Vuosaari-Seuran varapuheenjohtaja Anna-Maija Virta kummastelee Meri-Rastilan tien vaaleanpunaisten talojen olemista purkulistalla. Niiden julkisivutkin remontoitiin vasta kesällä. Kuva: Mika Ranta / HS

Helsingin Meri-Rastila rakennettiin vain 25 vuotta sitten, nyt metroaseman tienoilta aiotaan purkaa kymmeniä kerrostaloja

Väljästi ja matalasti rakennetun Meri-Rastilan asukasluvun pitäisi lähes kaksinkertaistua.

Kirjoittaja(t) Oona Lohilahti / HS

”Tämä on kauhea, häpeäpilkku. Tästä voi hankkiutua eroon”, toteaa kauppareissulla ollut Ulla-Maija Hautaniemi Meri-Rastilan liikekeskuksen edessä.

Hautaniemen mielestä Meri-Rastilassa on liikekeskuksen lisäksi monta rakennusta, jotka voisi purkaa ja rakentaa tilalle uutta.

Juuri tätä Vuosaaren länsiosassa sijaitsevaan Meri-Rastilaan suunnitellaan: harvinaisen laajaa täydennysrakentamista, joka toteutettaisiin purkamalla nykyisiä kiinteistöjä ja rakentamalla tilalle aiempaa tiiviimmin ja enemmän. Purkavan lisärakentamisen avulla tonttien tehokkuus jopa kolmin- tai nelinkertaistuisi.

Kaupungin tavoite on, että 40 prosenttia asuntorakentamisesta on täydennysrakentamista.

Meri-Rastila on yksi niistä alueista, joilla asukkaiden tulo- ja koulutustaso on noussut huomattavasti kantakaupunkia hitaammin. Kolmasosa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, täydennysrakentamisella halutaan nostaa alueen profiilia.

Maaliskuussa julkistetun kaavaluonnoksen perusteella profiilin nosto tapahtuisi purkamalla kymmeniä kiinteistöjä. Näiden tilalle sekä täysin uusille alueille Meri-Rastilassa nousisi noin kaksinkertainen määrä uusia kiinteistöjä ja muutama monikerroksinen parkkihalli. Liikekeskus olisi todennäköisesti ensimmäinen purettava kohde.

Kylämainen katukuva

Meri-Rastilan katukuva on kylämäinen mataline laatikkomaisine 1990-luvun taloineen. Paljon viheralueita, meri lähellä. On vaikea kuvitella, miltä alue näyttää 20 vuoden kuluttua, jos kaavaluonnos menee läpi.

Vuosi sitten esillä olleessa asemakaavaluonnoksessa vain kahden tontin haltijat halusivat purkaa tonttiensa rakennukset. Tuhannet uudet asukkaat olisi asutettu etenkin viheralueille rakennettaviin, jopa yli 10-kerroksisiin kerrostaloihin.

Purkavan lisärakentamisen avulla tonttien tehokkuus jopa kolmin- tai nelinkertaistuisi.

Arkkitehti Linda Wiksten Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että viimekeväisen luonnoksen jälkeen moni tontinhaltija kiinnostui purkamisesta. Siksi rakentamista viheralueille on voitu vähentää.

Nyt peräti 12 tontille on haettu purkamisen mahdollistavaa kaavamuutosta. Toisin sanoen kiinteistöt purettaisiin lähes puolelta Rastilan aseman seudun tontilta.

Kaupungin omistamilla tonteilla on Helsingin kaupungin asuntojen, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön ja Saton asuntoja, pieniä päiväkoteja, koulu ja liikekeskus.

”Toivoisin, ettei pureta mitään arvokasta”

Wiksten muistuttaa, että Meri-Rastilassa on käynnissä kaupunkiuudistus, jossa aluetta kehitetään pitkällä aikajänteellä. Puistoja, palveluita, katuverkkoa ja asumista kehitetään. Purkamisen mahdollistavalla kaavamuutoksella ennakoidaan ratkaisuja, jotka monella tontilla toteutuvat vasta aikaisintaan 2020-luvun lopulla.

”Kaupungin puolelta on yritetty saada tonttien haltijoita kiinnostumaan purkamisesta, mutta purkamista on ehdotettu tontinhaltijan omasta aloitteesta. Kaupunki voi kannustaa siihen, että kokonaisuuksia mietitään samanaikaisesti, mutta ei voi pakottaa purkamaan.”

Vuosaari-Seuran varapuheenjohtaja, Meri-Rastilassa yli 10 vuotta asunut Anna-Maija Virta on tyytyväinen siihen, että viheralueille rakentamista on vähennetty. Koulun purkaminen ja rakentamisen määrä silti kauhistuttavat.

”Toivoisin vain, ettei pureta mitään arvokasta.”

Maksimissaan 8-kerroksisia taloja

Meri-Rastilassa purkava lisärakentaminen on mahdollista, koska alue on väljästi rakennettu, sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja asunnot ovat matalia, pääosin kolmikerroksisia.

”Kaupunki ei edistäisi tätä missä tahansa alueella tai milloin vain. Purkamisen mahdollisuus liittyy muun muassa yleiskaavan tavoitteisiin, kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriakysymyksiin”, Wiksten sanoo.

Matalien talojen tilalle nousisi pääosin 5–8-kerroksisia kerrostaloja, ja joillain tonteilla kiinteistöjen määrä moninkertaistuisi. Koko Meri-Rastilan torin ympäristö rakennettaisiin uudestaan. Vain kappeli ja yksi asuintalo säilyisivät.

”Kaupunki ei edistäisi tätä missä tahansa alueella tai milloin vain.”

Yleiskaavassa alueelle asetetaan suuria tavoitteita, minkä takia nyt suunnitellaan uusien asuntojen rakentamista 4­200 uudelle merirastilalaiselle. Asukasluku on nyt noin 5­300. Wikstenin mukaan suunnitellulla purkamisella ja täydennysrakentamisella päästään yleiskaavan asettamille alarajoille. Asemakaava on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn ensi syksynä

Anna-Maija Virta pitää asukasluvun kaksinkertaistumista hurjana tavoitteena, jossa on sekä hyviä että huonoja puolia.

”Jos alue ahdetaan liian täyteen, se aiheuttaa levottomuutta. Olisi tärkeää, että alue pysyisi viihtyisänä ja houkuttelevana asumisalueena.”

Muutoksen mittakaava hirvittää

Virta on eniten huolissaan Meri-Rastilan asukkaista. Miten ihmiset reagoivat, jos oma elinympäristö muuttuu muutamassa vuodessa täydellisesti?

”Tämän muutoksen mittakaava on niin valtava. Oma arkiympäristö muuttuu totaalisesti. Ja mitä se merkitsee, jos on lapsia ja koulunkäynti pitää järjestää uudelleen, kun asuntoja puretaan. Tästä tulee varmasti turvattomuuden tunnetta.”

Vuokra-asumiseen keskittyneelle alueelle tarvitaan hänen mielestään enemmän omistusasuntoja. Wikstenin mukaan kaupungin tavoitteena on monipuolistaa Meri-Rastilassa asumisen hallintamuotoja, eli varmistaa, että alueelle rakennetaan muita kuin edullisia vuokra-asuntoja. Tähänastisissa keskusteluissa rakennusalan toimijat ovat kuulemma olleet kiinnostuneita kaikista eri hallintamuodoista.

Myös apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoi kesällä HS:lle, että vuokratalovaltaisille alueille pitäisi syntyä myös omistusasumista. Hän tarkoitti tässä yhteydessä esimerkiksi Meri-Rastilaa.

Toisaalta isompi asukasluku tarkoittaisi enemmän palveluita. Ja niitä, etenkin terveyspalveluita, Anna-Maija Virran mielestä Meri-Rastilaan kaivataan.

Purkaminen alkaisi 10 vuoden päästä

Kaavahanke on poikkeuksellinen mittakaavan lisäksi myös siksi, että siinä suunnitellaan alueen kehittämistä tavanomaista pidemmällä aikajänteellä. Tonttien haltijoiden mukaan purkaminen voisi alkaa vasta 10–15 vuoden kuluttua.

Joissain taloyhtiöissä on juuri tehty remontteja, mutta monista niistä puuttuvat esimerkiksi hissit. Kalliit putkiremontit ovat vasta edessä. Purkaminen ja uuden rakentaminen olisi tontinhaltijoille siksi taloudellisesti kannattavaa.

Kaavahanke on poikkeuksellinen, koska siinä suunnitellaan alueen kehittämistä tavanomaista pidemmällä aikajänteellä.

Vaikka purkaminen alkaisi vasta lähemmäs 2020-luvun loppua, purettavat rakennukset olisivat silti nuoria. 1990-luvun rakennusten purkaminen jättää ison hiilijalanjäljen, Anna-Maija Virta huomauttaa.

”Purkaminen ei ole lähtökohtaisesti ole ekologista, mutta ekologisuutta on myös se, että rakennetaan tiivisti raideliikenteen solmukohtiin, säilytetään kaupungeissa virkistysalueita ja metsiä”, Linda Wiksten toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Helsingin Meri-Rastila rakennettiin vain 25 vuotta sitten, nyt metroaseman tienoilta aiotaan purkaa kymmeniä kerrostaloja”

  1. Helsingissä on asuntopula, ja peltoja tyhjillään. Eikö olisi järkevämpää rakentaa ensiksi uutta jonnekin niistä vapaina olevista alueista, kuin purkaa ja
    tuhota.

  2. Jospa kerrankin iloittaisiin, ettei tarvi aloittaa nollasta infran rakentamista ja hyödynnetään olemassa olevia rakenteita. Peltorakentaminen on todella kallista ja tehotonta kaikille osapuolille. Lisää tiivistämistä hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Punavuoressakin on monta 60-luvun taloa, jotka joutaisi uudelleen kaavoitettavaksi ja rakennettavaksi 5-10 kertaisella rakennusoikeudella.
    Metroasemasta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tonttien asuinrakennusoikeus pitäisi kymmenkertaistaa yhdellä päätöksellä. Rakennetaan solmukohdat korkeilla rakennuksilla ja tehdään rakennusoikeudesta ylitarjontaa muuttopaineen alla.

    1. Helsingissä on myös monia pientaloalueita alle kilsan päässä metriksestä. Entäs ne, viherstalinistisesti jyrään vaan ja jengille kenkää persuuksille, koska ilmastotuska ja suomalaisen keskiluokan olemassaolorikos ihmiskuntaa vastaan?

  3. Helsinkig virkamiehet ei tiedä mikä on ihmisille ja asukkaille hyvää vaan sahaa omaa oksaa. Kokoajan yhä enemmän pariskunnat, lapsiperheet ja työssäkäyvät muuttavat ja etsivät uutta kotia väljemmiltä alueilta asumisen viihtyisyyden takia.

    Jo nyt on ahdasta ja asumisen ja elämisen viihtyisyys ei ole korkealla kun kävelet neljän seinän sisältä ulos pienelle kiviselle pihalle meluisaan ympäristoon. Rakennetaan erittäin pienille tonteille toisiinsa kiinni, eikä ole autoille paikkoja.

    Kyllä ihminen jää paljosta paitsi jos vertaa omakotitalon + hyvän tontin tuomaa elämisen monipuolisuutta, mahdollisuutta ja viihtyisyyttä, kaupungin kerrostaloon. Ero on valtava. On tosin paljon omatotaloalueita ( melkein kaikki kaupungien läheisyydessä) jotka tehdään aivan liian lähekkäin eli menetetään se omakotitalon tärkein asia.

    1. Juurikin näin. Mutta kuten on jossain – tosin ei välttämättä vihermädäntyneissä päämedioissa tietenkään – jo uutisoitukin, Nurmijärvi-ilmiö on taas kasvussa. No onko ihme???

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi