Asemakaava läpi: Sörnäisiin voidaan rakentaa autoliikenteen tunneli – ”Hinta 160 miljoonaa, jolla maan päältä katoaisi 7 500 autoa”

Helsingin valtuusto otti keskiviikkona askeleen kohti sitä, että Kalasataman uuden asuin-, toimisto-, kaupan ja palveluiden sekä liikenteen keskittymän läheisyyteen rakennetaan niin kutsuttu Sörnäistentunneli autoliikennettä varten.

Valtuustossa Otso Kivekäs (vihr) teki esityksen palautusehdotuksen. Hänen esityksensä kuitenkin hävisi äänin 49–34, mikä käytännössä tarkoitti asemakaavan hyväksymistä. Tunnelin rakentamisesta päätetään erikseen.

Hankkeen mahdollistava asemakaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelu­lautakunnassa jo 2014. Tänä vuonna esitys kaivettiin naftaliinista uudelleen esiin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa oli kyse Sörnäistentunnelin rakentamisesta Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistämiseksi. Suunnitelman mukaan Sörnäistentunnelin avulla liikenteen sujuminen pohjois-eteläsuunnassa varmistuu Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa.

Samalla liikenteen melu- ja päästöhaitat vähenisivät ja liikenneturvallisuus paranisi, esittelytekstissä kirjoitettiin.

”Tunneli lisää autoilua”

Kaikki eivät kuitenkaan nähneet asiaa samoin. Lähinnä näkemyksineen nenäkkäin olivat valtuustossa vihervasemmisto ja oikeisto, joista jälkimmäisten kyytiin lähtivät myös demarit. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät asemakaavan muutosta kannattaneet, oikeisto sen sijaan kyllä.

Valtuustossa Otso Kivekkään mielestä perusteet Sörnäisten tunnelin rakentamiseksi ovat vanhentuneita. Kivekkään laskelmien mukaan tunneli ei vähennä yksityisautoilua, vaan lisää sitä.

”Tunneli lisää autoilua, vähentää joukkoliikenteen käyttöä, lisää hiilidioksidipäästöjä, eikä lisää kaupungin viihtyvyyttä”, Kivekäs perusteli esitystään.

Suunnitelman mukaan Sörnäistentunnelin avulla liikenteen sujuminen pohjois-eteläsuunnassa varmistuu Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa.

Lisäksi Kivekäs viittasi vuonna 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn kaavan vanhentuneen siltä osin, että tunnelisuunnitelmassa oli tuolloin mukana asuntorakentamista. Enää ei.

”Nolla asuntoa, nolla euroa tuloja Helsingille”, Kivekäs sanoi.

Valtuutettu Ville Jalovaaran (sd) mukaan tunnelin rakentaminen on järkevää, sen vastustaminen ei: ”Helsinki on nopeasti kasvava suurkaupunki. Kalasatama tulee olemaan kaupungin liikenteen solmukohta”, Jalovaara sanoi.

Hänen mukaansa ei ole fiksua, jos ”koetetaan kieltää se, että autojakin liikkuu. Se johtaa Jätkäsaaren kaltaiseen liikennesumppuun.”

160 miljoonan euron tunneli

Valtuutettu Paavo Arhinmäki (vas) kannatti Otso Kivekkään palautusesitystä. Kun autot viedään tunneliin, Arhinmäki sanoi, se mahdollistaa rakentamista ja viihtyvyyttä. Nykyisellään näin ei kuitenkaan käy.

Arhimäki muun muassa esitti, että päätöksentekoa lykättäisiin, kunnes ilmeisesti tänäisen päätöksen kanssa naimisissa oleva Vallilanlaakson raitiotiesuunnitelma on täsmentynyt.

Valtuutettu Reetta Vanhanen (vihr) kannatti Kivekkään palautusesitystä. ”Tämä tunneli on todella kallis. Se on suunnilleen saman hintainen kuin uusi, osin yksityisin varoin rakennettu lastensairaala”, Vanhanen sanoi.

”Nyt käytetään 160 miljoonaa liikenteen lisäämiseen. Tälle 160 miljoonalle löytyy tästä kaupungista paljon järkevämpää käyttöä.”

Valtuutettu Dani Niskanen (kok) oli kokoomuslaisten kanssa: Hän näki, että tunnelin vaikutuksesta ”autoliikenne sujuvoituisi, keskustaan pääsisi sujuvammin. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille jäisi lisää tilaa maan päälle”, Niskanen sanoi.

Kaupunkiympäristöstä ja rakentamisesta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) pysyi vihreässä rintamassa:

”[Tunnelin hinta on] 160 miljoonaa, jolla maan päältä katoaisi 7 500 autoa. Minun mielestäni se ei kuulosta rationaaliselta.”

Otsikkoa muokattu klo 15.18.