Rellestävien johtajien tilalle on tullut kovakuntoista porukkaa – Lujabetonin Mikko Isotalo ei hyydy ihan vähästä

Entisaikoina rakennusyritysten toimitusjohtajat niittivät mainetta remuavalla elämäntavalla. Nyt yritysten johdossa on kovakuntoisia henkilöitä, kuten triathlonia harrastava Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo, 46.

MIkko Isotalo Tahkon täyspitkän matkan kilpailussa. Kuva: Mikko Isotalon kotialbumi

Urheilu on ollut oleellinen osa Isotalon elämää aina. Kouluaikana ykköslaji oli tennis, vaihto-oppilasvuonna hän tutustui amerikkalaiseen jalkapalloon. Peruslenkki viikossa kuului ohjelmaan.

Kestävyysurheilu tuli mukaan, kun Isotalo lupautui kahden toimitusjohtajakaverin mukaan 80 kilometrin Lapponia-hiihtoon Olokselle. ”Pidin itseäni hyväkuntoisena, mutta se oli tosi raskas hiihto. Kun kaverit sitten autossa paluumatkalla ehdottivat triathlonia, ensimmäinen reaktio oli, että ei varmasti.”

Mieli kuitenkin muuttui, kun harjoituskaverit katosivat maantiepyörineen tien päälle.

Hiihto oli keväällä 2013. Seuraavana kesänä Isotalo harjoitteli triathlonia varten ja meni syksyllä uintikurssille. Ensimmäinen kisa, puolimatkan triathlon oli vuonna 2014.

”Se meni mukavasti, ja laji vei mukanaan.”

Puolimatkan triathlonissa uidaan ensin 1,9 kilometriä, pyöräillään 90 kilometriä ja lopuksi juostaan puolimaraton. Täyspitkällä matkalla kaikki tehdään tuplasti. Sellaisen Isotalo urakoi Tahkolla vuonna 2016.

Juoksu on kovin paikka

Moni kokee triathlonin lajeista uinnin vaikeaksi, mutta kisassa se on lyhytkestoisin ja Isotalon mukaan helpoin osuus. Pyöräily kuluttaa paljon energiaa, ja sitten on edessä vielä henkisesti rankin osuus, juoksu.

”Pyöräilyn jälkeen jalat ovat jäykät ja kipeät, kun siitä lähdetään suoraan juoksemaan. Yleensä juoksu lähtee kulkemaan kilometrin, kahden jälkeen.”

Tahkon täyspitkällä matkalla näin ei käynyt. ”Ensimmäisen kilometrin aikana jalat olivat väsyneet ja kipeät. Odotin, että siitä se lähtee, mutta jalat kipeytyivät koko ajan lisää 42 kilometrin matkan. Se oli tiukka kisa.”

Täyspitkän kilpailun jälkeen Isotalon lajiksi on valikoitunut puolimatkan kisat. Paras aika on 5.17. Harjoittelumäärät vaihtelevat 7–15 tunnissa viikoittain. Painotus on viikonlopuissa.

Maratoneja juosseet tietävät kovaa rääkkiä edeltävän hermoilun. Triathlonissa kisaa edeltävä päivä menee varusteiden kokoamisessa ja huoltamisessa.

”Mutta kun märkäpuku vedetään päälle, se on carpe diem, sitten vaan mennään täysillä.”

”Polttomoottoriautot täytetään betonilla”

Myös sähköautot kiinnostavat Isotaloa. ”Sähköauto ei ole harrastus vaan liikkumismuoto perinteisen autoilun sijaan”, hän sanoo.

”Hain ensimmäisen Teslan Saksasta vuonna 2017. Sillä tiellä ollaan, kerran olen vaihtanut auton isompiakkuiseen.”

Isotalolla on teknologista taustaa, sillä hän on työskennellyt Nokian verkkojen parissa ja perustanut it-firmankin. ”Tämä on minulle teknologinen harrastus. Huipputeknologia on aina kiinnostanut minua.”

Kolmen vuoden aikana laturiverkosto on parantunut niin paljon, että sähköautolla pääsee minne vain eikä odottelua juuri enää tule. Markkinoille on myös tullut useita valmistajia.

Sähköautojen yleistyminen on kiinni hintojen halpenemisesta. Isotalo arvelee, että kohtalaisen paljon ajavien osalta sähköautot yleistyvät 5-10 vuodessa, ja kaiken kansan menopeli siitä tulee vasta 10-20 vuodessa.

Lujabetonin parkkipaikalla kannattaa katsoa, mihin pysäköi. ”Tässä pysäköivät polttomoottoriautot täytetään betonilla”, mainitaan Iltasanomiinkin päätyneessä humoristisessa kyltissä.

Rakentamisessa näyttää hyvältä

Asuntorakentamisella on mennyt koronan olosuhteissa yllättävän hyvin. Isotalo arvioi, että vahva vire jatkuu myös ensi vuonna.

Myöskään koko rakentamisen osalta ei ensi vuonna ole ehkä odotettavissa mitään dramaattista.

Yritysten investointiperusteinen kysyntä toimistoihin ja muihin toimitiloihin on kuitenkin Isotalon mukaan ollut muutaman vuoden alamaissa. Tuleva kehitys on kysymysmerkki.

”Rokotteet ovat tulleet yllättävän nopeasti. Se buustaa uskoa tulevaan samoin kuin elvytys.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rellestävien johtajien tilalle on tullut kovakuntoista porukkaa – Lujabetonin Mikko Isotalo ei hyydy ihan vähästä”

  1. Mikon vitsiksi tarkoittama heitto polttomoottoriautot täytetään betonilla on huono vitsi. Mies on vieraantunut reaalimaailmasta.

    1. Isotalo on ideologisesti sumuttunut muotivihreä, joka ei ymmärrä, ettei sähköautoteknologian skaalautuvuus riitä millään koko maailman maantieliikenteen tarpeiden tyydyttämiseen, eikä siten myöskään sen ongelmien ratkaisuun.

  2. Tuollaisten näkemysten takia etanoli on jäänyt käyttämättä, sota-aikana Suomessa etanolia lisättiin synteettiseen bensiiniin 40 %, eikä kukaan huomannut mitään, Etanoli palaa moottorissa todella puhtaana, eikä sinne muodostu karstaa. Etanolilla käyväksi muutetun bensa-auton Co2-päästöt vähenevät jopa 80 %.

    Miksi valtio ei halua puolittaa liikenteen päästöjä keinoilla, jotka ovat jo olemassa? Sehän on ihan mahtava ekoteko, jos annat bioetanolitekniikalla 10 vuotta vanhalle autollesi uuden ja vähäpäästöisemmän elämän, muunnossarjan hinta jää 500 euroon, auton muuttaminen maakaasu- tai biokaasukäyttöiseksi maksaa noin 4000 euroa. Etanolimuunnossarjan asentaminen ei myöskään syö auton tavaratilaa samalla tavalla kuin kaasutankit.

Jätä kommentti