Rakentamisen suhdannetilanne näyttää koronasta huolimatta vakaalta

Yksi yllätyksistä oli, kun Finavia ilmoitti nopeuttavansa investointejansa Helsinki-Vantaan lentokentällä. T2-terminaalin rakentamista joudutti se, että matkustajapulan vuoksi meluavia töitä voitiin tehdä normaalia laajemmin ja yksi halli voitiin ottaa kokonaan pois käytöstä. Pääkaupunkiseudun Raidejokerin töitä vähentynyt autoliikenne puolestaan helpotti.

Viime syksynä asuntokysyntä elpyi kevään romahduksen jälkeen ja asuntoaloitukset kääntyivät nousuun. Tänään ihmisillä on ennätysmäärä säästöjä odottamassa kulutus- ja investointimahdollisuuksia. Kysymys on siitä, milloin ihmiset uskaltavat käyttää taas rahaa esimerkiksi matkailuun tai ravintoloihin ja milloin näihin hankkeisiin uskalletaan taas investoida.

Tämä kaikki riippuu pitkälti siitä, kuinka nopeasti rokotukset saadaan hoidettua niin Suomessa kuin Euroopassakin, sanoi Rakennuttamispäivän webinaarissa puhunut EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Viime keväänä koronashokin pahimpina päivinä ennustettiin jopa 10 prosentin laskua, mutta lähellekään sitä ei vajottu, vaikka rakentamisen trendi on vuodesta 2019 alkaen ollut hieman laskeva.

Rakentamisen työllisyys lähti jo silloin laskuun. Korona ei juurikaan lisännyt tätä laskua, sillä työmailla koronan aiheuttamat merkittävät viiveet tai työmaiden keskeyttämiset ovat olleet todella harvinaisia.

Rakentamisessa huomattiin heti, että kun väki saadaan pysymään terveenä, pysyvät työmaatkin käynnissä. Suomi on ollut yksi parhaiten ihmisistä huolta pitäneistä ja koronasta selvinneistä maista, mikä näkyy myös taloudessa. Matkailun varassa toimivilla Etelä-Euroopan mailla on ollut vaikeinta.

Palvelu- ja matkailusektoreilla ja myös niihin liittyvissä rakennushankkeissa on Suomessakin eniten vaikeuksia. Sen sijaan teollisuus on rakentamisen ohella pärjännyt koronasta parhaiten ja varsinkin teollisuuden luottamusluvut ovat korkealla. Teollisuuden investoinnitkin ovat jo kasvussa.

”Rakentamisesta ei ole tulossa vetoapua koko talouteen, kuten esimerkiksi vuosina 2015–2018”, Pakarinen arvioi. Pientä toiveikkuutta loppuvuodelle lisää kuitenkin se, että EU:n kestävän kehityksen elvytysohjelmasta iso osa ohjautuu tavalla tai toisella rakentamiseen.

”Tällä hetkellä kaikissa rakennustyypeissä luvat tulevat alaspäin ja esimerkiksi uudistalorakentaminen hiljenee laajasti. Asuntotuotannon puolella määrät tasaantuvat ja huomattavissa on, että koronakriisin myötä asuntojen keskikoko on lähtenyt kasvuun. Pääkaupunkiseutu vetää edelleen, kuten Tampere ja Turkukin.”

Kaupunkien vetovoima ei ole siis häviämässä, mutta ihmiset ovat heränneet useammille vaihtoehdoille sijaintien suhteen. Esimerkiksi kaupunkiseutujen sisällä voi tulla liikehdintää.

Pakarinen odottaa rakentamisen laskevan hieman kuluvana vuonna. Samaa arvioi Rakennuttajapäivässä myös Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi. Hän tosin arvioi, että kehitys voi olla ennustettua parempikin.

Korjaamista riittää

Pakarinen sanoo, että julkisessa rakentamisessa korjaaminen on tänä vuonna isossa roolissa. Erityisen paljon korjaustarpeita on hänen mukaansa myös vanhoissa omakotitaloissa. Tosin korjaustarpeiden ja korjausmahdollisuuksien välillä on iso kuilu, koska monet rapistuvat omakotitalot ovat alueilla, joilta väki muuttaa pois.

Korjausrakentamisessa kasvu on tasaista, vaikkakin korona vaikeutti monia taloyhtiöremontteja ja jopa uusien kohteiden takuutöitä.

Talouden näkymät tälle vuodelle ovat viime vuotta positiivisemmat ja vuoden 2021 on ennakoitu olevan edeltäjäänsä parempi. Koko kansantaloudelle korona aiheuttaa kuitenkin edelleen suurta epävarmuutta.

”Tammi- ja helmikuu ovat tässä suhteessa vaikeimpia. Kevätauringon odotetaan taas helpottavan tilannetta”, Pakarinen sanoi.

Korona on muuttanut koko yhteiskuntaa sen verran perusteellisesti, että isoja epävarmuuksia sisältyy siihen, mitä etätyön pysyvä kasvu vaikuttaa toimitilojen kysyntään ja mitä verkkokaupan kasvu tarkoittaa kauppakeskuksille.

Asuntorakentamiseen korona ei ole juurikaan vaikuttanut, mutta liikerakentamisessa vaikutus on iso.

Kauppakeskuksen pienissä liikkeissä pohditaan, että vieläkö vuokranantajien pitkämielisyys jatkuu. Keväällä vuokria neuvoteltiin alas, kun kuviteltiin, että ongelma on ohi syksyllä, mutta käytännössä tämä alevaihe venynee ainakin ensi kesää. Riittääkö sijoittajien hermo näin pitkään vai nähdäänkö keväällä konkurssiaalto, kun niitä hillinnyt poikkeuslaki päättyy helmikuussa?