Vantaan Sanomat: Kivistöön on tehty liikaa pieniä asuntoja

Apulaiskaupunginjohtaja myöntää lehden haastattelussa alueen asuntotuotannon olleen liian yksipuolista.

Vantaan Kivistön aseman ympäristö rakentuu parhaillaan. Kuva: Seppo Mölsä

Vantaan Sanomien artikkelin mukaan Vantaan Kivistöön on rakennettu liikaa pieniä asuntoja.

”Markkinat löivät Kivistössä yli”, Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa Vantaan Sanomien haastattelussa.

Penttilän mukaan alueelle on rakennettu liikaa pieniä asuntoja.

Hänen mielestään alueelle tulisi nyt saada myös perheasuntoja sekä palveluita.

Artikkelissa kerrotaan, että Kivistön alueella olisi myymättä satoja vuosina 2018 sekä 2019 valmistuneita asuntoja. Näistä valtaosa on yksiöitä tai kaksioita.

Jutussa ei kerrota, mitkä asunnoista ovat täysin uusia markkinoilla ja mitkä on myyty jo aiemmin.

Tilanne ei ole hälyttävä

Samaan artikkeliin haastateltu Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo ei pidä Kivistön alueen myymättömien asuntojen määrää poikkeuksellisena.

Hänen mukaansa tilanne Kivistössä on merkki suhdanteen hiljenemisestä. Viime vuosina asuntoaloitusten määrä on ollut todella korkea, joten asuntoja valmistuu vielä nousukauden mainingeissa lisää. Samaan aikaan niiden kysyntä on hiljentymässä.

Vihmon viestiä vahvistaa se, että uusien asuntojen hinta Kivistössä on pysynyt melko vakaana.

Rakennuslehden toukokuussa tekemän katsauksen mukaan Vantaan uusien asuntojen tilanne ei näytä hälyttävälle. Rakentaminen on Vantaalla hiljentynyt pääkaupunkiseudun kunnista eniten. Uusien asuntojen kauppa kasvoi kuitenkin edelleen, joskin vain 3 prosenttia.

Asuntojen tarjonta on vähentynyt Vantaalla pääkaupunkiseudun kunnista eniten. Loka-huhtikuussa pudotusta tuli 22 prosenttia. Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan Vantaalla oli huhtikuun lopussa 203 valmista myymätöntä asuntoa.

Vantaan Sanomien alkuperäinen artikkeli on tässä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Vantaan Sanomat: Kivistöön on tehty liikaa pieniä asuntoja”

  1. Eikä vain Kivistöön, näitä tyhjiä kämppiä on Jyväskylät, Tampereet jne pullollaan, kauppa ei käy, kun hinnat liian korkeat. Ihmisillä ei ole varaa muuttaa kasvuorja keskuksiin, töitä niissä on, mutta palkat ei riitä elämiseen eikä asumiseen.

    Tulee elävästi mieleen 90-luvun alun asuntouplan puhkeaminen…

    1. Jep. Ja tullaan taas näkemään sama uudestaan, viimeistään kun lyhennysvapaat ym. skeida loppuu. Kas kun spedelauma & Suolen ah niin supremöösisti kaikkitietävä ja -ymmärtävä esivalta on ÄO:n suhteen näköjään tiukasti siellä Bellin kellon vasemmalla puolella.

      ”Asuntotalous”? 😀 Tuo joidenkin urpojen ihan oikeasti käyttämä termi kertoo jo ihan oikeasti kaiken olennaisen tästä kollektiivis-institutionaalisesta idiotismista. Asunnot kun eivät itsessään tuota yhtään mitään pitkäaikaisempaa kansantalouden arvonlisäykseen, vaan ovat pelkkä perushyödyke ja vanhentuessaan vain ja ainoastaan kuluerä. Mutta kun ei edes tätä tajuta…

  2. Tässä rakentamisen yhden totuuden maassa mennään aina täysillä johonkin suuntaan, kunnes tulee seinä vastaan ja sitten keksitään uusi suunta ja taas kaasu pohjaan sillä kurssilla. Jokunen vuosi sitten tehtiin vimmalla kaksioita, kunnes huomattiin, että niitä on yht’äkkiä ihan liikaa kysyntään nähden. Sitten keksittiin tuottaa lähinnä yksiöitä, koska ”niitä markkina haluaa”. Nyt niitäkin on sitten jo liikaa tietyillä alueilla, kun on menty tuota yksitotista mantraa toistaen muutama vuosi.
    Ja kun ei niissä pikkukopeissa ole säilytystilaa, niin sitten löytyi loistava bisnes minivarastoista, joista ihmiset vuokraavat kalliilla säilytystilaa, kun eivät tavarat siihen kutistettuun yksiöönkään mahdu. Ehkä osa on nyt lopultakin tajunnut, että sen pikkuyksiön ja varastokopin yhteenlasketulla vuokralla saa ihan oikean ihmisasumuksenkin, jos ei ihan uuteen ja/tai kantakaupunkiin tarvitse päästä. Ja onhan siinä jotain todella vitsikästä, että monessa ihan huippupaikalla sijaitsevassa talossa on vain vuokrattavia varastokoppeja.
    Harva oikeasti haluaa asua asunnossa, missä ateriointikin tapahtuu sängyssä, kun ei muita huonekaluja mahdu. Tai jos onkin makuuhuone, niin siinä täytyy olla kaksi oviaukkoa, koska sängyn ohi ei mahdu kulkemaan.
    Asumisen hinnan takia kopitkin ovat kelvanneet johonkin rajaan saakka, vaikka eivät ihmiset sellaisissa halua asua kuin vain sen aikaa kuin on ihan pakko. Epäilemättä kova vaihtuvuus pienissä vuokrayksiöissä. Helsingin kantakaupungissa pikkuyksiöt varmasti kelpaavat jatkossakin, kun on kaikki palvelut, korkeakoulut, kulttuuri ym. lähellä. Mutta en ihmettele, että kyllästymispiste on tullut Vantaan ja Espoon lähiöissä ja maakuntakaupungeissa vastaan.

  3. Kivistössä ei ole vielä lähdetty kauheasti alentamaan hintoja. Hintataso suhteessa sieltä asuntoa ostavien maksuhalukkuuteen lienee pääsyy sille, että asunnot ovat siellä toistaiseksi vielä myymättä.

    Seuraava hallitusohjelma asettaa kuitenkin monta kysymysmerkkiä asuntomarkkinoille. Hallitusohjelmassa esitetään käytännössä ympäristöperusteilla tehtävien säädösmuutosten kautta hinnannousua kaukolämmölle ja sähkölle, asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamista omistusasujilta sekä sijoitusasuntojen kohdalla vastikelyhennysten vähennysoikeuden mahdollista rajoittamista. Lisäksi hallitusohjelman mukaan ARA-tuotantoa lisätään.

    ARA-tuotannosta hallitusohjelmassa linjataan Iltalehden julkaisemien ennakkotietojen mukaan näin:
    ”Valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita. Laajennetaan pitkän korkotuen käynnistysavustukset kaikille MAL-sopimusalueille. Niiden suuruus Helsingin seudulla on 10 000 e / asunto ja muilla MAL-alueilla 3 000 – 5 000 e / asunto. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 % korotettu käynnistysavustus. Tavoitellaan kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin kuitenkin niin, ettei muodostu hallintamuodoltaan yksipuolisesti painottuneita alueita.”

    Uuden hallituksen tavoite näyttäisi olevan se, että aiempaa selvästi isompi osa uusista asunnoista on ARA-asuntoja. Näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus on oletettavasti se, että vapaiden markkinoiden uusien asuntojen ostohalu oletettavasti vähenee. Vuokrien kääntymistä laskuun hallitusohjelma ei välttämättä tarkoita, mutta uusien ja vanhojen asuntojen reaalisiin kaupantekohintoihin muutoksilla voi tulevina vuosina olla alentavaa vaikutusta.

  4. Ei – Kivistöön ei ole rakennettu liikaa pieniä asuntoja, vaan juurikin sen kokoista asuntoa, joka parhaiten käy kaupaksi. Ongelma piilee kaupungin kaavoituksessa. Alueen kaavoitus ja palvelut nojaa täysin toteutumattomaan kauppakeskushankkeeseen. Hanke on takkuillut jo kymmenen vuotta, muuta kaupunki uskoo siihen vankkumatta, eikä ota kaavoituksessa huomioon alueelle tarvittavia palveluita.
    Kaavoituksessa on myös haluttu rakentaa vantaasta vihervasemmiston suosimaa autotonta urbaania keskustaa. On vain kaavoittajilta unohtunut, että ollaan kaukana kehä 3:n ulkopuolella palvelujen ulkopuolella.
    Eli Kivistö pysyy puolityhjänä niin akuan, kunnes sinne saadaan palvelut ja asukkaille riittävästi pysäköintipaikkoja.

  5. Kivistö on täynnä ylihintaisia kämppiä. Rakennuskustannuksiin haettu halvennuksia luopumalla pysäköintipaikoista, joka on aivan vajaata kun katselee paikan sijaintia ja kulkuyhteyksiä

    Urbaani kaupunkisuunnittelukupla, joka elää jossain hasvemaailmassa, jossa aamulla haetaan kivijalan leipomosta pari bagelia, ei kohtaa todellisuutta jossa ostovoimaa ei ole ja perhe käy ostamassa Lidlin paistopisteestä pikkuleipomon tappavat nisut neljänneksellä erikoismyymälän kipurajahinnasta. Näin saadaan kalliita kivijalkakuutioita, joiden hyöty itsemurhakuutiorakentamisessa on kyseenalaista. Neliöhinnat nousevat ja ostovoima kaikkoaa, joten tehtaillaan sen kokoisia asuntoja joihin keskimääräisellä työssäkäyvällä on juuri rahaa. Eli niitä pieniä koppeja.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi