Kokeile kuukausi maksutta

Koronan voimat saattavat muuttaa Helsinkiä toisen näköiseksi: ”Kriisi on iskenyt suoraan urbanismin ytimeen”

Koronakriisi on korostanut lähiluonnon ja virkistysalueiden merkitystä. Asiantuntijoiden mukaan tilanne saa kyseenalaistamaan nykyrakentamisen ihanteita.

Helsingin Jätkäsaareen on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja. Kuva: Mika Ranta / HS

Saastuneen veden välityksellä levinnyt kolera johti 1800-luvulla modernin kaupungin ja viemäröintijärjestelmien syntyyn.

Keuhkotuberkuloosi ja siihen liittyvät parantolat puolestaan siivittivät osaltaan modernistisia suunnitteluperiaatteita arkkitehtuurissa: asuinalueista haluttiin ummehtuneiksi koettujen umpikortteleiden sijaan rakentaa terveellisiä, luonnonläheisiä ja ilmavia. Näiden ajatusten pohjalta rakennettiin esimerkiksi Espoon Tapiola 1950–1960-luvuilla.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Koronan voimat saattavat muuttaa Helsinkiä toisen näköiseksi: ”Kriisi on iskenyt suoraan urbanismin ytimeen””

Viimeisimmät näkökulmat