Lapinlahden jatkosuunnittelussa keskustatunnelin suuaukko saattaa siirtyä, Sinnemäki: ”Eihän meillä ole elossa olevaa tunnelihankettakaan”

Kaupunkiympäristölautakunta tyrmäsi Lapinlahden sairaalan myynnin Nrepille.

Helsingin kaupunki on parin viime vuoden aikana kunnostanut Lapinlahden sairaalan julkisivuja ja piha-aluetta. Muun muassa etupihan alkuperäiset mukulakivet kaivettiin esiin asvaltin alta. Kuva: Mika Ranta / HS

Lapinlahden sairaalan myynti kiinteistösijoitusyhtiö Nrepille ei toteudu. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta tyrmäsi tiistai-iltana myyntiaikeen äänin 8–4.

Myyntiä vastustivat sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat lautakunnassa. Perussuomalaisten jäsen äänesti tyhjää. Vain kokoomuksen neljä jäsentä jäivät kannattamaan alkuperäistä esitystä.

Nrepin suunnitelmissa oli rakentaa Länsiväylän kupeeseen hotelli ja palveluasuntoja. Lisäksi peruskorjattuihin tiloihin olisi sijoittunut muun muassa ravintola, kahvila sekä pohjoismaiden kuvittajien, kuten Tove Janssonin museo sekä työtiloja.

Sopimusesityksen mukaisesti Nrep olisi sitoutunut peruskorjaamaan alueen arvokkaat vanhat rakennukset.

Suunnitelman kaatuminen oli tiedossa etukäteen, koska poliittiset ryhmät kertoivat, mille kannalle ne olivat asettumassa.

Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) arvioi kokouksen jälkeen, että isoimmat näkemyserot koskivat Lapinlahden alueen kokonaisuutta.

”Tavoitteena on, että ratkaisussa näkyisi selkeämmin vapaan kansalaistoiminnan eetos”, Sinnemäki kommentoi.

Hän esitti kokouksessa, että Lapinlahden alueen säilyttämistä ja korjaamista kartoittamaan nimitetään selvityshenkilö, jonka tehtävänä on löytää alueelle laajasti hyväksyttävissä oleva ratkaisu.

Selvityksen tavoitteena on, että rakennusten suojeluarvot säilytetään ja rakennukset korjataan. Alueen tulee säilyä riittävässä määrin kaupunkilaisille avoimena.

”Nykyisellä vuokramallilla ei voida jatkaa”

Lautakunnan enemmistön hyväksymän vastaesityksen mukaan jatkotyössä pitää varmistaa, että alueen historiaan nivoutuva mielenterveystyö sekä kaupunkilaisille avoin kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoiminta säilyvät, ja puiston luontoarvot turvataan.

Alueen tulevien toimijoiden ja mahdollisten vuokralaisten tulee sitoutua tasapuoliseen ja avoimeen taloudelliseen malliin, jossa kiinteistöjen korjauskustannukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

”Se on selvää, että nykyisellä vuokramallilla ja vuokratasolla ei voida jatkaa. Vuokratasossa pyritään kohtuullisuuteen”, Sinnemäki täsmentää.

Sinnemäen vastaesityksen mukaan lautakunta katsoo, että rakennusten korjaamiseen ja alueen kehittämiseen tulee löytää mahdollisuuksien mukaan kaupungin ulkopuolisia toimijoita, joilla mahdollisuus ottaa vastuuta kokonaisuudesta.

Myös kaupunkikonserni voi jäädä alueelle rakennusten tai osan rakennuksista omistajaksi esimerkiksi oman kiinteistöyhtiön kautta.

Nrepin ja sen yhteistyökumppaneiden suunnitelma halutaan pitää mukana kokonaisuuden selvittämisessä.

Suunnittelualue laajenee

Alueen suunnittelun ja mahdollisen lisärakennusoikeuden sijoittamiseksi suunnittelualuetta laajennetaan Länsiväylän liikennealueelle.

Tätä ehdotti viime viikonloppuna lautakunnan varajäsen Mikko Särelä (vihr). Tavoitteena on säilyttää puisto nykyisessä laajuudessaan

Tämä edellyttää kuitenkin, että yleiskaavaan merkitylle keskustatunnelin suuaukolle voidaan asemakaavaprosessissa osoittaa soveliaampi sijainti.

Sinnemäki muistuttaa, että Helsingin yleiskaava toteaa vain, että tunnelin suuaukko on Länsiväylän kupeessa. Sen paikkaa ei ole täsmällisesti lyöty lukkoon.

”Kun ei meillä ole elossa olevaa keskustatunnelihanketta, olisi kohtuutonta, että tunnelin suuaukko määrittäisi alueen kehitystä. Sen siirtäminen ratkaisisi monia ongelmia”, Sinnemäki sanoo.

Varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok) toteaa eriävässä mielipiteessään, että Nrepin ehdotus vastasi hyvin alueen tulevaisuudesta järjestetyn suunnittelukilpailun ehtoja. Kilpailuohjelma hyväksyttiin yksimielisesti kaupunkiympäristölautakunnassa vuoden 2018 marraskuussa.

Lautakunta oli yhtä yksimielisesti päättänyt, ettei kaupungin omiin korjaustoimiin ryhdytä, vaan alueen tulevaisuus ratkaistaan suunnittelukilpailun kautta.

”Esityksen hylkääminen on kaupungin uskottavuuden ja maineen kannalta vahingollinen. Se on omiaan rapauttamaan kaupunkiympäristölautakunnan arvovaltaa vastuullisena päätöksentekoelimenä Helsingissä”, Rautava sanoo.

Rautava katsoo, että hylkääminen perustuu keskeisimmiltä osiltaan väärään informaatioon.

Arvokkaat rakennukset oli määrä peruskorjata ja uudet rakennukset olisivat vieneet viisi prosenttia alueen pinta-alasta. Myös Mieli ry:lle oli luvassa tiloja.

Anni Sinnemäki sanoo, että julkisessa keskustelussa on toki esiintynyt väärääkin informaatiota, mutta lautakunnan jäsenillä oli kyllä selkeä käsitys faktoista.

Rakennukset osin huonossa kunnossa

Sairaalarakennusten peruskorjauksen on arvioitu maksavan yli 20 miljoonaa euroa.

Rautava katsoo, että hylkäys on kaupungin kiinteistöpoliittisen ohjelman vastainen. Helsinki on linjannut, että kaupunki luopuu niistä tiloista, joita se ei tarvitse omassa käytössään.

”Linjauksella vähennetään korjausvelan määrää ja vapautetaan resursseja palvelutuotannon tilojen turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseen”, Rautava kommentoi.

Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset ovat osittain hyvinkin huonossa kunnossa.

Kaupunki on kunnostanut päärakennuksen julkisivuja ja pihoja vuosina 2017–2019.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lapinlahden jatkosuunnittelussa keskustatunnelin suuaukko saattaa siirtyä, Sinnemäki: ”Eihän meillä ole elossa olevaa tunnelihankettakaan””

Vastaa