Aran Hannu Rossilahti: ”Asuntomarkkinoiden meno muistuttaa jo 1930-lukua”

Asuntomarkkinat ja niiden kilpailu eivät nykymuodossaan toimi.  Siinä Helsingissä aamulla alkaneen Asuntomarkkinat 2020-seminaarin avajaispuheiden avainviesti.

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti tarkasteli asuntomarkkinoiden nykytilaa esityksessään. (Kuva: Suvi Suovaara)

Kuluttajien velkataso on Yhdysvalloissa  jo isompi kuin edellisessä finanssikriisissä. Lähes puolet jenkeistä on tilanteessa, jossa muutaman sadan dollarin laskua ei voi maksaa ilman uutta velkaa.

Myös amerikkalaisyritykset ovat erittäin velkaantuneita ja niiden kurssit pitävät pintansa lähinnä omien osakeostojen ansiosta. Noin 40 prosenttia amerikkalaisyrityksistä ei käytännössä tuota voittoa lainkaan.

Siinä faktoja, joita Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti lateli kuulijoilleen Helsinki Scandic Parkin Asuntomarkkinat 2020-tilaisuudessa. Hän varoitteli puheessaan asuntokuplasta, joka muhii paitsi Yhdysvalloissa myös monissa Euroopan maissa.

”Rahaa printataan ja kasassa on saman asuntokuplan ainekset kasassa kuin 2008. Donald Trumpin mukaan maan taloustilanne on kuitenkin parempi kuin koskaan”, Rossilahti totesi.

Hänen mukaansa nykyisenkaltaisia korkotasoja oli viimeksi 1930-luvulla.

”Me kaikki tiedämme, mitä silloin tapahtui.”

Kohtuuhintainen omistusasuminen kateissa

Myös asuminen kasvavissa ja menestyvissä kaupungeissa on tullut useimmille mahdottomaksi.

”Esimerkiksi Lontoossa on parhaillaan 40 000 asuntoa tyhjänä. Ne ovat sijoituskohteita, joihin muilla ei ole varaa. Onko tämä lopulta sitä aitoa kasvua ja menestystä”, Rossilahti kysyi.

Suunta on sama myös Suomessa: kohtuuhintaisten omistusasuntojen tuotanto hiipuu, vuokra-asunnot ovat sen sijaan hyvä bisnestä.

”Takavuosina tehtiin roimasti enemmän omistusasuntoja ja niiden myötä suomalaiset myös vaurastuivat. Asunto oli monille pesämuna omaan menestykseen. Nyt mahdollisuudet edulliseen omistusasumiseen ovat menneet. Myöskään säästäminen ei kannata – eikä myöskään kiinnosta. Eikä tänne näköjään kannata enää edes syntyä”, Rossilahti niittasi.

Hänen mielestään nykyinen vuokra-asumistrendi on kaiken kaikkiaan kummallinen. Nyt Itä-Euroopassa asutaan omistusasunnoissa ja Länsi-Euroopassa vuokralla. Aiemmin tämäkin oli toisinpäin.

”Kysymys kuuluukin, kuinka kauan kestämme tällaista valtioiden, hallitusten ja keskuspankkien tukemaa ja markkinoita vääristävää raha- ja asuntopolitiikkaa”, Rossilahti kysyi.

Markkinat eivät toimi

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtajan Emilia Kullaksen mukaan pk-seudun asuntomarkkinoita ohjaa pitkälti se, että alueelle syntyy muuta maata enemmän työpaikkoja. Käytännössä noin puolet koko Suomen BKT:n kasvusta tulee pk-seudulta.

Eikä muuttoliikkeelle ja kaupungistumiselle ole näkyvissä loppua.

”Suomalaiset pakkautuvat jatkossakin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Samalla muualla Suomessa asuntojen hinnat laskevat ja pk-seudulla nousevat. Näin raju hintojen raju eriytyminen on toki lyönyt minutkin ällikällä”, Kullas tunnusti.

Hänen mielestään tilanne kertoo koruttomasti sen, että kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Evan johtajan mukaan paras lääke on lisätä pk-seudun asuntorakentamista. Se taas edellyttää aktiivisempaa kaavoitusta, lisää infrainvestointeja sekä toimivammat markkinat.

Tällä hetkellä markkinoita häiritsevät mm. sosiaalinen asuntotuotanto, asumistuki ja vuokrasäännöstely.

”Vain toimiva kilpailu takaa sen, että  tarjolla on järkevän hintaista asumista”, Kullas muistutti.

Asuntomarkkinat 2020 -tapahtumaan osallistuu yli 200 asuntomarkkinoiden asiantuntijaa. (Kuva: Suvi Suovaara)

Asuntomarkkinat-tapahtuma kerää vuosittain noin 250 aluekehityksen, asuntorakentamisen, -rakennuttamisen, -sijoittamisen ja -rahoittamisen sekä kiinteistönvälityksen ja alan viranomaisten johtavaa toimijaa saman katon alle. Hotel Scandic Parkissa Helsingissä torstaiaamuna käynnistynyt ammattilaistapahtuma järjestetään jo 26. kertaa.

Tänä vuonna teemoja ovat markkinat ja kaupunkikehitys, toimialan suhdannenäkymät sekä yhteiskunnan isot ajurit ja muutoksentekijät.

Kaupunkikehitystä pohtivat paneelissa YIT:n Juha Kostiainen (vas.), Laptin Raimo Pesola, Aalto-yliopiston Aija Staffans ja Espoon kaupungin Jukka Mäkelä. (Kuva: Suvi Suovaara)

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Aran Hannu Rossilahti: ”Asuntomarkkinoiden meno muistuttaa jo 1930-lukua””

  1. 1974 valmistui kämppiä ”maailman ennätys tahtia” niitä ei myyty halvemmalla vaikka myynti takkusi , hinnat nousi pilviin 1989 , 2020 tuntuu että kaikki tehdään vuokralle , siis asukkaan on saatava vuokrarahat kokoon tulevaan eläkeikään asti 70 vuotiaaksi , kyllä voi tehdä tiukkaa ananas mehu myyjällä prisman aulassa 67 vuotiaana.

    1920 luvun lehdissä lukee että helsingissä on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista

    2020 lehdissä ei muutal uekkaan , kuin että kohtuuhintaisista kämpistä on pula , mutta myös halvoista osaavista työntekijöistä , nuo eivät oikein kohtaa toisiaan

    Pula on näköjään ainiaan.

    Ps 50-75 väliset rakennukset ovat purkukuntoisia , pula ei ainakaan siis vähene , vieläkään.

Vastaa