyhtiöt joutuvat ottamaan valitusmahdollisuuden huomioon jo hankkeeseen lähtiessään. SRV:n arvion mukaan Bunkkeria ja Keilaniemen tornitalohanketta koskevista valituksista aiheutuu yhtiölle jopa 5–10 miljoonan euron lasku. Kustannukset muodostuvat yhtiön mukaan esimerkiksi lainojen koroista ja suunnitelmien muuttumisesta aiheutuvasta lisätyöstä.

Mantere kertoo vaativansa ennen kaikkea rakennuttajien yhdenvertaista kohtelua ja tasapuolista kilpailua. Näin ollen hän näkee olevansa myös veronmaksajien asialla. Hänen mukaansa Helsinki ja Espoo suosivat suuria rakennusyrityksiä myymällä niille omaisuutta alihintaan.

Kuntalaki ei aseta kunnalle velvollisuutta kilpailuttaa kiinteistökauppojaan, jos kunta on ennen myyntiä hankkinut kiinteistön markkina-arvosta puolueettoman arvioijan lausunnon.

Kunnallisvalitus

  • Kunnallisvalitus on kunnan asukkaan keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Se antaa myös kuntalaiselle oikeussuojaa häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.
  • Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
  • Esimerkiksi rakennushankkeissa kunnallisvalitus käytännössä pysäyttää hankkeen etenemisen. Hallinto-oikeus käsitteli rakentamiseen liittyviä kunnallisvalituksia vuonna 2017 keskimäärin 7,5 kuukautta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyaika on noin 9 kuukautta.
  • Oikeus muutoksenhakuun kuuluu oikeusvaltion kivijalkoihin. Valittamisesta koituu kuitenkin myös kustannuksia, joten perusteettomat valitukset ovat yhteiskunnan kannalta ongelmallisia.

Mantere epäilee valituksissaan, että kaupunkien saamat arviot tonttien arvosta ovat liian alhaisia ja perustuvat vertailukelvottomiin hintatietoihin. Hän perustelee väitettään aiemmilla tonttikaupoilla. Ulkopuolisten arvioiden perusteiden tarkastelu on vaikeaa, koska arviot on salattu muun muassa liikesalaisuuksien vuoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn menossa olevassa Keilaniemen tornitalojen tapauksessa ulkopuolinen arvioija on Mantereen mukaan toiminut kansainvälisten arviointistandardien vastaisesti. Yritys ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa, koska arviot on sovittu tilaajan kanssa luottamuksellisiksi.

Mantereen mukaan hänen omalla yrityksellään Apollo-Rakenteella on parhaillaan menossa yhden rakennutushankkeen valmistelu. Yhtiön markkina-asemaa on vaikea arvioida, koska se ei ole toimittanut patentti- ja rekisterihallitukseen tilinpäätöstietoja vuoden 2012 jälkeen.

Vuonna 2011 sen liikevaihto oli 33 000 euroa.

Helsingin maankäytöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) kertoo, että vapaarahoitteisille omistusasunnoille suunnattuja tontteja myydään yleensä joko hinta- tai laatukilpailutuksella. Erillisen hinta-arvion perusteella myydään tontteja useimmiten erityisiin kehittämishankkeisiin tai osana sellaista kokonaisuutta, jossa on myös säädeltyä asuntotuotantoa.

”Kaupungin kannalta on olennaista, että oikeusistuimia on resursoitu riittävästi, koska hyvin toimiva oikeusjärjestelmä ratkaisee asiat mahdollisimman nopeasti. Luonnollisesti toivomme, että muutoksia päätöksiin haetaan aina painavista ja perustelluista syistä”, Sinnemäki sanoo.

Saton toimitusjohtaja Saku Sipola kiinnittää Sinnemäen tavoin huomiota hallinto-oikeuden resursseihin.

”Jos sama taho toistuvasti valittaa samasta asiasta, niin tällaisia tapauksia varten voisi olla järkevää luoda hallinto-oikeuteen nopeutettu käsittely, jolle asetettaisiin 30 päivän määräaika.

Tausta: Mantere taisteli Helsingin kanssa jo 2005

Mikko Mantereen ja Apollo-Rakenteen nimet tulivat tutuiksi monille helsinkiläisille jo vuonna 2005. Silloin nousi pienimuotoinen kohu Eiranrannan tonttien tarjouskilpailusta.

Tarjouskilpailun ehtojen mukaan tontit oli tarkoitus myydä eniten tarjoavalle sillä ehdolla, että ostajalla on rakentamiseen yleinen kelpoisuus.

Kiinteistölautakunta päätyi tiukan äänestyksen jälkeen suosittelemaan kaupunginhallitukselle, että Apollo-Rakenteelle ei myytäisi tonttia siitä huolimatta, että se oli tarjonnut tontista 3,1 miljoonaa euroa enemmän kuin kilpailijansa. Projektia pidettiin liian isona yhden miehen yritykselle.

Mantereen toimintamalli oli uusi. Helsingissä rakennushankkeet olivat yleensä menneet perinteisille rakennusliikkeille. Mantereella taas oli takanaan yksityisiä sijoittajia. Varsinaisiin rakennustöihin hän aikoi palkata toisen yrityksen.

Kärkkäin epäilijä oli kiinteistöviraston tonttiosasto. Virasto kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että Apollo ei ollut toimittanut patentti- ja rekisterihallitukseen vuonna 2000 tapahtuneen rekisteröimisensä jälkeen osakeyhtiö- ja kirjanpitolakien edellyttämiä tilinpäätöstietoja.

Mikko Manteretta tonttikauppoihin liittyvä prosessi turhautti.

”Tässä on ollut kafkamaisia piirteitä”, hän sanoi.

Lisäselvitysten jälkeen tontti päädyttiin lopulta kuitenkin myymään Apollo-Rakenteelle, ja yritys rakennutti sille talon.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Yhden miehen firma asettui vasta­hankaan: Suurten rakennus­liikkeiden satojen miljoonien eurojen hankkeet seisahtuivat valituksiin Helsingissä ja Espoossa”

  1. Taitaa Mantere lähestyä valituksensa jälkeen rakennusliikkeitä ja pyytää esim. 100 000 euron konsulttipalkkiota, jonka vastineeksi vetää valituksensa pois.

    No ei se laitonta ole toimia näin, mutta joku roti tuohon touhuun olisi saatava.

  2. Italiassa muurattaisiin sementtipainoja jo
    jarrumiehen nilkkoihin …

    1. Italialaiset ovatkin tunnettuja suuresta ahkeruudestaan ja tavastaan tehdä työnsä napisematta…:)

  3. Hienointa asiaan liittyvissä kommenteissa on se, että kukaan ei ole huolestunut kilpailun loppumisesta alalla. Isojen asema nyt vaan on jo lakiinkin kirjoitettu. Jos joku sitä uhmaa, on hän väärässä oleva häirikkö.

    1. Rakennuslehti (lue RT:n käsikassara) oli nyt vaan asettanut sanansa jo otsikkoon siten, että joillain alkaa verenpaine nousta ja eikä koko tekstiä jakseta lukea.

      Jos otsikko olisi ollut esim. ”pieni ihminen puolustaa veronmaksajien oikeutta tietää, miten heidän yhteinen omaisuutensa jaetaan suuryritysten kesken” olisi täällä kommenttiosostossa ollut ihan eri tekstiä, vaikka itse sisältö olisi ollut sama. Raflaava otsikko on klikkiotsikko, sanoi mainosmies.

  4. Helsinkiläisenä veronmaksajana olisin erittäin huolissani jos kilpailun vuoksi projekteja annettaisiin yhden miehen yrityksille, eipä niistä välttämättä mitään tulisi kuin konkurssilakimiehille töitä ja taas hankkeet viivästyisivät. Se että Mantere on yhden pytingin Eiran venäläisille rakentanut – se on sinänsä hieno juttu mutta ei tee hänestä vielä välttämättä varteenotettavaa tekijää. On erittäin hyvä että olemassa on laatukriteerejäkin, ja se että rakennusyhtiö on suuri ei tee siitä eettisesti arveluttavaa. Onko rakennusliike kiero vai lakimies kiero – saattaa olla myös tuo jälkimmäinenkin.

    Ja vain lehtitietojen perusteella kommentoiden: ihan finanssimielessä, voisi olla halvempaa Helsinkiläiselle veronmaksajalla maksaa Mantere asumaan vaikka Thaimaan rannoille kuin pitää häntä Helsingissä. Tai sitten perustetaan oma oikeuskäsittely joka hoitaa vain Mantere-nimisten lakimiesten valitukset oikoreittiä – niin voi pätemisen into laantua ajan kanssa.

    1. Joo, oot oikeessa. Laatukriteerit täyttyvät onneksi jo Helsingin kaupungin päätöksenteossa kun kaupunki päättää taas ilman kilpailua myydä Bunkkerin SRV:lle. Ihan normimeininkiä, tässä mitään ihmeellistä ole. Ihan SOTE hengessä touhutaan ja kilpailu on vapaa niille jotka tunnetaan. Luulisi nyt hieman hävettävän kun jatketaan samaan malliin. Toisaalta kyllä Mantereen pitäisi tietää että Suomessa on sopimusvapaus. Kun Anni, Jan ja Ilpo yhdessä sopivat jotain niin miten siinä voi olla jotain epäselvää mistä joku valittaa? Selvä sopimus.

      1. Kerrot aivan asiaa. Tästä niin sanotusta piilokorruptiosta, tai mitä sanaa siitä nyt milloinkin käytetään, pitäisi tässä maassa puhua enemmän ja rakentamisen lisäksi myös laajemminkin. Tuskin olisi huono asia jos sen kitkemiseksikin tehtäisiin jotain. Se toisaalta voi olla jo liikaa vaadittu.

    2. Nyt on veronmaksajalla hieman vääristynyt kuva rakennusalan sopimusjuridiikasta. Yhden miehen yritys on ihan yhtä vakuuttava toteuttaja kuin on isoa ja tunnettu toimija. Molemmilla toimijoilla on samat velvollisuudet ja vastuut ilman niiden täyttämistä ei pysty hankkeita käynnistämään ja toteuttamaan. Pienet rakennuttajat ruokkivat tehokkaasti keskisuuria urakoitsijoita ja tällä tavoin lisäävät likviditeettiä markkinaan. Yrityksen on lähtökohtaisesti tuotettava hankkeilla voittoa, että ne pystytään rahoittamaan. Tämä jo takaa veronmaksajien edun suoritusvelvollisuuden osalta. Yhtään lähtökohtaisesti tappiollista hanketta yhden miehen firma ei pysty käynnistämään ja mikäli hanke on kannattava, niin sopimusvelvoitteista suoriutuminen on taattu. Kilpailun kannalta on vain hyvä, mitä monimuotoisemmat ja vähemmänkin tunnetut toimijat saisivat rakennuttaa hyvien sijaintejen tontteja. Tämä on kestämätön tilanne, että asuntogryndaus on vain viiden rakennusliikkeen liiketoimintaa Helsingissä. Veronmaksajaa olisi varmasti kiinnostunut monimuotoisesta kaupungissa, jossa on erilaista arkkitehtuuria. Tätä ei synny ellei rakennuttajien määrä lisätä, koska hankkeet on saatava kilpailemaan keskenään myös laadullisesti.

      Olisikin hyvä, jos Rakennuslehti vetäisi yhteen Helsingin kaupungin tontinluovutukset viideltä menneeltä vuodelta, niin on nähtävissä suljetun hyvä veli-ringin logiikka ja kuinka kilpailu hyvistä hankkeista on blokattu pieniltä ja keskisuurilta toimijoilta.

  5. Vuoden 2005 kilpailutuksessa Eiranrannassa tonttiosasto ja kiinteistölautakunta noudatti kilpailuohjelmaa, jossa edellytettii, etta tarjoajalla on tarjoushetkellä näytetty kyky ja resurssit toteuttaa hanke. Näitä ei Apollo-raketeella ollut, ja tarjous tuli hylätä. Jälkeenpäin Manner toimitti tietoja yhteistyökomppaneistaan ja kaupunginhallituksen esittelijä muutti ehdotusta kilpailun sääntöjen vastaisest. Hyvä, että tarjoaja sai hankittua kumppanit, jotka pystyivät kohteen toteuttamaa. Saihan kaupunki vähän enemmän rahaa, mutta enemmän kunnioittaisin, sitä, ettää sääntöja ei muuteta kesken prosessin. Olisi ollut kiva nähdä mitä oikeus olisi päättänyt, jos joku kilpailijoista olisi valittanut.

  6. Eikös tärkeänpää olisi muuttaa lakia, YSE98 ja laatukriteereihin määrittää tiukennettuja ehtoja rakennuttajalle, että näistä laatutaloista päästään eroon.
    Henkilöauto elinkaari 15v, takuu 5v. Asuinrakennus elinkaari 50-100v, takuu 2v.

    Olisi isot olleet konkurssissa moneen kertaan, jos joutuisivat korjaamaan/korvamaan rakennuttamiaan.

  7. Eiranrannasta kaupunki sai yli 3 miljoonaa euroa enemmin rahaa, kuin isot yritykset olisivat maksaneet. Nyt paikalla Suomalaisen huippuarkkitehdin hieno luomus. Prosessin myötä myötä yksi suurten rakennusliikkeiden kartellista jäi ilman tonttia. Tässä on samasta asiasta kyse.

  8. Aikanaan Mantereen Apollo jätti huikeanhintaisen tarjouksen Aurinkolahden rannan pistetalotonteista. Ja tyttö samantien myymään projektia eteenpäin. Ylimääräinen välikäsi siis ilman mitään kokemusta. Yrittäkääpä keskustella Mantereen kanssa. Hieno mies.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi