Varatuomarista tuli mainio kirvesmies ja pomo Lappiin

Rovaniemen Viirinkankaalla on asuinkerrostalon alakerrassa parin huoneen suuruinen toimistotila. Kyltti kertoo, että siinä on Rakennusliike Jouko Pesosen konttori. Rovaniemen suurimpiin omiin rakennusliikkeisiin kuuluva yhtiö toimii varsin vaatimattomissa tiloissa.

Yhtä vaatimattomaksi osoittautuu sen johtajakin. Kun pihaan kurvaa henkilöauto, nousee siitä likaisiin haalareihin pukeutunut nelikymppinen rakennusmies. Hän esittelee itsensä Mika Pesoseksi. Haalareita hän selittää sillä, että ei malta olla tekemättä itsekin kirvesmiestöitä.

Kahvikupin äärellä selviää, että hän tuli vuonna 1997 Rovaniemelle opiskelemaan juristiksi. Varatuomarin tutkintokin tuli suoritettua, mutta koko työura on mennyt rakennustöissä. Tänään hän johtaa veljensä Marko Pesosen kanssa isänsä 1990-luvun alussa perustamaa Rakennusliike Jouko Pesosta. Käytännössä johtaminen on sitä, että kummallakin on omat projektinsa, joita he vetävät.

Yhtiön perustaja, itseoppinut rakentaja Jouko Pesonen on vetäytynyt kotikaupunkiinsa Raaheen, jonne hän Pyhäjoen ydinvoimarakentamisen imuun luottaen on rakentanut joitakin asuntoja. Ne ovat menneet kuitenkin niin huonosti kaupaksi, että hänkin on palaamassa takaisin Lappiin, Ivaloon, jonne on tarkoitus rakentaa asuntoja matkailuyrittäjien sesonkityöntekijöille.

Matkailubuumi työllistää rakentajia

Rakennusliike Jouko Pesonen on kasvanut matkailubuumin vanavedessä kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Rovaniemellä yhtiö rakentaa Napapiirin Pajakylässä 46 sviitin hotellia Olavi Pokka oy:n Santa Claus Holiday Villagelle. Mutterinmuotoisten talojen erikoisuutena on tötterömäinen vesikatto, josta on tullut koko alueen tunnusmerkki.

”Ne ovat työläitä ja kalliita rakentaa, mutta matkailija arvostaa, että on erikoisen näköistä”, Mika Pesonen selittää Olavi Pokan valintoja.

Toinen hotelli, 40 huoneen Ounasvaaran Helmi, tulee Lapin Urheiluopiston käyttöön, mutta Pesosen omistukseen.

Hotellien vuodepaikkoja tuli Rovaniemelle viime vuonna lisää 1200, mutta se ei riitä alkuunkaan tyydyttämään sesonkikauden kysyntää. ”Rovaniemellä on nyt noin 4000 majoituspaikkaa, kun Kittilässä niitä on 15000”, Mika Pesonen muistuttaa.

Sijoittajat ostaneet hurjasti airbnb-asuntoja

Matkailu työllistää rakentajia myös välillisesti. Siitä kertoo sekin, että airbnb-asuntoja on Rovaniemellä 500 eli toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Vuokra-asuntosijoittaminen on muutenkin suosittua yliostokaupungissa.

Rovaniemelle rakennettiin viime vuonna hieman yli 900 asuntoa. Rakentaminen on poikkeuksellisen korkealla tasolla, sillä keskimääräinen taso on viiden viimeisen vuoden aikana ollut 600.

Mika Pesonen kertoo, että suurin osa yhtiön omasta asuntotuotannosta menee kaupaksi paikallisille piensijoittajille ja kolmasosa loppukäyttäjille. Keskustan tuntumaan Pohjolankadulle yhtiö rakentaa 66 asunnon kerrostaloa, ja toinen on käynnistymässä Evakkotiellä.

Etelästä poiketen rakennustyöt tehdään Rovaniemellä paikalla ja erikoisurakoitsijoita lukuun ottamatta omalla työvoimalla.

Asuntojen keskikoko on ollut Rovaniemellä vain 40 neliömetriä, mutta nyt se on hieman kasvamassa. Keskihinta kaupungin keskustassa on 3600 euroa neliöltä.

Hyvän vuokra-asuntokysynnän vuoksi Mika Pesonen ei ole huolissaan asuntojen myynnin mahdollisesta hidastumisesta. ”Emme myy silloinkaan alennuksella vaan pistämme asunnot vuokralle.”

Urakointiin ei riitä nyt miehiä Lapissa

Rakennusliike Jouko Pesonen noin 15 miljoonan euron suuruisesta toiminnasta urakointia on vain 20 prosenttia. Sitä tehdään tutuille yksityisasiakkaille, sillä julkisten hankintojen kilpailuissa yritys ei ole Mika Pesosen mukaan pärjännyt. Tarjottavaa riittäisi erityisesti matkailupuolella, mutta työvoimapula hillitsee tarjousintoa.

Rakennustyöntekijöitä Pesosella on 50, kaikki paikallisia ja useimmat yhtiössä jo pitkään työskennelleitä. Ounasvaaran työmaan nosturikuskilla on ikää pitkälti yli 70 vuotta.

Uusille miehille Mika Pesonen suosittelee aina ensimmäiseksi liittymistä Rakennusliittoon. Yhteistyö on Lapissa sujunut hyvin.

”Jos tulee erimielisyyksiä, niin liitossa tiedetään, miten menetellä.”

Riitoja hän ei juristina halua ratkoa. Hän haluaa välttää niitä myös pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden ja aliurakoitsijoiden kanssa.

”Jos menee riitelyksi, ei ole jatkuvuutta. Olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä. Parempi on luovia sujuvasti.”