Sp-Koti ennustaa: Asuntojen hintojen nousu rauhoittuu koronan jälkeen

Sp-Kodin mukaan myytävien asuntojen määrät ovat kasvaneet tammikuun jälkeen. Kiinteistönvälittäjä uskoo, että asuntojen hintojen nousu rauhoittuu tarjonnan kasvaessa.

Helsingissä rakennetaan vilkkaasti uusia asuntoja. Kuva: Mika Ranta / HS

Kiinteistönvälitysketju Sp-Kodin mukaan asuntomarkkinat eivät ole ylikuumenemassa, vaikka tietyillä alueilla asuntojen hinnat ovat nousseet melko rajustikin kuluneen vuoden aikana.

Sp-Koti muistuttaa, että koko maan mittakaavassa asuntojen hintojen kehitys on ollut Suomessa selvästi rauhallisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen uskoo myös, että suurissakin kaupungeissa asuntojen hintakehitys rauhoittuu, kun koronaepidemia päättyy.

”Saatamme tilastollisesti nähdä jopa tilapäistä hinnanlaskua, myös nyt kuumina käyvissä yksittäisissä kaupunginosissa esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa”, Rantanen sanoo tiedotteessa.

Sp-Kodin mukaan myytävien asuntojen määrät ovat kasvaneet tammikuun jälkeen. Kiinteistönvälittäjä uskoo, että asuntojen hintojen nousu rauhoittuu tarjonnan kasvaessa.

”Myös uudiskohteiden tarjonnassa on tapahtunut merkittävää nousua. Viime kesäkuusta joulukuuhun myytävien uudiskohteiden määrä laski peräti 41,9 prosenttia. Maaliskuussa uusia asuntoja oli Etuovessa myynnissä 11 364 kappaletta, mikä on jo 78,9 prosenttia enemmän kuin joulukuussa”, Rantanen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Sp-Koti ennustaa: Asuntojen hintojen nousu rauhoittuu koronan jälkeen”

  1. Yksi suurimmista asuntojen hintoihin koronan jälkeen vaikuttavista tekijöistä on nettomaahanmuuton määrän kehitys. Suomen oma syntyvien lasten määrä on ollut jo vuosia alle kuolleiden määrän. Asuntojen määrällisen tarpeen kasvu on jo usean vuoden ajan tullut merkittävältä osin nettomaahanmuutosta, kun Suomeen on muuttanut enemmän väkeä kuin Suomesta on muuttanut pois. Jos nettomaahanmuutto jää pieneksi, asuntojen hinnat saattavat rytistä vajaakäyttöisyyden kasvaessa. Jos taas joko nettomaahanmuutto jatkuu merkittävänä asuntojen täyttäjänä tai syntyvyys lähtee nousuun suhteessa kuolleiden määrien kehitykseen, sitten niin ei välttämättä käy.

    Vuokramarkkinoilla on karkeiden otosten katselun perusteella viimeisen kuukauden aikana tapahtunut merkittävää edullisempien asuntojen tarjonnan kasvua verrattuna edellisvuoteen. Tarjolla roikkuu kalliimpiakin vuokrapyyntöjä, mutta vuokrapyynnöistä on nyt myös tingitty, kun vaihtoehtona edullisemmin vuokraamiselle on voinut olla asunnon oleminen pidempään tyhjänä. Se, että vaikuttaako tämä kehitys markkinavuokriin riippuu siitä, miten laajalti vanhat vuokralaiset innostuvat vaihtamaan halvempiin asuntoihin. Jos eivät lähde, yleinen hintataso voi jatkaa nousuaan vanhojen vuokrasopimusten indeksikorotusten mukana, vaikka uusia vuokrasopimuksia tehtäisiin aiempaa edullisemmin. Uusia asuntoja valmistuu nyt hyvää tahtia, joten ellei jostain ilmaannu uutta väkeä asuntoihin, voi vajaakäyttöisyys jatkaa kasvuaan, mikä saattaa näkyä entistä enemmän uusien sopimusten vuokrapyyntien erkaantumisina vanhoista sopimuksista.

    Asuntojen hinnat voivat silti kehittyä eri tavoin kuin vuokrat.

    1. Maahanmuuttajilleko me rakennamme, asumistuen turvin? Pääsimmekö siis kaikki talkoisiin, ainakin rahoittajan roolissa.

      1. En ota kantaa siihen, minkä turvin rakennetaan. Mutta se on tilastoista ilmi käyvä fakta, että viime aikoina asuntotarpeen kasvusta huomattava osa kasvukeskuksissa, ja etenkin pääkaupunkiseudulla, on seurannut siitä, että asukkaita on muuttanut ulkomailta Suomeen enemmän kuin Suomesta ulkomaille. Tilastokeskuksen toukokuussa 2021 julkaistussa tiedotteessa todettiin väkiluvun kehityksestä pääkaupunkiseudulla:

        ”Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli 6 752 henkilöä, kun vielä edellisvuonna alue sai muuttovoittoa 13 867 henkilöä. Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 297 henkilöä ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta 1 545 henkilöä tappiota. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu menetti 240 henkilöä. Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli 1 889 voitollinen.”

        https://stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

        Myös tuleva asuntotarpeen kasvu kasvukeskuksissa on paljon kiinni nettomaahanmuuton kehityksestä. Nettomaahanmuuttoon liittyvä muuttovoitto suuntautuu lähinnä kasvukeskuksiin, ja vain hyvin pieneltä osin muuhun osaan maata.

        Asuntojen kannalta kehitys merkitsee sitä, että talojen opasteet ja ilmoitustaulut kannattaisi pääkaupunkiseudulla toteuttaa yhä useammin jatkossa monikielisinä. Myös esimerkiksi taloyhtiöiden huoltokirjoihin voisi olla perusteltua pyrkiä saamaan saada jatkossa laajempaa kielivalikoimaa. Taloyhtiöiden järjestyssäännöt ja yhtiöjärjestyksetkin voisi olla hyvä julkaista jatkossa useammin monikielisinä käännöksinä monikulttuurisissa ympäristöissä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat