Näin hienolta näyttää Helsinki-Vantaan uudessa terminaalissa – Arkkitehdit valitsivat puuta lähtöaulaan

Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali T2 on kerännyt paljon kehuja ja useamman palkinnonkin jo ennen sen virallisia avajaisia 1. joulukuuta.

Tällä viikolla T2 valittiin ensin Vuoden työmaaksi. Keskiviikkona se sai myös Vuoden Teräsrakenne -palkinnon.

Myös lentoasemalaajennuksesta vastanneen Arkkitehtitoimisto Alan osakas Juho Grönholm on tyytyväinen lopputulokseen. Grönholm löytää terminaalin lähtöaulasta vaivatta oman lempikohtansa. Se on se kohta, josta näkee samaan aikaan sekä sisäänkäynnille, josta matkustajat tulevat että turvatarkastusalueelle, jonka kautta matkustajat siirtyvät porteille sekä vielä ikkunan takana häämöttävän lennonjohtotorninkin.

”Ja jos hyvin käy, tästä näkee myös nousevan lentokoneen”, Grönholm esittelee.

Luonnonvaloa tulvii sisään uuden lähtöaulan suurista ikkunoista.

Se, että yhdestä paikasta näkee näin laajasti ympäri, ei ole sattumaa vaan suunniteltua. Se kertoo myös siitä, että Suomen vilkkaimman lentokentän uusi terminaali on saatu hyvin kompaktiksi.

Kompakti terminaali on samalla myös multimodaali matkakeskus. Lähtöaulan alapuolella sijaitsevasta tuloaulasta on suorat yhteydet pysäköintiin, Kehäradan asemalle, bussiasemalle ja taksiin. Jopa polkupyörille on oma pysäköintialueensa aivan terminaalin kyljessä.

Terminaali 2:n laajennuksen sekä bussi- ja taksiasemien pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Ala. Uudesta pysäköintitalosta ja Kehäradan kulkuyhteydestä vastasi puolestaan Arkkitehtitoimisto HKP, joka vastaa myös terminaalin muutostöiden suunnittelusta.

Puinen katto aaltoilee yläilmoissa

Uuden terminaaliin lähtöaulaan saavutaan näyttävän pääsisäänkäynnin kautta, jonka uloke on teräsrakenteinen. Ulokkeen muoto saattaa viedä ajatukset Keskustakirjasto Oodiin.

Sekään ei ole sattumaa.

”Arkkitehtuuri on taidetta, itseensä viittaavaa”, Grönholm toteaa. Hän lisää naurahtaen, että tasan kolme vuotta sitten Helsingin keskustaan valmistunut Alan suunnittelema Oodi muistuttaa kyllä enemmän terminaalia kuin uusi terminaali kirjastoa.

Sisällä T2:n lähtöaulassa katse kiinnittyy puiseen kattoon, joka aaltoilee yläilmoissa. Terminaalirakennuksen arkkitehtuurissa on haettu vaikutteita klassisesta suomalaisesta muotoilusta, kuten Tapio Wirkkalan Ultima Thulesta sekä maantieteellisistä korkeuskäyristä. Katon muotokieli leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla.

Näyttävät rakenteet eivät kuitenkaan olleet pääasia terminaalin suunnittelussa. Grönholmin mukaan arkkitehdeille oli alusta saakka selvää, että hanke suunnitellaan toiminnallisuus edellä.

”Hankkeen reunaehdot tulevat ensin. Siitä sitten syntyy se, miltä se näyttää ja tuntuu”, Grönholm sanoo.

Katon ja ulokkeen pintamateriaalina on suomalainen kuusi. Katto koostuu 500 uniikista CLT-elementistä, jotka on aseteltu paikoilleen yksi kerrallaan kuin valtava palapeli ja jonka matalimmassa kohdassa pisimmät matkustajat ulottuvat koskettamaan kattoa.

Puu ei tullut annettuna vaan on arkkitehtien valinta. Arkkitehdeille materiaali oli luonteva valinta. Alan arkkitehdit ovat harjoitelleet puun taittamista muun muassa Norjan Kristiansandissa, johon valmistui vuonna 2012 heidän suunnittelemansa teatteri- ja konserttitalo Kilden. Kildenissä on aaltoileva tammiseinä.

Lentoasema synnyttää ristiriitaisia tunteita

Juha Grönholmin mukaan tuntuu hyvältä nähdä uusi terminaali valmiina. Terminaalin suunnittelu alkoi vuonna 2017 järjestetyn suunnittelukilpailun jälkeen ja rakentaminen vuonna 2019, joten urakka oli suhteellisen lyhyt verrattuna moniin muihin hankkeisiin.

Se, että ilmastonmuutosaikana avataan uusi terminaali lentoasemalle, synnyttää arkkitehdissä ristiriitaisia tunteita. Hän toteaa, että vielä 20 vuotta sitten tällaisen työn saaminen olisi ollut suorastaan arkkitehdin unelma. Hän itse unelmoi uransa alussa nimenomaan teattereiden ja lentokenttien suunnittelusta.

Siksi Grönholm osaa odottaa, ettei uutta terminaalia oteta vastaan yhtä avosydämin kuin Keskustakirjasto Oodia.

”Tästä varmaan kysytään, pitääkö lentoaseman ylipäänsä olla tarpeellinen. Kirjasto on aika paljon helpompi. Se on rakastettava rakennus jo lähtökohdiltaan”, hän sanoo.

Grönholm toivoo, ettei kukaan lennä tarpeettomasti. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että uusi terminaali on tärkeä osa globaalia lentokenttien verkostoa.

”Itse koen lentämisen tarpeelliseksi juuri siksi, että se liittää meidät siihen maailmaan, johon minä luotan ja joka on demokraattinen.”

Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi laajennus pyrkii ennen kaikkea parantamaan lentoaseman toiminnallisuutta. Lentoasema on rakentunut 1960-luvulta alken vaiheittain eikä kokonaisuus ole enää ollut käyttäjän näkökulmasta optimaalisin.

Laajennus- ja muutostöiden valmistuttua lentoasemalla on käytännössä vain yksi terminaali, jossa sijaitsevat kaikki lähtö- ja tuloaulat. Nykyisen T1-terminaalin lähtöportit jäävät edelleen käyttöön, mutta terminaaliin ei ole enää omaa sisäänkäyntiä. Moni muistaa T1-terminaalin entisenä kotimaan terminaalina.

Terminaali 2:n valmistumisen jälkeen Finavian kahdeksan vuotta kestänyt ja miljardi euroa maksanut investointiohjelma on lopuillaan. Ensi kesään mennessä otetaan käyttöön uuden terminaalin turvatarkastus sekä lähtöselvitysalue.

Kokonaan valmista on vuonna 2023, jolloin valmistuvat Schengen-porttialueen muutostyöt ja matkatavaran luovutuspalvelut.

Nyt valmistuneen hankkeen toteutusta varten perustettuun projektiallianssiin ovat kuuluneet Alan ja Arkkitehtitoimisto HKP:n lisäksi Finavia, SRV ja Ramboll.