Rumiksi haukutut talot meinasivat jäädä puskutraktorin alle – Nyt alue on kiitelty arkkitehtuurin helmi

Puu-Käpylä Helsingissä on alue, jonka kauneus ja harmonia tekevät ihmismielelle hyvää.

Pohjolankatu Puu-Käpylässä. Kuva: Jussi Tiainen

Käpylässä ei tingitty laadusta, vaikka ensisijaisena tavoitteena oli rakentaa työväestölle edullisia asuntoja puutarhamaiseen kaupunkiin.

Alue on myös Suomen ensimmäinen elementeistä rakennettu puutalokylä.

Aikalaiset kuitenkin haukkuivat halvalla rakennettua aluetta rumaksi, ja Arkkitehtiliitto Safakin kannatti talojen purkamista uudisrakentamisen tieltä.

Puu-Käpylä täytti viime vuonna sata vuotta. Sen tiimoilta alueesta on julkaistu Parus Veruksen kustantama teos, jossa on kirjoittajina kuusi asiantuntijaa.

Alueen tunnelmaan pääsee sisään myös valokuvien kautta, sillä juhlavuonna otetut uudet kuvat ovat arkkitehtuurikuvauksen spesialistin Jussi Tiaisen käsialaa. Mukana on myös vanhoja valokuvia.

Nuoren arkkitehdin käsialaa

Rakennukset Puu-Käpylässä koostuvat arkkitehti Martti Välikankaan kehittämistä asuntotyypeistä. Hän pääsi suunnittelemaan kokonaista kaupunginosaa vain 27-vuotiaana, ilmeisesti siksi, että vanhempia arkkitehtejä ei kiinnostanut vaatimattomien talojen suunnitteleminen syrjäiseen paikkaan.

Hänellä oli myös kokemusta standardisoitujen asuintalojen suunnittelusta.

Puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen arvioi kirjassa, että Puu-Käpylän asuntoalue suunniteltiin ja rakennettiin arkkitehtuurin, puurakentamisen ja sosiaalisten uudistusten murroskohdassa. Funktionalismi teki tuloaan, sahateollisuuden kehityksen mahdollistama rankarakennetekniikka oli ovella ja työväen asumisolot vaativat parempia ratkaisuja.

Helsingin kaupungin sihteerinä toiminut arkkitehti Akseli Toivonen oli määrätietoisesti tehnyt työtä uudenlaisen puutarhakaupungin rakentamiseksi. Hänen Puu-Käpylän rakentamista varten kehittämää pystyhirsirakennetta on luonnehdittu suomalaisen rakennusperinteen ja ruotsalaisen lautatalon yhdistelmäksi.

Työmaatehdas rakennusalueen keskellä

Rakenne perustuu ulkoseinän alaosan vaakahirsikehikon päälle asennettaviin pilarimaisiin pystyhirsiin, joiden väliin ladotaan täytteeksi vaakasuuntaiset, päistään uritetut tai lovetut hirret.

Järjestelmä soveltaa perinteisen vaakahirsirakenteen ikkuna- ja oviaukkojen pieliin asennettavien karapuiden periaatetta, mikä sallii vaakahirsien vapaan liikkumisen ja painumisen pystyhirsien välissä.

Esivalmistus vietiin aivan eri laajuustasolle kuin aikaisemmin. Toivosen uudistusideoista merkittävimmät olivat rakennusalueen keskelle, nykyiselle Akseli Toivosen kentälle perustettu työmaatehdas sekä asennusvalmiiksi työstettyjen hirsien standardointi, joka nopean asennustyön lisäksi tähtäsi tukkien tehokkaaseen käyttöön hukkaa vähentämällä.

Tukkien kuljetusta varten rakennettiin kuljetusraiteet Oulunkylän asemalta työmaatehtaalle. Käpylään tukit vedettiin hevosilla.

Työmaatehdas oli hyvin varustettu sahalaitos, jossa oli katkaisusaha, raami- ja pyörösaha, kaksi höyläkonetta sekä jyrsin- ja porakoneet. Ne mahdollistivat hirsien koneellisen työstön täysin asennusvalmiiksi.

Välikankaan piti suunnitella Puu-Käpylä vaikean asuntopulan vuoksi nopealla aikataululla. Myös rakentamisen vauhti hämmästyttää.

”Yhtä mieltä rakennusten rumuudesta”

Välikangas sai aikalaisiltaan murskaavaa kritiikkiä. Hän oli kertonut, että kun talot alkoivat valmistua, ”olivat kaikki, niin viranomaiset kuin suuri yleisö yhtä mieltä rakennusten rumuudesta”.

Puu-Käpylä on myös ensimmäisenä kansalaisvaikuttamisen seurauksena suojeltu asuinalue Suomessa. Kaavoituskiista käytiin 1960– 1970-luvuilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Rumiksi haukutut talot meinasivat jäädä puskutraktorin alle – Nyt alue on kiitelty arkkitehtuurin helmi”

  1. Nautin työpäivistä Käpylässä 🙂
    Työpaikan rakennus vasta 91-vuotias 🙂

  2. Tästä artikkelista EI voi vetää johtopäätöstä siihen, että 70-luvun neuvostoliittokuutiot tulisi säilyttää.

  3. Kyllähän nuo edelleen aika hemmetin rumia ovat. Aivan vääristyneet mittasuhteet.

    1. Totta. Mutta onneksi kaikkien näiden kalasatamoiden sun muiden möhömegaliitit k*sevat mokomat puuskeidat kumoon jo ihan omalla uuden ja uljaan viherihmiskäsityksen mukaisella ja tieteellisesti ylivoimaiseksi todistetulla nykyestetiikkaparemmuudellaan.

      1. Maukka, kalliille maalle kannattaa rakentaa korkeasti. Se on eri juttu siä Nurmoossa, siä voitte iha rauhassa pykätä latoja mihin tahdotte.

        1. Olet sä viheregopoju sitten lutunen. No, suojelukohteitahan nuo ovat, joten kaltaisesi idiootit eivät onneksi enää pääse niitä jyräämään.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat