Vertiassa ei saa pelätä vastuuta – ”Meillä henkilöstö tekee kaikki päätökset”

Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitsevan toimiston ovesta ei meinaa päästä edemmäs. Toimistokoira toivottaa tulijat tervetulleiksi häntä vimmatusti viuhtoen. Yhtä joviaali tunnelma on koko huoneistossa, jossa yksi kolmesta yrityksestä on muun muassa sisäilmamittauksia tarjoava Vertia.

Seitsemän vuotta sitten perustetulla Vertialla on käytössään kolme huonetta. Yksi perustajista, Topi Jokinen, on kutsunut joukon muita vertialaisia mukaan haastatteluun neuvotteluhuoneeseen. Hän ei halunnut edustaa yritystä yksin.

”Meillä henkilöstö tekee kaikki päätökset eikä esimiehiä oikeastaan ole laisinkaan”, Jokinen kirjoitti sähköpostissa.

Henkilöstö tekee kaikki päätökset? Ei esimiehiä? Miten sellainen malli voi rakennusalan yrityksessä toimia tuloksekkaasti? Avataanpa hieman, mistä on kyse.

Esa Saarinen innoittajana

Vertia sai alkunsa filosofi Esa Saarisen innoittamana Aalto-yliopistolla. Se jo kertoo, ettei aivan perinteisestä rakennusalan yrityksestä ole kyse. Yksi perustajista ja omistajista on Topi Jokinen, muut ovat hänen ystäviään eli Heikki Jussila ja Miska Jylhä. Jussila työskentelee Jokisen tavoin Vertiassa.

Kiinnostavaksi asian tekee se, että vain Heikki Jussilan opinnot liippasivat rakennusalaa: hän on lvi-tekniikan diplomi-insinööri. Jokinen ja Jylhä ovat valmistuneet konetekniikasta.

Jokisen mukaan kaverukset kävivät lennokkaita keskusteluita Saarisen kurssin jälkeen. ”Nämä johtivat lopulta päätökseen perustaa yritys, vaikka varsinaista liikeideaa ei vielä silloin ollutkaan. Päädyimme aluksi tekemään tuotetestauksia. Siitä toiminta laajentui tiiveysmittauksiin, joiden kysynnän ajattelimme kasvavan energiatietoisuuden lisääntyessä. ”

Jokinen paljastaa, että rakennusala valikoitui toimialaksi osaksi Jussilan isän, Rakennustutkimus RTS:n toimitusjohtaja Aarne Jussilan ansiosta. ”Hän näytti suuntaa ja auttoi paljon alussa. Aloimme sitten perehtyä tarkemmin rakennusalaan, otimme sitä koskevia kursseja ja menimme kesäksi töihin raksalle.”

Perustajat eivät Jokisen mukaan tehneet tietoista päätöstä siitä, että organisaatio Vertiassa on matala. He vain halusivat toimia tavalla, jonka kokivat ”fiksuksi”. ”Ajattelimme, että kokeillaan rohkeasti ja sekoitetaan vähän pakkaa.”

Henkilöstöllä paljon vastuuta

Vertian toimintamalli perustuu henkilöstön itseohjautuvuuteen. Työntekijöitä on 23. Kaikkea ohjaavat yhdessä tehdyt pelisäännöt, joissa käsitellään muun muassa riitatilanteiden ratkaisua.

Jokisen mukaan vertialaiset voivat tehdä itse isojakin päätöksiä. Ensin pitää kuitenkin keskustella niiden työkavereiden kanssa, joita asia jollakin tavalla koskee tai joilla on päätöksen aiheesta tietoa tai kokemusta.

”Mitä isompi päätös on, sitä laajemmin siitä keskustellaan. Pienet, vain omaan työhön liittyvät asiat voi päättää ilman neuvon kysymistä. Esimerkiksi jos haluaa pitää vapaata, niin erillistä lupaa ei tarvita. Pääasia kuitenkin on, että työmaat hoituvat.”

Sitten kun keskustelut on käyty, aloitteen tekijä päättää. Miija Nurmela korostaa, että aina voidaan tietysti kyseenalaistaa asioita, jos jokin päätös ei tunnu oikealta.

Sama päätösvalta pätee tilauksiin. Työn vastaanottamisesta päättää henkilö, joka tilausta kulloinkin käsittelee. Näissäkin pyydetään neuvoa työkavereilta. Sopimusasiakkaiden tilaukset otetaan aina vastaan, ja ne ovat etusijalla.

Kolmisen vuotta sitten mittaajana Vertiassa aloittanut Sami Elasmaa ei kavahtanut vastuunottoa – päinvastoin.

”Olen aiemmin ollut varastolla töissä. Sain siellä luottoa työnantajalta ja tehdä vähän itsenäisempää hommaa. Ehkä tämä vähän helpotti siirtymää. En voisi enää kuvitella työskenteleväni jäykemmässä organisaatiossa”, Elasmaa kertoo.

Palkkausjärjestelmä syntyi yhdessä

Kaikkia koskettavista asioista vertialaiset päättävät yhdessä, mutta konsensus ei ole tavoitteena. Hyvä esimerkki on uusi 7-portainen palkkausjärjestelmä, jonka henkilöstö kehitti viime syksynä. Työ sai alkunsa Petteri Widestamin pohdinnasta.

”Aloin miettiä tasaista organisaatiotamme ja sitä, että pysyykö palkka samana maailman tappiin. Sitä eivät muut olleet vielä ajatelleet. Sinällään tiedämme toistemme palkat, koska olemme halunneet pitää avoimen linjan tässäkin asiassa”, Widestam kertoo.

Vertialla on kerran kuussa niin sanottu sahanteroituspäivä, joka on pyhitetty yrityksen toiminnan kehittämiselle. Jokainen voi tuoda käsiteltäväksi aiheita. Widestam toi palkkajärjestelmän esille siellä. Siitä otettiin koppi. Vapaaehtoiset muodostivat palkkatyöryhmän, joka esitti kehittämänsä palkkamallin muille kommentteja varten. Kommenttien jälkeen palkkatyöryhmä päätti lopullisesta mallista.

Palkkatyöryhmässä on vaihtuva jäsenistö. Puolen vuoden välein jokainen voi ehdottaa itselleen sopivaa palkkatasoa. Työryhmä käsittelee ehdotuksen, ja jos on erimielisyyttä asiasta, siitä keskustellaan. Lopullisen päätöksen omasta palkastaan tekee henkilö itse.

Samalla tavalla yhdessä vertialaiset ovat lähteneet ideoimaan osakeantia henkilöstölle. Jokisen mukaan ideana on, että kaikki voisivat ostaa lisää osakkeita joka vuosi. Annin aikataulu on vielä auki.

Jokinen näkee osakeannin itseohjautuvaa toimintamallia seuraavana loogisena askeleena. ”Se on oikein.”

Työnkuvaa voi ideoida itse

Tehtävät ovat Petteri Widestamin mukaan jakautuneet ”orgaanisesti”. Kukin hoitaa niitä tehtäviä, jotka häntä kiinnostavat ja tuntuvat hänelle luontaisesti sopivan. Widestam on Miija Nurmelan kanssa mukana rekrytoinnissa.

Itse ideoimalla työnkuvaansa voi muuttaa tai laajentaa. Hyvä esimerkki tästä on Nurmela, joka on muun muassa tehnyt kosteusmittauksia ja kouluttautunut kosteuskoordinaattoriksi. Hän sai ajatuksen uudesta työnkuvasta ja kysyi siitä muiden mielipidettä. He väläyttivät vihreää valoa.

”Eräällä lounaalla mietin, miten voisin hyödyntää taustaani ja kaikkea osaamistani vieläkin paremmin. Päätin ryhtyä sopimaan työmaalle kosteusmittausaloitusten palavereita. Käyn siellä läpi asioita, joita on tullut koordinaattorin koulutuksessa esiin”, Nurmela kertoo.

Puolen vuoden välein jokainen voi ehdottaa itselleen sopivaa palkkatasoa.

”Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävä on tullut työmailla pakolliseksi vasta viime vuoden alussa. Nyt pystyn kertomaan työmailla, mistä siinä on kysymys.”

Toki Vertialla on hallitus ja toimitusjohtaja, jotka viime kädessä vastaavat toiminnasta. Toimitusjohtaja on Topi Jokinen. Hänen titteliään ei näy missään, koska mies ei halua korostaa itseään. ”Vastaamme itse työstämme ja työnjäljestä. Luotan porukkaan, että se pystyy vastuun kantamaan.”

Muita titteleitä yrityksessä ei ole. Ainoastaan Antti Hyvönen on pilke silmäkulmassa nimittänyt itsensä kahvivastaavaksi.

Yhteys pitää olla

Vaikka Vertia pohjaakin pitkälle itsenäiseen tekemiseen, yhteys pitää henkilöstön kesken olla, jotta tieto kulkee. Tärkeä sijansa on sähköisellä Slack-järjestelmällä. Slackissa muun muassa keskustellaan vilkkaasti tilauksista, kehityshankkeista ja päätöksistä.

Jokainen voi perustaa aiheen Slackiin tai jutella yksityisesti toisen kanssa. Kaikki Vertiassa työskentelevät käyttävät järjestelmää päivittäin, ja kanavat ovat lähtökohtaisesti kaikille avoimia.

Muutenkin digitaalisuus ja sen kehittäminen on yrityksen toiminnassa painopistealue. Widestam korostaa, että tiedon pitää olla helposti ja nopeasti saatavilla järjestelmissä.

Toiminnanohjausjärjestelmänä Vertialla on Podio. Se on alusta, jonka päälle pystyy rakentamaan eri ominaisuuksia. ”Siellä näkyvät työmme, ja olemme sieltä käsin yhteydessä työmaihin.”

Jokisen mukaan yrityksen toiminta ei nykyisellä tavalla olisi mahdollista ilman digitaalisia työkaluja. Yhtiö on rakentamassa myös palveluitaan entistä enemmän sähköisiksi.

Konfliktit ovat tarpeen

Konflikteilta Vertiassakaan ei Jokisen mukaan vältytä eikä halutakaan välttyä, koska ne ovat toiminnan rakennuspalikka ja vievät eteenpäin. Jos on riitaa, osapuolet pyrkivät käsittelemään sen ensin keskenään.

Widestam sanoo, että joka toinen viikko palaverissa tunnistetaan ja käsitellään jännitteet. Se vaatii luottamusta työporukkaan, että uskaltaa tuoda vaikeitakin asioita esille.

”Jännitteet kirjoitetaan lapulle, lätkäistään seinälle ja käsitellään. Periaate on, että kaikki kipukohdat käydään läpi. Meillä on aika alhainen kynnys tuoda hiertäviä asioita esille, mutta voisihan se olla vieläkin matalampi”, Widestam kertoo.

Antti Hyvönen korostaa, että työyhteisön kannalta ei ole hyvä, jos konflikteja ei ole lainkaan. Silloin joku jättää jotain sanomatta.

Vertialaiset ovat Miija Nurmelan mukaan aika harmoninen ryhmä, vaikka ikähaarukka on 30–50. Ilmapiiri koetaan turvalliseksi puhua. Elokuun puolivälissä kosteusmittaajana aloittanut Antti Hyvönen on samaa mieltä.

”Olen jo muutaman kerran avannut suuni tiimipalaverissa jostain pienestä jännitteestä. Edellisessä työpaikassani en sitä viiden vuoden aikana tehnyt. Siellä kerrottiin, mikä on vialla, kun tuli huutoriita”, aiemmin muun muassa paalutustöitä tehnyt Hyvönen sanoo.

Virheitäkään Vertiassa ei kammoksuta. Jokinen sanoo, että niitä sattuu kaikille, niistä opitaan ja sitten marssitaan eteenpäin.

Peräti neljä haastattelua

Vertia on viime aikoina kasvanut ripeästi, ja viime vuonna se rekrytoi kahdeksan ihmistä. Koska yrityksen toimintamalli perustuu itseohjautuvuuteen, aivan helposti mukaan ei pääse. Kemioiden täytyy kohdata, joten ehdokkaan pitää Jokisen mukaan saada kaikkien hyväksyntä.

Hakijan haastattelevat ensin ”kevyesti puhelimitse” Petteri Widestam ja Miija Nurmela. Sen jälkeen hänet kutsutaan jatkohaastatteluun toimistolle, jonka perään hakija menee työmaalle vertialaisen kanssa puolen päivän ajaksi.

”Jos vielä tämän kaiken jälkeen tyyppi näyttää lupaavalta ja on kiinnostunut, hän joutuu ryhmähaastatteluun. Siihen osallistuvat kaikki halukkaat vertialaiset.”

Jokinen myöntää, että avoimiin työpaikkoihin tulee kyllä hakemuksia, mutta oikeanlaisten ihmisten löytäminen on haastavaa.

Yrityksessä työskentelevien pitää olla halukkaita ja pystyviä kantamaan paljon vastuuta. Siksi se korostuu myös rekrytoinnissa osaamisen lisäksi.