Kokeile kuukausi maksutta

Isännöintibisneksessä on erikoisuus, jota ei muualla näe: Talo­yhtiöt laitetaan maksamaan jopa sähköposteista

Kiinteistöliitto epäilee, että isännöintiyritykset yrittävät laskuttaa kaikista palveluistaan erikseen, jotta saisivat liiketoiminnan kannattamaan.

Seinään tai ilmoitustaululle teipattu lappu ei ole todellista viestintää. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Kun isännöitsijä lähettää tiedotteen asukkaille, siitä saatetaan laskuttaa taloyhtiötä erikseen. Vain harva isännöintiliike tarjoaa sellaista kiinteää kuukausihintaa, joka sisältää myös viestinnän. Osa isännöitsijöistä laskuttaa jopa silloin, kun asukastiedote lähetetään sähköpostilla.

Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavaisen mukaan viestinnästä laskuttaminen on erikoisuus, jota ei muilla palvelualoilla näe. Kiinteistöliitto edustaa kiinteistöjen omistajia, kuten taloyhtiöitä.

Tossavaisen mukaan isännöintialalle on tullut muista poiketen sellainen linja, että kaikki palvelut yritetään hinnoitella erikseen. Hän epäilee, että kyse on siitä, että kaikki isännöitsijät eivät muuten saisi liiketoimintaansa kannattavaksi.

”Siksi ne yrittävät laskuttaa kaikesta erikseen. Jokainen tekeminen on syy laskuttaa”, hän sanoo.

Onko viestintäosaamista?

Tossavainen ymmärtäisi viestinnästä laskuttamisen, jos isännöitsijät oikeasti tarjoaisivat viestintäpalveluita. Muutama asukastiedote vuodessa ei kuitenkaan ole hänen mielestään mikään todellinen palvelu eikä niistä aikaisemmin laskutettukaan erikseen.

”Viestintä ei ylipäänsä muutu erilliseksi palveluksi sillä, että isännöitsijät hinnoittelevat sen erikseen”, Tossavainen sanoo.

Tossavaisen mukaan isännöintialalle on tullut muista poiketen sellainen linja, että kaikki palvelut yritetään hinnoitella erikseen.

Kysymys on myös siitä, onko isännöitsijöillä riittävästi sellaista osaamista, jotta ne edes voisivat tarjota viestintäpalveluita. Tossavainen epäilee, ettei kaikilla ole.

”Kun lukee isännöitsijöiden laatimia tiedotteita, niin käy mielessä, että olisi kyllä hyvä, jos joku muukin olisi lukenut ne. Mistä tullaankin siihen, että mikä on se aito osaaminen, josta olisi perusteltua pyytää erillistä korvausta?”

Isännöintiliitto ei ota kantaa viestinnän hinnoitteluun

Isännöintiliiton tutkimuksen mukaan yli puolet isännöintiyrityksistä tarjoaa tai suunnittelee tarjoavansa erityisiä asukassivustoja, joissa on esimerkiksi ajankohtaista informaatiota talon asioista.

Isännöintiliiton johtajan Marjut Joensuu toteaa kuitenkin, että isossa osassa taloyhtiöitä viestintä on edelleen lähinnä ”postiluukku- ja ilmoitustaulutiedottamista”.

Isännöintiliitto ei ota kantaa viestinnän hinnoitteluun. Joensuun mielestä paras tapa toimia olisi se, että isännöitsijä tarjoaisi erilaisia palvelupaketteja, joista asiakas valitsee sopivimman.

Joensuu kannustaa taloyhtiöiden hallituksia kysymään suoraan osakkailta ja asukkailta, minkälaista viestintää nämä haluavat.

”Paperitiedotteet ovat ihan hyviä, mutta jotta ihmiset tavoitettaisiin paremmin, pitäisi olla enemmän kanavia. Parasta olisi, jos ihmiset voisivat itse valita, mitä reittiä pitkin haluavat saada tietoa. Viestinnän käytännöistä ja vastuista kannattaa sopia selkeästi”, Joensuu sanoo.

Hallituksia hän neuvoo vertailemaan isännöintipalveluita. Joillakin isännöintiyrityksillä saattaa nykyään olla erikseen viestintään erikoistunutta henkilökuntaa.

Tossavainen: Isännöitsijöiden työ helpottuu

Se, että isännöintiyritykset laskuttavat viestinnästä erikseen, viittaa siihen, että ne ajattelevat, että viestintä on ylimääräistä työtä. Kiinteistöliiton Tossavainen muistuttaa kuitenkin, että hyvä viestintä vähentää ja helpottaa isännöitsijöiden työtä.

”Kun asioista tiedotetaan ajoissa ja ennakoiden, isännöitsijän aikaa vapautuu muulle työlle. Kun ei kerrota eikä tiedoteta, niin aikaa menee siihen, että viisi ihmistä kysyy samaa asiaa”, hän sanoo.

Isossa osassa taloyhtiöitä viestintä on edelleen lähinnä ”postiluukku- ja ilmoitustaulutiedottamista”.

Talossa syntyy myös helposti tarpeetonta väärinymmärrystä ja epätietoisuutta. Osakkaat saattavat ajatella, että taloyhtiö salailee jotain. Tosiasiassa taloyhtiöissä on hyvin vähän niin herkkiä asioita, joista ei voisi tiedottaa.

Tossavainen ja Joensuu uskovat molemmat siihen, että parempi viestintä lisäisi ihmisten mielenkiintoa taloyhtiön asioihin. Tossavaisella on esimerkiksi yksinkertainen ratkaisu siihen, miten saada ihmiset osallistumaan yhtiökokouksiin.

Tiedon pitää kulkea kokousten välilläkin

Lain mukaan yhtiökokouksesta pitää ilmoittaa kaksi viikkoa etukäteen. Tosiasiassa isännöitsijä ja hallitus sopivat päivämäärästä paljon aikaisemmin, jopa kuukausia aikaisemmin.

”Hyvä hallintotapa lähtee siitä, että kun taloyhtiössä on sovittu yhtiökokouksen päivämäärästä, siitä myös tiedotetaan osakkaille silloin. Ihmisillä kun on muitakin menoja”, Tossavainen sanoo.

Tiedottaminen yhtiökokouksen ajankohdasta on hyvä esimerkki siitä, että taloyhtiöissä tiedotetaan yleensä vasta, kun on pakko.

Myös taloyhtiön hallituksella on oma vastuunsa. Hallituksen pitäisi tietää, minkälaista viestintää taloon tarvitaan ja kuka on paras sitä toteuttamaan. Tossavainen huomauttaa, että joskus hallituksessa voi olla parempaa viestintäosaamista kuin isännöitsijällä.

Hallituksen on ylipäänsä syytä katsoa asiassa peiliin.

”Hallituksen jäsenet saavat itse kaiken tiedon, mutta eivät muista, että muut osakkaat eivät saa. Taloyhtiöissä pitäisi pitää huoli siitä, että myös kokousten välillä kulkee tieto siitä, missä mennään ja mitä tapahtuu.”

”Ei tämä ole tekniikasta kiinni”

Tossavainen neuvo hallituksille on, että puhukaan keskenänne viestintäasiat selväksi heti hallituskauden alussa: mistä asioista kerrotaan mitäkin vuoden aikana.

”Hyvä hallintotapa lähtee siitä, että kun taloyhtiössä on sovittu yhtiökokouksen päivämäärästä, siitä myös tiedotetaan osakkaille silloin.

”Ettei käy niin kuin usein käy, että osakkaat saavat vuoden aikana kutsun yhtiökokoukseen ja toisen pihatalkoisiin eikä muuta. Ei sellaisesta viestinnästä kannata kenellekään maksaa”, Tossavainen sanoo.

”Ei tämä ole tekniikasta kiinni vaan korvien välistä ja asenteista.”

Isännöitsijä palkkasi tiedottajan Kontulassa: ”Tavoitteena ei ole etsiä lisätienestejä”

Helsinkiläisellä Kontulan huollolla aloittaa tänä syksynä oma viestintään erikoistunut työntekijä. Tiedottajan nimittämiseen päädyttiin sen jälkeen, kun isännöintiyrityksessä oli pitkään mietitty, miten parantaa viestintää.

Kontulan huolto on vuonna 1964 perustettu keskikokoinen isännöintiyritys, jonka palveluksessa on noin 50 ihmistä ja jonka liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa.

”Joka vuosi, kun tutkimme asiakastyytyväisyyttä, esiin nousee se, että nimenomaan tiedottamisessa on puutteita. Ja joka vuosi me päätämme, että nyt asialle tehdään jotain. No, nyt me sitten todella alamme panostaa tähän”, toimitusjohtaja Juha Karjula sanoo.

Kun toimitusjohtajalta kysyy, miten Kontulan huolto on tähän saakka hoitanut viestintää, hän vastaa naurahtaen, että sepäs oli ikävä kysymys. Karjula myöntää rehellisesti, että ”vähän jälkijättöistähän se on ollut”.

”Pakolliset kuviot yhtiökokouksen jälkeen on hoidettu ja jos on ollut aktiivinen hallitus, on saattanut olla myös jotain kuukausitiedotetta. Aika vähäistähän tiedottaminen on ollut, mikä on tyypillistä tälle alalle”, Karjula sanoo.

Kontulan huollon uudet viestintäpalvelut hinnoitellaan erikseen, mutta omakustanteisena. ”Tämä ei ole se palvelu, jolla me yrittäisimme ansaita. Tavoitteena ei ole etsiä lisätienestejä. Tiedottajahan tuottaa myös meille”, Karjula sanoo.

Hän sanoo, että parempi viestintä vähentää isännöitsijän työtä. ”Tavoitteena on välittää tietoa, ennen kuin sitä aletaan kysyä”, Karjula sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Isännöintibisneksessä on erikoisuus, jota ei muualla näe: Talo­yhtiöt laitetaan maksamaan jopa sähköposteista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat