Kalasataman Redin rakentaminen Helsingissä viivästyi valituskierroksen vuoksi. Valitusta ei hyväksytty

Uusi selvitys löysi ehkäisykeinon kaavavalituksiin

Rakennusteollisuus RT:n, Raklin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämä tutkimus päätyi siihen, että osallistava suunnittelu on paras keino ehkäistä kaavavalituksia.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen
Vasta sen jälkeen tulevat muutokset valitusoikeuteen.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

En ole vielä tilaaja

Näitä sisältöjä pääsee tarkastelemaan yli 30 000 päättäjää ja asiantuntijaa. Jäätkö sinä jostain paitsi? Tilaa Rakennuslehti ja digilukuoikeus tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Uusi selvitys löysi ehkäisykeinon kaavavalituksiin”

  1. Luin tekstin ja koin tuttuutta. Löysin yli 10 vuoden takaa tämän alla olevan kirjoitukseni koneeltani. Olin lähettänyt sen julkiseen keskusteluun kuten myös hieman pitemmän version muutama vuosi aiemmin. MRLon muuttunut sieltä tältä lähes 20 vuoden aikana. Jos muutoksia on osunut kirjoitukseni…?
    =====================
    =====================
    Meillä on kaksinkertainen valitusoikeus kaavoituksen valitusasioissa. Käytännössä meillä ei ole valitusoikeutta. Valitetaan liian pitkistä maankäytön kaavojen valitusten käsittelyajoista. Tämä valittaminen on perusteltua. Hallinto-oikeusvalitukset täytyy pystyä käsittelemään muutamassa kuukaudessa. Sinänsä valitusaikojen pituuteen huomion kiinnittäminen osoittaa ”väärän puun haukkumista”. Valituskeskusteluissa ei ole yritettykään lähestyä kaavoitettavien alueiden osallisia, ihmisiä. Tiedämme, että liikeyritykselle asiakas on aina oikeassa. Asiakas on ykkönen. Hän tuo katteen. Kaavoituksessa alueen paras asiantuntija on alueen asukas ja muu toimija. Hän käyttää sitä ympäristöä.

    Lain sallima valitusmenettely on harhaa. Ihmiset käyttävät valitusoikeuttaan hädässään ja neuvottomuudessaan, saattavat vielä maksaa tuntuvia summia juristeille tekstien väsäämisestä. Juristit tietävät, kuten kuntien kaavoitustahokin, että valituksen voi tehdä lähinnä vain valituksen vuoksi. Tämä tilanne on irvikuva sille, mitä muun muassa median, jopa ammattimedian kautta viestitetään.

    Kuntalain mukaan valituksen voi tehdä sillä perusteella, että a) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, b) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai c) päätös on muuten lainvastainen. Kun ajatellaan tavallista asukasta tai yhteisöä, kaavoitusketju osaa tehdä kaavoitustyön virheettömässä järjestyksessä, toimivaltansa puitteissa sekä lainmukaisesti. Taitaa vaatia aika paljon akrobatiaa esimerkiksi sen perusteleminen, että kaavoittaja on ylittänyt esteettisen toimivaltansa. Muodollinen valitusakrobatia on löydettävissä, siis se, jolla pitkitetään prosessia. Eikä muuta.

    MRL:iin tuli oivallinen säädös: vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa. Ennen sai kaavaa valmistella sekä valtuustossa päättää asiaa julkisuudessa juuri ruotimatta. Tämä poiki tukuttain valituksia. Nyt tällä kaavatyön esivaiheella oli tarkoitus vähentää, lähes nollata valitukset. Kuinka kävi? Vuorovaikutteinen esivaihe työllistää, ja valitukset edelleen pitkittävät. Eli loppupää jäi, ja alkupää alkoi viedä lisää aikaa. Vuorovaikutteisuus on kyllä monessa kunnassa ymmärretty väärin. Ei se riitä, että kuntalaisille ilmoitetaan virallisilla ilmoitustauluilla ja pikkuilmoituksin lehtien niillä sivuilla, joita ei edes lueta. Netissäkin nykyään, mutta vanhemmalla väellä ei ole nettiä. Nuorempi väki ei lue netistä kaava-asioita.

    Vuorovaikutteisuus on luotava kaavoituksen toimivaksi työkaluksi. Kaavatilaisuuksissa on usein vain promilleja alueen väestä paikalla, parhaimmillaan joku prosentti. MRL:n 8. luku ei täyty. Alueen väestä on saatava osallistumaan työn aikana todelliseen vuorovaikutteisuuteen yli puolet. Näennäisyys on poistettava. Lakiin on kirjattava selkeästi, mihin valituksella todella voi pyrkiä. Tarpeettomat valitukset on pystyttävä eliminoimaan hallinto-oikeuksissa alle kuukaudessa, oikeat valitukset on käsiteltävä alle puolessa vuodessa. Asiakas saakoon palvelua eikä hallintobyrokratiaa. Korkeinta hallinto-oikeutta ei tarvita vuorovaikutteisessa kaavatyössä, ei ainakaan asemakaavatasolla.

    Lakiin on kirjattava oikeat valitusmahdollisuudet. Tästä seuraa kaavoitustyöhön toimivaa vuorovaikutteisuutta, mistä seuraa, ettei valtuuston käsittelyn jälkeen enää ole suuria valitussumia. Nyt valitetaan voimatta käytännössä valittaa. Osa valittaa valittamisen vuoksi saadakseen pitkitystä kaavahankkeeseen, jopa bulvaaneja käyttäen. Osa valittaa tosissaan mielestään oikeutetun asiakokonaisuuden vuoksi. Hän saa joskus vuoden päästä tietää, ettei hänellä ollutkaan mitään perustetta valittaa. Tämä ei kohota lakien kunnioitusta.

    Ensio Laaksonen

  2. Onko naapuri aina ainoa asianosainen vai tulevat asukaat. Minusta vuorovaikutusta pitäisi lisätä tulevien asukakiden suuntaan heille kaavoilla kaupunkia rakennetaan eikä naapurelle jotka esim. Espoossa halusivat säilyttää metroaseman seudun vapaana niittynä.

    1. Häh? No milläs tuollaisen tulevan asukkaan statuksen sitten saa, että voi vaikuttaa? Vannomalla kiltisti, että ”joo mä muutan kyllä satavarmaan tänne jos teette just niinku mä haluun”?

      Mutta mikäs siinä. Antaa mennä vaan. Mä ainakin ilmoittaudun sitten tulevaksi asukkaaksi joka paikkaan ja valitan piruuttani ihan kaikesta 😀

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi