Työelämä Rakentaminen Talous Uutiset Merja Mannila 4 kommenttia

Vastaavan mestarin päivä täyttyy palavereista – ”joinain päivinä saatan käydä useammankin kerran työmaalla”

Skanskan Rauno Rahkolan päivässä riittää vauhtia. Kattoon syljeskelytaukoja ei mahdu Helsingin Itis Cineman työmaan vastaavan mestarin kalenteriin.

Skanskan vastaava mestari Rauno Rahkola ei koe, että kiire olisi lisääntynyt vuosien mittaan. Kuva: Merja Mannila

”Kiirettä pitää, mutta en koe, että se olisi jotenkin vuosien mittaan lisääntynyt. Kohteiden täytyy valmistua tietyssä ajassa, ja sen mukaan pitää toimia”, Rahkola kuvaa.

Hän myöntää, että nuorempana tuli ahnehdittua töitä välillä vähän liikaakin, mutta aika on hionut liiallista innokkuutta pois.

”Meillä on päivystysjärjestelmä, johon jokainen työnjohtaja osallistuu. Siksi voin useimmiten lähteä työpäivän päätyttyä neljältä kotiin.”

Rahkola naurahtaa, että lisäksi kokemuksen myötä osaa jo toimia niin, ettei töissä tarvitse olla iltakausia.

Uusia kokouksia kalenterissa

Vastaavan mestarin päivä täyttyy pitkälti palavereilla. Yksi uusista kokouksista on työnjohdon aamupalaveri. Se tarkoittaa vartin kokoontumista ennen työpäivän alkua.

Vastaava mestari Rauno Rahkolan päivä, 27.2.2018

06.45–07.00 Työnjohdon aamupalaveri, joka pidetään joka aamu ma-pe. Palaverissa käsitellään työturvallisuus, päivän alkavat työvaiheet sekä palaverit. Käydään läpi myös käynnissä olevien työvaiheiden mahdolliset ongelmat, esimerkiksi suunnitelma- tai hankintapuutteet.

08.00–08.25 Vesikattourakan jokaviikkoinen työmaakokous, jossa käsiteltiin työturvallisuus, aikataulutilanne, hankinnat/kustannusasiat, urakoitsijan asiat ja suunnitteluasiat.

09.10–09.40 Suoritin päivittäisen työmaakierroksen.

10.30–11.00 Vuokratyöyrityksen yritysesittely, johon osallistui Finnkino-lohkon aluevastaava ja minä.

12.00–12.30 Elokuvasalien lattiarakenteiden jokaviikkoinen työmaakokous (käsiteltiin samat asiat kuin vesikattourakan työmaakokouksessa).

12.30–13.45  Finnkinon elokuvasalien seinä- ja katsomorakenteiden terästöiden aloituspalaveri.

14.15–15.10 Itis Cinema -kohteen väliseinä- ja alakattotöiden aloituspalaveri.

15.10–15.35 Ristikkopalkkien tuplanoston aloituksen tarkastus ja valvonta yhdessä työmaan työsuojelupäällikön kanssa.

16.10 Lähdin kotia kohti.

”Tähän on päädytty yhdessä työnjohdon kanssa. Kokouksessa katsotaan päivän tärkeimmät asiat, ja siinä voi tuoda esille ongelmiakin. Sovimme myös, kuka minkäkin asian hoitaa.”

Toinen uusi käytäntö on urakoitsijakohtainen työmaakokous. Se tarkoittaa puolen tunnin kokousta kerran viikossa esimerkiksi vesikattourakoitsijan kanssa. Rahkola pitää urakoitsijakohtaista kokousta hyvänä työmaan hallinnan kannalta.

”Kokouksella on työmaakokouksen status, eli se on varsin tärkeä. Käymme siinä työturvallisuus- ja kustannusasiat läpi. Kokouksessa pystyy hyvin paneutumaan yhden urakoitsijan asioihin ja sopimaan yhdessä esimerkiksi lisätyöstä tai -ajasta.”

Urakoitsijakokous käsittelee yleisempiä asioita ja vetää langat yhteen. Rahkolan mielestä on turha istuttaa koko porukkaa kuuntelemassa yhden yrityksen asioita.

Toinen uusi käytäntö on urakoitsijakohtainen työmaakokous.

Hän ei myönnä, että kokousten määrä rasittaisi. Ne ovat yksi keino ohjata työmaata.

”Sähköposteja on helppo lähettää, mutta homma menee helposti pallotteluksi. Lankojen solmiminen vaatii sen, että ollaan kasvotusten. Miten nyt oikeasti tehdään?”

Rahkola osallistuu myös Itis Cineman viestintään. Skanska laittaa työmaasta viikoittain tiedotteen sidosryhmille, ja siinä on aina Rahkola lisätietojen antajana. Lisäksi hän isännöi työmaavierailuja.

Esimerkki nuoremmille

Rahkolalle on tärkeää käydä säännöllisesti myös työmaan puolella. Se pitää mielen kiinni käytännön tekemisessä.

Hän uskoo, että vastaavan näkyminen on tärkeää myös varsinkin nuoremmille työnjohtajille. Itis Cineman toimihenkilötiimiin kuuluu 13 henkeä.

”Työnjohtajat näkevät, että vastaava on oikeasti kiinnostunut heidän kuulumistaan ja tekemisistään. Hänen esimerkkinsä on tärkeä työmaalla”, Rahkola kertoo.

Muutenkin vastaavan on Rahkolan mielestä hyvä tehdä itsensä tunnetuksi työmaan väen keskuudessa. Hän ei saa valvonnan onnistumisenkaan takia olla vain nimi paperilla. Mies, joka kököttää päivät pitkät kopissa koneen äärellä.

”Joinain päivinä, varsinkin kun on katselmuksia, saatan käydä useammankin kerran työmaalla.”

Rahkolasta henkii rauhallisuus ja jämptiys. Nämä piirteet ovat varmasti kova sana, kun työmaalla asiat tökkivät. Hänestä on tärkeää, että työt etenevät ja päätöksiä tehdään.

”Jos on kiista tai ongelma, istutan osapuolet saman pöydän ääreen, ja haemme yhdessä ratkaisun.”

Ompun BCD suurin hanke

Itis Cineman työmaa käynnistyi viime vuoden heinäkuussa ja päättyy kuluvan vuoden lokakuussa. Finnkinon elokuvateatterin rakentaminen käynnistyi Anttilan tavaratalon purkamisella.

Kohteen runkotyöt ovat jo loppusuoralla. Vesikattotyöt ovat käynnissä, ja sisävalmistustyöt ovat alkaneet.

Rahkola tuli Itikseen Ison Omenan laajennusvaiheen työmaalta. Hanke kesti 2,5 vuotta ja oli Itiksen urakkaa isompi. Siksi se oli myös vastaavalle mestarille haastavampi kohde.

”Laajennus oli suurin hanke, jota olen tähän mennessä vetänyt. Se oli myös hankala ja monisäikeinen, koska työmaa oli lähes koko mitaltaan kiinni kauppakeskuksessa. Teimme myös kauppakeskuksen sisällä monia vaiheita.”

Osa Ison Omenan toimihenkilöistä siirtyi Itäkeskukseen. Rahkolan mukaan vastaavalle on iso merkitys sillä, että lähin tiimi koostuu tutuista ihmisistä.

Pitkän linjan rakentaja

Rahkola on pitkän linjan rakentaja, joka on tehnyt vastaavan töitä jo 24 vuotta. Ansiokkaasta urasta kertoo Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun voitto vuodelta 2008. Palkinto heltisi Kiinteistö oy Antinkatu 32:n työmaalla.

”Jos on kiista tai ongelma, istutan osapuolet saman pöydän ääreen, ja haemme yhdessä ratkaisun.”

Hän on nähnyt läheltä rakentamisen muutoksen. Erityisen iloinen mies on työturvallisuuden ja siihen liittyvän välineistön parantumisesta.

”Kustannuskurikin on kiristynyt, mutta pidän sitä vain hyvänä. Sehän on kaikkien etu, että kustannukset pysyvät aisoissa.”

Rahkola sanoo pitävänsä ”tekemisen meiningistä” rakentamisessa. Hän viihtyy hyvin tiimissä, jossa on nuorempaa ja kokeneempaa väkeä. Ideat sinkoilevat, ja läppä lentää.

”Työnjohdolta ja insinööreiltä tulee paljon kehitysideoita. Vastaavan tehtävä on sitten puntaroida ne ja olla samaa tai eri mieltä. Aika usein olen samaa mieltä.”

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Alkuperäinen banjot soi

    Jos päivä alkaa käytännössä puoli seitsemän aamulla, ja päättyy neljän aikohin niin minä saan työpäivän pituudeksi yhdeksän, ei kahdeksan tuntia josta kk palkkaiselle maksetaan.

    Tuo työnjohdon päiväpalaveri on kyllä hyvä idea. Saa porukan mielipiteet ja näkemykset yhteen, ja vähän edes vähennettyä törmäilyä omalla väellä asioissa. Samoin kuin urakoitsijan viikkopalaveri, versus kolmen tunnin urakoitsijapalaveri jossa kukaan ei saa mihinkään vastausta..

    Vastaa
    • Rami - 47 vuotta kokemusta

      Tuosta vastauksestasi käy selvästi ilmi, että olet jonklinasteinen virkamiesmäinen ”puuhastelija”. Siitä saa vaikutuksen moittimisesta ja Vastaavan työnjohtajan työskentelyn aliarvioinnista, jos tekee vaikkapa juuri tuota 9 tuntista työpäivää ilman ylityölisiä. Sinun ei todellakaan ole perustelua hakeutua ko. tehtävään,- eikä juuri minkäänlaiseen tehtävään rakennustyömaalla tuolla asenteella. Olitpa minkälaisessa työmaatehtävässä tahansa, siellä joutuu venymään, jos tekee tehtävänsä kunnolla.Täyttää päivittäin kaikki vaadittavat lippuset ja lappuset, yms., joita ei kyllä ehdi, eikä edes voi täyttää siinä työnjohtotehtävien ohessa.
      Suosittelen tuolla asenteella alan vaihtoa, jos olet ajautunut rakennusalalle ja työnjohtotehtäviin. Sopivaa voisi olla liittyä noiden ns. työttö-mien ”itkuvirsikuoroon” . Siellä on helppoa. Ei tarvitse edes ajatella työntekoa, kunhan saa aikansa kulumaan ja odottelee vain maksusuo-rituksia erilaisista lähteistä. Kyllä varmaan heillekin jonkunmoinen takuueläkekin aikanaan tullaan maksamaan.

      Vastaa
      • Alkuperäinen banjot soi..

        Oikaistaan ensin hlökohtaisuudet:
        -Olen sinun harmiksesi jo ollut vastaavana työnjohtajana 2010-luvun PK-seudulla
        -En ole ollut virkamies päivääkään työurallani
        -Vaikka sitä ”puuhasteluun” nämä hommat tahtoo mennä välillä, niin ajatuksena ei ollut moittia ko. työnjohtajaa vaan..
        Mistäs me tiedämme onko tämä jutun vastaava tj talkoilla tekemässä näitä ylitöitään. Tai lupauksella että lomia saa pitää kun helpottaa.

        Me nuoremman polven työnjohtajat ja työmaatoimihenkilöt kun katsos myös arvostamme työtämme, mutta myös lisäksi vapaa-aikaamme ja muutakin elämää kuin näiden koppien/hallien rakentamista. Emme halua tarjota sitä talkoilla koska työnantaja kuitenkin hyötyy tästä työpanoksesta.

        Työttömyyttä en ole kokenut vaihtoehtona, olen vain pohtinut täällä miksi asiat ovat menneet miten ovat, ja miten ne voisivat muuttua.
        Summaru summarum: Hyvää loppuviikkoa sinnekkin kuudenkympin ja kuoleman väliinkin vain!

        Vastaa
        • alle 40v mesu

          Sotakorvaukset on maksettu, talkootöitä ei tehdä. Siksi onkin helvetin tarkkaa pitää kirjaa siitä kuinka monta tuntia tekee töitä ja että saa niistä korvauksen. Kotona luetuista työhön liittyvistä sähköposteista laitan tunnit ylös ja kirjaan hankkeelle, oma vain omaa surkeaa typeryyttä jollei ota omiaan pois.

          Näen että suuri ongelma isoilla työmailla tahtoo olla klassinen ”ei kuulu mulle”-asenne työnjohtajilla. Jokaiselle kun on jaettu omat vastuualueet niin nopeasti unohtuu se yhteinen tavoite… varsinkin jos työmaa on yhtään kriisiytynyt. Tämä näkyy erittäin hyvin tämän hetkisellä työmaallani kun kaikki juoksee sammuttelemassa tulipaloja. Aina ei mene hankkeet putkeen, ei edes joka kerta.

          Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia