Työelämä Kiinteistöt Uutiset Kaisa Salminen 3 kommenttia

Maria Ohisalo vie viestiä eriarvoistumisen trendeistä – ”Suomessa ongelmaa ei ole päästetty kovin suureksi”

Maria Ohisalon aiempi työ väitöskirjan parissa liittyi leipäjonoihin, mutta uudessa työssään hän lähestyy eriarvoisuuden torjuntaa asunnottomuuden kautta.

Maria Ohisalon tärkein tehtävä on viedä eteenpäin viestiä eriarvoistumisen trendeistä ja mekanismeista. Kuva: Anne Kurki

Hän aloitti elokuussa 2017 tutkijana Y-säätiön suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

”Suomessa eriarvoisuuden ongelmaa ei ole päästetty kovin suureksi ja sen takia on vielä paljon tehtävissä. Monissa suurkaupungeissa maailmalla tilanne on revennyt paljon pahemmaksi”, hän kertoo.

Huono-osaisuuden notkelmia kuitenkin löytyy. Itä-Helsingissä varttunut Ohisalo kertoo nähneensä työttömyyttä ja alkoholismia, mikä herätti omakohtaisen kiinnostuksen tutkia köyhyyttä ja huono-osaisuutta laajemmin sosiologian keinoin.

Myöhemmin hän jalkautui leipäjonoihin keräämään tutkimusaineistoa väitöstyötään varten.

”Samoille ihmisille kasautuu usein sekä taloudellisia, terveydellisiä että sosiaalisia ongelmia. Sen vuoksi eriarvoisuutta ei voi torjua pelkästään yhteiskunnan tukia nostamalla”, hän tiivistää kesäkuussa 2017 julkaistun väitöstyönsä tuloksia.

Maria Ohisalo

  • 32 vuotta
  • Valtiotieteiden maisteri (pääaine sosiaalipolitiikka), 2011
  • Yhteiskuntatieteiden tohtori, 2017
  • Tutkija, Y-Säätiö, 8/2017–
  • Toiminut noin 7 vuotta tutkimustehtävissä – ensin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalialan osaamiskeskus Soccassa, sen jälkeen Itä-Suomen yliopistossa
  • Luottamustoimet: mm. Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Vihreiden varapuheenjohtaja

Yksinasuminen voi olla riski

Segregaatio on Ohisalon mukaan Y-Säätiössä jatkuvasti esillä. Eriarvoisuuden aiheuttamia ongelmia on pyritty torjumaan esimerkiksi sekoittamalla samoille asuinalueille erilaisia asumismuotoja ja eri elämäntilanteisiin liittyviä palveluja.

”Tärkein tehtäväni on viedä eteenpäin viestiä eriarvoistumisen trendeistä ja mekanismeista. Työni on jatkuvaa moneen suuntaan vaikuttamista sisältäen runsaasti verkostoyhteistyötä.”

Yksi ajankohtaisista trendeistä on yksinasuminen. Ei jokainen yksinasuva ole toki muita heikommassa asemassa, mutta tilastollisesti löytyy yhteyksiä heikentyneeseen elämäntyytyväisyyteen, sairastavuuteen ja masentuvuuteen.

”Mitä vaikuttaa palvelutarpeisiin esimerkiksi se, että puolet ihmisistä Helsingissä asuu yksin? Yhteisöllisen asumisen ratkaisut ovat hyviä, mutta eivät sovi kaikille. Sen takia tarvitaan laaja skaala asumisen vaihtoehtoja.”

Mitä tapahtuu tukiasumiselle?

Terminologiallakin voi olla merkitystä siihen, minkälaisina huono-osaiset mahdollisuutensa näkevät.

Ohisalo kysyy, pitäisikö esimerkiksi mieluummin puhua ihmisistä, jotka ovat kokeneet köyhyyttä, eikä köyhistä, koska elämäntilanteet muuttuvat ja köyhyys on harvoin pysyvä osa identiteettiä. Köyhyyttä on myös vaikea määrittää yksiselitteisesti.

Selvää on kuitenkin se, että eniten köyhyyttä aiheuttaa työn puute. Asumisen kalleus on toinen keskeinen tekijä.

”Sote-maakuntauudistuksessa yksi huolestuttava kysymys asumisen näkökulmasta on se, mitä tapahtuu niiden ihmisten tukiasumiselle, joiden vuokra-asunnot jäävät uudistuksen myötä kuntiin, mutta asumisen ohessa annettu sosiaalinen ja terveydellinen tuki siirtyykin maakunnille. Asunnottomuustyössä tärkeänä pidetty asumissosiaalinen työ uhkaa näin vaarantua.”

Passiivisuudesta aktivointiin?

Monen heikossa asemassa olevan koulutus ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Työttömille pitäisikin Ohisalon mielestä tarjota enemmän mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. Myös keikkatöitä pitäisi voida ottaa vastaan menettämättä työttömyyskorvausta.

”Aktiivimalliakin pitäisi kehittää, koska joka paikkakunnalla ei ole aktivointitoimia tai työpaikkoja tarjolla”, hän arvioi.

Leipäjonojen tutkiminen kuuluu myös Ohisalon työnkuvaan Y-Säätiössä, koska leipäjonoissa on usein asunnottomia, ja sitä kautta nämä kaksi maailmaa linkittyvät yhteen.

”Ihmettelen, minkä takia ihmisiä seisotetaan täällä Helsingissä usein talvipakkasella leipäjonoissa, vaikka inhimilliset jakelutilat ja jouheva logistiikka on onnistuttu järjestämään esimerkiksi naapurikunta Vantaalla Yhteinen pöytä -toimintamallissa.”

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Moraalittomuus lisääntyy politiikassa. Kepu ajaa järjetöntä uudistusta omista valtapoliittisista syistä, yäk.

    Vastaa
  • Omituinen pohtija

    Tukiasuminen, palveluasuminen ja vastaavat ovat ratkaistavissa vuokra-asunnon kannalta – sen sijaan sosiaalipalvelut ovat mysteerio sote-kaavailuissa. Talot ja asunnot voivat jo nyt olla esim. kaupungin tai muun yleishyödyllisen vuokrataloyhtiön omistamat ja vuokrattavat, mutta palvelutarpeen mukaan arvioitava asukasvalinta ja palvelut kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla. Yleensä ne on erotettu toisistaan: asukas maksaa vuokran vuokranantajalle ja asukas maksaa tarvitsemansa palvelut palvelujen tarjoajalle. Nyt vain tarttis saada tietää, tuleeko tulevaisuuden soteen sosiaalipalveluja lainkaan, ei niistä ainakaan kukaan puhu eikä sosiaalipalveluyrityksiä ole perustettu vastaavalla vauhdilla kuin terveyspalvelufirmoja.

    Vastaa
  • evp.tiemestari

    Tämän maan asunto ja työttömyys johtuu painopisteen väärästä sijainnista.Jos ongelma halutaan poistaa, on pääkaupunki siirrettävä keskemmälle Suomea.Näin tapahtui silloinkin kun Turku menetti asemansa.Nykyjään kasvun edellytys ei ole enää vesistö, jossa kasvu tapahtuu vain 3-suuntaan nostaen asuntojen hinnan pilviin.Toinen ratkaisu olisi jakaa Suomi pääoma- ja palkkatuloalueeseen.Olisko Pähkinäsaaren raja lähellä tasa-arvoa?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia