RT haluaa lisää yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi – ohjelmassa niukasti konkretiaa

Kiinteistö- ja rakennusala voi perustua tulevaisuudessa pitkälti kiertotalouteen. Tähän pääsy edellyttää kuitenkin uutta, allianssimaista toimintatapaa, joka yhdistää ja sitouttaa toimijat laajasti, Rakennusteollisuus RT esittää.

Ympäristöministeriö julkisti keskiviikkona ehdotuksen Kiertotalouden strategiseksi edistämisohjelmaksi. Ohjelmasta tehty asiantuntija-arvio osoittaa sen nojaavan vielä monin tavoin yleistason linjauksiin ja selvitystehtäviin.

”Jotta suuntaviivat muuttuvat konkretiaksi, tarvitaan selvästi nykyistä tiiviimpää yhteistä valmistelua, jossa ovat kattavasti mukana ministeriöt, viranomaiset, tutkimus- ja koulutuslaitokset, kunnat ja yrityskenttä”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen arvioi.

”Nyt tehty ohjelmatyö toimii esimerkkinä haasteellisesta toimintamallista. Tiukka aikataulu lisäsi ohjelman laatijoiden painetta ja vähensi valmistelun läpinäkyvyyttä. Lopputulos tarjoaa tässä vaiheessa niukasti konkreettisia toimia, joihin kenttä voisi kattavasti sitoutua.”

Lisää yhteistyötä yritysten kanssa

RT kannustaa edistämään kiertotaloustyötä jatkossa allianssihengessä. Tämä tarkoittaisi eri toimijoiden entistäkin tiiviimpää valtuuttamista yhteisten ratkaisujen kehittämiseen. Kun toimintatavat on linjattu yhdessä, niihin sitoudutaan voimakkaammin.

”Ohjelmaehdotuksen pohjalta valmistellaan seuraavaksi valtioneuvoston periaatepäätös. Kaikkine kuulemisineen sekin palvelee yhteistyötä. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää eri toimijoiden osaamisen ja kokemuksen aitoa hyödyntämistä”, Vuorinen tähdentää.

Kannusteet, osaaminen ja hankintakriteerit uusiksi

Moni ohjelmaehdotuksen tavoite on Rakennusteollisuuden mieleen. Oikein suunnatut, mahdollisimman materiaali- ja teknologianeutraalit taloudelliset kannusteet, läpinäkyvä mittaaminen ja dataperusteinen päätöksenteko tukevat siirtymistä kiertotalouteen, samoin pikaiset panostukset kiertotalousosaamiseen.

Kiertotalous on saatava alan koulutusohjelmiin. Digitaalisten ratkaisujen, alustojen sekä rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen muutosinvestointeja tulee vauhdittaa TKI-rahoituksella.

Esitetty julkisten hankintojen kehittäminen saa RT:n tuen. Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit halutaan ehdotuksessa kaikkiin julkisiin rakennushankkeisiin jo vuonna 2022.

Maa- ja vesirakentajia RT:ssä edustava elinkeinojohtaja Juha Laurila näkee tässä työsarkaa.

”Esimerkiksi tuotteistetun betonipurkujätteen hyödyntäminen ei ole toteutunut täysimääräisesti. Julkisen sektorin pitää olla suunnannäyttäjä jäteperäisten materiaalien hyödyntäjänä ja asettaa materiaalien käytölle selkeät, mitattavat tavoitteet”, Laurila sanoo.

Ei uusille veroille

RT:n mukaan yksi vieteriukko ponnahtaa sitkeästi uudestaan esille,  sillä ehdotus kiertotalouden edistämisohjelmaksi väläyttelee myös uuden päästöjen hinnoittelujärjestelmän kehittämistä rakennusmateriaaleille sekä maa-ainesveron käyttöönottoa. Ne eivät Rakennusteollisuus RT:n mukaan ole toimivia, vaan ennemminkin haitallisia keinoja.

”Etenkin maa-ainesvero pompsahtaa kuin vieteriukko muutaman vuoden välein kiertotalousmurheiden ratkaisijaksi. Sitten tehdään laskelmia, ja ukko painetaan kaikessa hiljaisuudessa takaisin boksiinsa”, Juha Laurila kärjistää.

Valtiovarainministeriö selvitti veron ohjausvaikutusta vuonna 2012. Ongelmaksi nousi valtion ja kuntien merkittävä rooli maa-ainesten käyttäjinä. Vero siirtyy lopputuotteiden hintoihin, jolloin julkinen sektori maa-aineksen pääkäyttäjänä olisi myös veron suurin maksaja.

RT ei kannata myöskään jatkoselvittelyä rakennusmateriaalien hinnoittelujärjestelmälle, joka olisi päällekkäinen tai jopa vastakkainen jo oleville päästövähennysmekanismeille.

”Osa rakennusmateriaaleista on jo mukana EU:n päästökaupassa. MRL:n kokonaisuudistuksessa rakennusten elinkaaren vähähiilisyys on tulossa osaksi sääntelyä. Päällekkäinen sääntely on omiaan lisäämään byrokratiaa ja rakentamisen hintaa”, Pekka Vuorinen arvioi.

”Erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen selvittäminen on silti hyvin tervetullutta ja olemme keskustelussa mielellämme mukana. Selvitystyön ankkurointi esimerkiksi pelkkään maa-ainesveroon on kuitenkin koko yhteiskunnan näkökulmasta väärä tie.”

Ohjelmaesityksessä mainitaan myös uusiomateriaalien hyväksyntä- ja kelpoisuuskriteerien, tuotehyväksynnän ja standardoinnin muutostarpeet. Näihin vaikuttaminen on vaikeaa EU-tason sääntelyn osalta, mutta kansallista sääntelyä, toimintamalleja ja asenteita voimme alkaa muuttaa heti.

”Kaikki lähtee allianssimaisesta yhteistyöstä”, Pekka Vuorinen päättää.