Finlandia-talon uusi marmori huolestuttaa kivi­asiantuntijaa

Finlandia-talon uudeksi julkisivumateriaaliksi on valittu jälleen italialainen marmori. Apulaispormestari Anni Sinnemäki muistuttaa, että Museovirastolla on ollut valintaprosessissa paljon päätäntävaltaa.

Finlandia-talo on yksi maailman tunnetuimmista vaaleista rakennuksista. Kuva: Kalle Koponen

Kivirakentamisen konsulttitoimisto Stoneconin toimitusjohtaja Pekka Mesimäki kertoo olleensa yllättynyt siitä, että Finlandia-talon uudeksi julkisivumateriaaliksi valittiin italialainen Lasa Bianco Nuvolato -marmori.

”Olen huolissani”, hän sanoo.

Mesimäen näkemyksellä on arvoa, sillä hän toimi asiantuntijakonsulttina Helsingin kaupungille parikymmentä vuotta sitten, kun Finlandia-talon julkisivun uusimisesta viimeksi päätettiin.

Lisäksi hän on ollut keskeisessä roolissa kaikissa tärkeissä suomalaisissa marmorikohteiden peruskorjaushankkeissa sekä laajoissa tutkimuksissa, joissa on kartoitettu syitä marmorin käyristymiselle ja kehitetty menetelmiä marmorin laadun ja kestävyyden arviointiin.

Mesimäen mukaan tietyn marmorin kestävyyden arvioinnissa oleellisen tärkeitä ovat ennen kaikkea elävän elämän esimerkit: muualla olevat rakennukset, joissa on käytetty samaa marmoria.

Ja kaikki tiedossa olevat esimerkit Lasa Bianco Nuvolaton käytöstä julkisivuverhouksessa eivät lupaa hyvää.

”Yhdysvalloissa Memphisin kaupungintalon julkisivu on Lasaa, ja tällä hetkellä se on todella huonossa kunnossa.”

Kaupungintalo on valmistunut vuonna 1966, ja Mesimäen mukaan kiven rapautuminen alkoi lähes heti valmistumisen jälkeen. Rakennukseen on jouduttu tekemään miljoonia dollareita maksaneita korjauksia.

”Se on aidattu, ja kivet ropisevat irti seinästä.”

Julkisivu uusittiin 1990-luvulla

HS uutisoi maanantaina, että Alvar Aallon suunnitteleman ja Suomen ikonisimpiin rakennuksiin kuuluvan Finlandia-talon uudeksi julkisivumateriaaliksi on valittu Italian Etelä-Tirolin alueelta louhittava Lasa Bianco Nuvolato -marmori.

Se korvaa italialaisen Carraran marmorin, jota rakennuksen alkuperäinen ja nykyinen julkisivu on.
Carraran marmori ja ylipäätään marmori Finlandia-talon julkisivumateriaalina ovat vuosien varrella herättäneet huomattavasti kritiikkiä.

Finlandia-talo valmistui vuonna 1971. Jo parikymmentä vuotta myöhemmin sen seiniin piti ripustaa verkkoja, kun lohkeillut Carraran marmori uhkasi pudota ihmisten päälle.

Erittäin monipolvisten ja farssinomaisten vaiheiden jälkeen Finlandia-talon julkisivu uusittiin 1990-luvun lopussa. Carraran marmori vaihdettiin – Carraran marmoriin.

Nyt pärekorin lailla pullistelevat julkisivulaatat joudutaan jälleen uusimaan mittavan peruskorjauksen ohessa.

Finlandia-talon rakennuksen julkisivussa on käytetty myös Suomen Oulaisista louhittua gabroa, joka on säilynyt moitteettomana näihin päiviin asti.

Tutkimiseen varattu aikaa

Kun Finlandia-talon peruskorjauksesta ja julkisivuremontista on viime vuosina puhuttu julkisuudessa, päättäjät ovat jatkuvasti korostaneet nimenomaan uuden julkisivumateriaalin kestävyyttä.

”Erityisesti julkisivumateriaalien kestävyyden tutkimiseen varataan aikaa”, kommentoi projektipäällikkö Merja Ikonen Helsingin kaupungilta vuonna 2018.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi peruskorjauksen hankesuunnitelman keväällä 2019. Tuolloin kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) vakuutti huolellisen materiaalin tutkimisen kitkevän seinäongelmien jatkumisen.

”Julkisivumateriaalille asetetaan 50 vuoden kestävyysvaatimus”, Sinnemäki totesi.

Samassa valtuuston kokouksessa vallitsi järkähtämätön yksimielisyys siitä, että arvorakennuksen seinät eivät saa murentua enää entiseen malliin tulevaisuudessa.

”Todellakin toivon, ettemme ole taas 10 vuoden päästä tilanteessa, jossa luemme iltapäivälehdistä, että ’Finlandia-talon marmorit kupruilevat’”, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen.

Rakennusten pitkäikäisyys on myös keskeinen tavoite Helsingin uudessa toimitilastrategiassa, joka on parhaillaan kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Juuri tätä tietoa vasten uusi julkisivumateriaalivalinta on Pekka Mesimäen mukaan yllätys.

Hän sanoo, että ennusti edellisen remontin yhteydessä Carraran marmorille 20 vuoden ikää.

”En suosittanut sen käyttöä. Prosessissa ymmärsimme myös, ettei saatavilla yksinkertaisesti ole tutkimusmateriaalia, jonka avulla marmoreita ja niiden kestävyyttä voitaisiin verrata toisiinsa. Asialle päätettiin tehdä jotain.”

Aloitettiin niin kutsuttu Mara-tutkimus, jonka kustannuksista puolet maksoi Helsingin kaupunki. Vuosina 1998–2000 toteutetussa mittavassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa tuotettiin valtavasti materiaalia liittyen marmorin käyristymiseen ja laatuun.

Tutkimuksissa selvisi muun muassa syy marmorin vaurioitumiseen: lämpötilan vaihtelut, jotka murtavat kiven sisäisen rakenteen. Kosteus ja pakkanen myötävaikuttavat vaurioitumisen etenemiseen.

Lämpötilan vaihteluita tapahtuu kaikkialla, eli Suomen sääolosuhteet eivät yksin ole syynä marmorin rapautumiseen Finlandia-talon seinässä.

Kaikki marmorit eivät ole samanlaisia

Mesimäki korostaa, etteivät kaikki marmorit ole kestävyydeltään samanlaisia. Erilaisista kiderakenteista johtuen toiset marmorilaadut kestävät vaihtelevia lämpötiloja huomattavasti paremmin kuin toiset.

”Katajanokan Stora Enson pääkonttorin seinässä on portugalilaista Estremozin alueen marmoria, joka on kestänyt todella hyvänä jo yli 10 vuotta. Syy löytyy sen kiderakenteesta, joka on täysin erilainen kuin esimerkiksi Carraran marmorilla.”

Estremozin alueen marmori oli ehdolla myös Finlandia-talon uudeksi julkisivumateriaaliksi, mutta ei tullut valituksi.

Projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kaupungilta sanoo, että Finlandia-talon kaltaisessa maailmanluokan kohteessa täytyy julkisivumarmorin teknisten ominaisuuksien lisäksi ottaa huomioon myös estetiikka.

Tämä johtuu erityisesti siitä, että Finlandia-talo on suojeltu rakennussuojelulailla. Suojelumääräyksen mukaan rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.

Suojelua valvoo Museovirasto.

”Estremozin marmori olisi kyllä kestävyytensä puolesta sopinut julkisivumateriaaliksi, mutta Museovirasto puolsi Lasan käyttöä esteettisistä syistä”, hän sanoo.

Ikosen mukaan Lasa Bianco Nuvolato ei häviä kestävyydessä Estremozin marmorille. Eri marmoreiden kestävyyksiä Finlandia-talon julkisivuksi on ollut tutkimassa joukko kansainvälisiä asiantuntijoita.

”Olemme altistaneet eri marmorilaatuja standardoiduille lämpö- ja kosteusrasitustesteille, ja tutkineet kestävyyttä myös Finlandia-talon katolla koeseinässä kahden vuoden ajan”, hän sanoo.

Tutkimusten mukaan lämpötilavaihteluiden ja kosteuden yhteisvaikutuksen aiheuttamat vauriot tulevat marmorissa näkyviin ensimmäisten kahden vuoden aikana.

Tärkeitä ovat Ikosen mukaan olleet myös vertailukohteet ulkomailla. Esimerkiksi Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa on useita eri-ikäisiä rakennuksia, joissa on käytetty Lasa-marmoria. Ne ovat kestäneet.

Ikonen sanoo, että kestävyytensä puolesta vaihtoehtoina olisi voinut olla useampikin marmorilaatu, mutta Lasan valintaa puolsi myös mahdollisuus erittäin tarkkaan laadunhallintaan.

”Lasan kohdalla pystymme seuraamaan marmorin laatua kaikissa prosessin eri vaiheissa siitä lähtien, kun se louhitaan kaivoksesta.”

Apulaispormestari Anni Sinnemäki toteaa, että niin hänen kuin kaupunkilaistenkin täytyy luottaa uuden julkisivumateriaalin valinnassa asiantuntijoiden tekemään selvitystyöhön.

Hänkin haluaa muistuttaa, että Museovirastolla on ollut valintaprosessissa paljon päätäntävaltaa.

”Selvityksissä tutkittiin laaja kirjo materiaaleja ja niiden kestävyyksiä. Tutkimukset tehtiin, jotta tilanne, jossa olemme nyt ei toistuisi”, hän sanoo viitaten aiempiin epäonnistuneisiin materiaalivalintoihin.

”Asiantuntijat luottavat nyt siihen, että valittu uusi marmori kestää.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Finlandia-talon uusi marmori huolestuttaa kivi­asiantuntijaa”

  1. Lieneekö mennyt perusteellinen tutkiminen vähän harakoille, jos materiaalivalinta on tehty kuitenkin lopulta estetiikan perusteella?

  2. Tarvittaisiin vain pientä uskallusta toteuttaa kestävät julkisivut valkobetonista 100 vuoden käyttöiällä — hetken päästä kukaan ei haikailisi toimimattomaksi todettujen marmoriharjoitelmien perään.

  3. Edellisen kommentoijan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Saataisiin Finlandiataloon kestävät ja kotimaiset julkisivut.

Jätä kommentti