Voitaisiinko Helsingin Pohjoisesplanadi sulkea autoilta? – Konsultti Carlos Lamuela suunnittelee työkseen parempia kaupunkeja

FCG:n konsultti Carlos Lamuela neuvoo työkseen päättäjiä siitä, miten kaupunkeja kannattaa kehittää. Työ ei ole aina helppoa. Suosituksia pitäisi antaa, vaikka kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia.

Konsultti Carlos Lamuelan mielestä Helsingissä pitäisi kokeilla rohkeammin erilaista kaupunkisuunnittelua. Kuva: Jussi Helttunen

Kaupunkisuunnittelun ja -politiikan asiantuntija Carlos Lamuela otti kerran yhteyttä Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavaan apulaispormestari Anni Sinnemäkeen.

FCG:n konsulttina työskentelevä Lamuela ajatteli tarjota kaupungille pro bonona hieman taktista urbanismia. Lamuelan mielestä Helsingissä olisi tarvetta kokeilevammalle kaupunkisuunnittelulle.

Taktinen urbanismi eli tactical urbamism on tunnettu jo vuosia, mutta aivan viime vuosina kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut valtavasti.

Kysymys on sellaisesta kaupunkisuunnittelusta, jossa varsinkin kaupunkikeskustoja pyritään kehittämään erilaisilla väliaikaisilla, kevyesti toteutettavilla ja useimmiten edullisilla tavoilla – kuten vaikka sulkemalla tilapäisesti joku ajotie autoilta.

Lamuela ajatteli, että konsultit voisivat auttaa Helsinkiä kehittämään tämän tyyppisiä ideoita. Kukaan kaupungilta ei kuitenkaan palannut asiaan.

Jos olisi palattu, Lamuela olisi kertonut haluavansa kokeilla, miten Helsingin keskustan kadut saataisiin enemmän ihmisten käyttöön.

Mitä jos Fabianinkatu Helsingin yliopiston kohdalla muutettaisiin kevyen liikenteen väyläksi? Tai jos Pohjoisesplanadi suljettaisiin autoilta kokonaan?

Olisiko mitään tällaista mahdollista edes kokeilla Helsingissä, jotta nähtäisiin, olisivatko seuraukset katastrofaaliset?

Lamuelan mielestä Helsinki kaipaa kipeästi rohkeita kokeiluja. Hänen mukaansa monet eurooppalaiset kaupungit ovat edenneet näissä asioissa paljon ripeämmin.

Keppiä ja porkkanaa

Lamuela työskentelee konsulttina FCG:llä tiimissä, jonka tehtäviin kuuluu antaa erilaisia suosituksia päättäjille siitä, miten kaupunkia kannattaisi kehittää.

Työ ei ole ihan helppoa. Konsulttien pitää usein antaa vastauksia kysymyksiin, joihin ei ole olemassa selkeitä vastauksia.

”Konsultti yrittää neuvoa asiakasta ja antaa tälle viimeisintä tietoa, mutta usein ei ole olemassa yksiselitteistä tietoa. Vaikka konsultilla on paljon omaa osaamista, vastaan tulee aina ongelmia, jotka ovat uusia”, Lamuela sanoo.

Siitä huolimatta konsultin pitää ottaa riski ja antaa joku suositus.

Parasta aikaa Lamuela selvittää tiiminsä kanssa muun muassa sitä, miten valtio voisi osaltaan kannustaa ihmisiä pyöräilemään ja kävelemään kaupunkien keskustoissa.

Työn tilaajana on valtioneuvosto, ja se valmistuu ensi keväänä.

Vastauksia tähänkään kysymykseen ei ole helppo löytää. Tutkimusten valossa on vaikea sanoa, mitkä toimenpiteet oikeasti toimivat.

”Jos pyörätiet ja kadut on suunniteltu hyvin, niillä on hyviä seurauksia. Se on selvää. Mutta ei ole ollenkaan yhtä selvää, miten ihmisten käyttäytyminen saadaan muuttumaan”, Lamuela sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaupunkipyöriä pidetään yleisesti hyvänä asiana. Tutkimusten mukaan kaupunkipyörät eivät kuitenkaan juurikaan vähennä autoliikennettä tai päästöjä.

Pitkän ajan trendi on päinvastoin se, että autoilu kaupungeissa lisääntyy ja liikumme kävellen tai pyöräillen yhä vähemmän.

Siksi konsultilla ei ole ehdottaa mitään yhtä keinoa. Jos kaupungit haluavat lisätä kävelyä ja pyöräilyä, tarvitaan monia keinoja – todennäköisesti sekä porkkanaa että keppiä.

”Meidän suositus tulee olemaan se, että pitää kokeilla enemmän erilaisia asioita. Ei niin, että kunta vaan päättää rakentaa lisää pyöräteitä. Kuntien pitää kokeilla rohkeammin ja tutkia, mikä minkäkin toimenpiteen vaikutus on”, Lamuela sanoo.

Korona muutti kaupunkeja

FCG:n selvitys tilattiin ennen koronapandemiaa, mutta maailmanlaajuinen terveyskriisi ja sen vaikutukset kaupunkeihin tekivät sen tavoitteista entistäkin tärkeämpiä.

Kriisi on saanut ihmiset liikkumaan vähemmän. Pariisissa ryhdyttiin urakalla poistamaan pysäköintipaikkoja kadunvarsilta, jotta saatiin tilaa pyöräilylle. Lisäksi iltapäivisin yksi miljoonakaupungin pääkaduista kerrallaan suljetaan autoilta.

Myös esimerkiksi Milanossa, Lontoossa ja New Yorkissa on koronakriisin myötä otettu käyttöön uusia, kunnianhimoisesti toteutettuja pyörä- ja kävelykaistoja.

”On turhauttavaa nähdä, että Suomessa ei ole oikeastaan edes kokeiltu”, Lamuela sanoo.

”Ymmärrän, ettei kunnilla ole rahaa, mutta näitä voidaan toteuttaa laadukkaasti vähällä rahalla.”

Lamuelan mukaan kaupungit kehittyvät nyt eri suuntiin. On kaupunkeja, joissa ihmiset siirtyvät julkisesta liikenteestä pyöräilemään. Ja sitten on kaupunkeja, joissa ihmiset siirtyvät takaisin autoilemaan.

Uutinen siitä, että Helsingin Pasilassa poliisit olivat vallanneet aukion tilapäiseksi parkkipaikaksi, kertoo Lamuelan mukaan siitä, miten Helsingissä ainakin yhden työnantajan kohdalla on tapahtunut iso siirtymä yksityisautoiluun.

”Me voimme tehdä kaupungeista parempia. Mutta luulen, että se vaatii selkeämmin poliittista rohkeutta rajoittaa autoilua”, hän sanoo.

Masentava työ

Madridissa syntynyt Lamuela on ollut kiinnostunut kaupungeista ja kaupunkisuunnittelusta aina. Alun perin hän hakeutui insinööriopintoihin, koska parempaa koulutusohjelmaa ei ollut.

Sittemmin hän on opiskellut arkkitehdiksi Aalto-yliopistossa. Nyt hän valmistelee kaupunkien päätöksentekoon liittyvää väitöstutkimusta.

Lamuela uskoo valinneensa oikean uran – toisaalta oma työ voi välillä myös masentaa.

Kestävä kaupunkikehitys on niin kovin tärkeää, mutta missään päin maailmaa ei ole kuitenkaan saatu rakennettua kovin kestäviä kaupunkeja.

Se on vähän surullinen ajatus.

Lamuela myöntää tuntevansa myös ympäristöahdistusta. Hän näkee kuitenkin toivoa siinä, että esimerkiksi tekoäly auttaa meitä rakentamaan parempia kaupunkeja.

”Tekoäly kehittyy yhä paremmaksi ja yhä halvemmaksi”, hän sanoo.

”Se ei päätä meidän puolesta, mutta se näyttää, minkälaisia seurauksia milläkin toimenpiteillä on.”

Kunnes tekoäly ratkaisee asioita puolestamme, meidän pitää vaan kokeilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Voitaisiinko Helsingin Pohjoisesplanadi sulkea autoilta? – Konsultti Carlos Lamuela suunnittelee työkseen parempia kaupunkeja”

  1. ”FCG:n konsultti Carlos Lamuela neuvoo työkseen päättäjiä siitä, miten kaupunkeja kannattaa kehittää.”

    Väärin. Pseudoympäristöahdistunut viherkonsulentti Carlos neuvoo työkseen päättäjiä siitä, miten hän voi ekomuodikkuutta ja poliitikonpölvästien idiotismia hyväksikäyttäen maksimoida laskutuksensa veronmaksajilta, koska Suomen nyt vain ON PAKKO maailman rikkaimpana maana ja moraaliposeeraavan hyvesignaloinnin suurvaltana toimia edelläkävijänä tässäkin hölmöilyssä.

  2. ” Siitä huolimatta konsultin pitää ottaa riski ja antaa joku suositus.”

    Minkä riskin konsultti ottaa suosituksen antaessaan? Eihän konsultti tunnetusti mistään vastaa, jos tilaaja toimii suosituksen mukaan ja menee ketuiksi. Parhaassa tapauksessa pääsee korjaamaan oman suosituksensa jälkiä edelleen vastuuta vailla.

    Jos suosituksen mukaan ei toimita, lasku lähtee silti. No harm done.

    Niin että mikä se konsultin riski on? Maineriskille nauraa naurismaan aidatkin, ei konsulttien maineessa niin kovin paljon suojelemista ole.

    Ja joo, olen itsekin joskus ollut konsultti. Nykyään olen mukana kantamassa jo sitä ihan oikeaa riskiä.

  3. Poliitikan asiantuntija?
    Yliopiston hommissa eli me oikeissa töissä olevat maksamme tämänkin palkan.
    Yhteiskunnan rattaita on pyörittämässä tällä hetkellä hukan liikaa porukaa, iso
    osa pohtii ja toteuttaa työtä tekeville monenlaisia kapuloita rattaisiin.

  4. Lukion oppikirjasta 2020.

    Kaupunkisuunnittelun helmiä

    ”Ennen kuin yksityisautoilun rajoittamiseen löytyy poliittista rohkeutta, on autoilua kaupunkien keskustoissa rajoitettava lähitulevaisuudessa muilla keinoilla, esimerkiksi: – maksuilla – asettamalla kaduille esteitä ja hidasteita – suunnittelemalla katuihin mutkia, korotuksia ja kavennuksia – rakentamalla pihakatuja ja hidaskatuja, joilla jalankulkijoilla on etuoikeuksia
    – määräämällä pysyviä tai yöaikaisia ajokieltoja”

    Punavihreä yksipuolisuus ja suvaitsemattomuus on hivuttautunut myös peruskouluun, korkeakouluihin ja yliopistoihin. Esimerkkinä olkoon tässä lukion oppikirja, jossa otetaan reippaasti ja yksipuolisesti kantaa autoilun rajoittamisen puolesta. Asiaa ei siis nähdä yhtenä vaihtoehtona monien muiden joukossa, vaan ainoana vaihtoehtona. Punavihreä totuus on siten ainoa ja oppilaiden pitää omaksua ja hyväksyä se. Tässä lainaus oppikirjasta:

    https://suomipuhe.com/2020/10/26/punavihreat-vaaristavat-opetuksen/

    1. Kun kaupunki yritti liikennemerkeillä rajoittaa pyöräilijöiden ylinopeuksia ja vaarallisia ohituksia, täyttyi facebook vihakirjoituksista.

  5. Hieno avaus, tosin tämä vaatii vielä pitkää työtä tässä persu sarvikuonojen maassa.

  6. Kommentoisin, Helsingin kantakaupungissa lähes puoli vuosisataa asuneena, Esplanadiin liittyvää seikkaa.

    Esplanadi on historiallinen ja olennainen osa Helsinkiä. Katu on symmetrinen ja sen keskellä on puisto ja leveä puistokäytävä. Sitä olen ajanut pyörällä, mutta jalankulkijoiden vauhtia.

    Jalkakäytävää ja puiston keskikäytävää on yhteensä reilusti yli 20 metrin leveydeltä ja kadun luonteeseen kuuluvat jo 1800-luvulta asti rinnakkaiset ja sovussa keskenään olevat liikennemuodot. Autot eivät ole Pohjois- tai Etelä-Esplanadin ongelma vaan suurin ongelma ovat nykyisin mistään säännöistä piittaamattomat pyöräilijät jotka ajavat kumpaankin suuntaan kaikilla Esplanadin jalkakäytävillä.

    Minua eivät satunnaiset Ferrarit tai pikkukoppiset kivat mersut Kämpin edessä haittaa, ne kuuluvat hienon flaneerauskadun arkeen ja tuovat katuelämään piristystä. Helsingin KÄVELTÄVIMMÄN (mitä Esplanadi aikaisemmin ihan oikeasti oli) kadun pilaaminen tekemällä siitä toiminnallisesti epäsymmetrinen vääntämällä se väkisin kävelykaduksi, on historiatonta idiotismia. Pyörät pois jalkakäytäviltä, niin käveltävää riittää! Espalla sitä paitsi on jo pyörätie, ja sitä voi parantaa. Jalkakäytävillä pyöräilystä ja sähköpotkulautailuista rikemaksut, joka päivä ja heti!

    Taatusti saamme ihanan eurooppalaisen kadun takaisin ilman keinotekoisia ja kalliita operaatioit ja ilman yhtäkään konsultti-kauppamiestä.

  7. Thank you for your comments,

    Despite your agressive tone, I think you all make some valid points. As you may know, the interviewee never chooses the headline, maybe not even the reporter does, but the main editor. The headline is clickbait to some extent. My headline would be more: ”Should we forget about kaupunkipyörät or closing traffic from Esplanadi? Research suggest that popular proposals would not have a relevant effect on traffic emissions or active mobility”.

    Consultants, or reserachers, do not invent themselves the themes of their work. In this case we are working for Valtioneuvosto research program, VN-TEAS. In other cases it is the Academy of Finland that defiens what are the strategic research themes for this country. For example, the Academy just published the results for a very competitive tender with the theme of ”science literacy”, and reserchers have responded to that.

    To the first comment by ”Maurizio”: I agree that the role of consultants is not unproblematic, and I try to do my best given my position. If you are interest in this theme, I would recommend this book: ”Konsulttidemokratia: miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton” https://www.gaudeamus.fi/kuusela-konsulttidemokratia/

    To the comment by Tarja Nurmi: your comment has a lot of personal opinion (”minua eivät satunnaisesti Ferrarit haittaa”) and personal disqualification (”konsultti-kauppamiestä”, ”historiatonta idiotismia”), which is something we should avoid to avoid further polarization around important themes. For the record, I preffer classic Porsches to new Ferraries, but that’s not important here. We are trying to do a serious research about two imporant societal issues: traffic emissions and the sedentary lifestyle (which is related to lack of active mobilty). Traffic in Esplanaadi might have a wider role in the whole Helsinki traffic network or policy than what happens in front of Kämppi. I don’t know really. As I said, I did not even talk about Esplanadi at the interview, it was only a passin comment, about how it has been a theme of discussion for a long time in Helsinki politics.

    Also, your historic argument does not hold. We could for example maintain the simetry of the street, if simmetry of transport modes would be such an important theme, by removing parking and one lane of car traffic, so that one-directional bike lanes would run on both side. How bike traffic is organized is directly related to bikin on the walkways, which you also find annoying. In 2010, when I presented my boulevar project, I tried to get funding to bring to Helsinki the author of ”The boulevard book”, who is an emeritus professor from Berkeley. I have studied the historic development of boulevards as much as anybody else in Finland, so thank you for bringing that up Tarja -but please let’s keep it educated and respectful.

Jätä kommentti