Muistokirjoitus: Rakennus- ja tiemestari Esko Laakso

Rakennus- ja tiemestari Esko Laakso kuoli 20. lokakuuta 2020 Loimaalla 97 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Piikkiössä 23. toukokuuta 1923.

 

Esko Laakso kuului sodan kokeneeseen sukupolveen. Jatkosota alkoi pian Eskon täytettyä 18 vuotta vuonna 1941, ja sotarintamalle lähtö tuli myös hänelle. Hänen aselajinsa oli viesti.

Sodan jälkeen Esko lähti opiskelemaan Turun teknilliseen ja kouluttautui rakennusmestariksi ja tiemestariksi. Vuosikymmeniä myöhemmin hän harmitteli, ettei nuorempana ollut kouluttautunut pidemmälle, mutta tuolloin 1940-luvun lopulla piti päästä nopeasti tienaamaan, kun Suomi alkoi elää nousukautta sodan jälkeisinä vuosina.

Esko oli alusta lähtien kiinnostunut tienrakennuksesta ja hän hakeutuikin Tielaitoksen (tuolloin TVL) rakennuspuolelle töihin. 1950-luvulla rakennettiin Suomen toista tieverkostoa, teistä tehtiin suoria ja leveitä entisiin mutkitteleviin maanteihin verrattuna ja niitä alettiin kutsua valtateiksi.

Esko oli johtamassa töitä alkuun valtatie 1:llä Turun päässä, sitten valtatie 2:lla (Helsinki-Pori), kuten myös monilla kantateillä, muun muassa ”Ysillä ja Kympillä ”, kuten hän itse niitä nimitti teiden numeroiden mukaan.

1950-luvun loppupuolella Laakso alkoi harkita siirtymistä rakennuspuolelta kunnossapitopuolelle, ilmeisesti perhesyistä. Oli ehkä mukavampaa lähteä töihin aina samaan paikkaan kuin laukata ympäri Etelä-Suomea tienrakennushommissa, jotka tien valmistuessa siirtyivät tietysti koko ajan eteenpäin.

Hän oli ensin Säkylässä tiemestarina jonkin aikaa, mutta siirtyi kuitenkin pian vaimonsa kanssa tämän kotiseudulle Loimaalle, jonne rakensi omakotitalon. Laakso aloitti Loimaan tiemestaripiirissä apulaistiemestarina ja päätti uransa tiemestarina jääden eläkkeelle vuonna 1987.

Esko Laaksolla oli myös paljon luottamustehtäviä. Hän oli Metsämaan OP:n hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, kuului kirkkovaltuustoon, toimi Loimaan Metsämaan rakennustarkastajana 1970-luvulla ja osallistui Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston toimintaan.

Eläkkeellä ollessaan Esko harrasti aktiivisesti liikuntaa, matkusteli vaimonsa kanssa, puuhaili itse rakentamassaan pienessä puutyöverstaassa ja ajoi autoa vielä 92-vuotiaana.

Eskoa jäivät kaipaamaan vaimo ja lapset perheineen.

Mika Laakso
Kirjoittaja on Esko Laakson poika

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Muistokirjoitus: Rakennus- ja tiemestari Esko Laakso”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat