Näkökulma Matti Pursula Ei kommentteja

Aalto-yliopisto ei ole unohtanut rakennusalaa

Rakennusteollisuus RT:n varapuheenjohtaja Juha Metsälä kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 6.2.2017 otsikolla ”Suomi on unohtanut rakennusalan”. Kirjoituksessaan hän toteaa, että päättäjät ovat unohtaneet rakennusalan, joka ei ole saanut riittävästi julkisia varoja kehityshankkeisiinsa. Samassa yhteydessä hän moittii Aalto-yliopistoa siitä, ettei se ota rakennusalaa tosissaan ja ettei pääkaupunkiseudulta löydy kunnollista alan korkeakoulutusta.

Väite rakennusalan laiminlyönnistä Aalto-yliopistossa on hämmästyttävä ja perustuu väärään käsitykseen asioiden tilasta. Rakennusala (rakentaminen, arkkitehtuuri, vesivarat, maanmittaus ja kiinteistötalous) on noin kuudennes Aalto-yliopiston tekniikan alasta sekä professorimäärillä että opiskelija- ja tutkintomäärillä mitattuna. Alalla on Aallossa yli 50 professoria ja vuosittain valmistuu reilusti yli 200 diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä. On siten vaikea nähdä, ettei Aalto ottaisi rakennusalan opetusta ja tutkimusta vakavasti. Aallon rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (civil engineering) on vuoden 2016 alakohtaisessa Shanghain yliopistovertailussa sijalla 75-100 maailmassa. Muita suomalaisia ei julkaistulta alan sadan parhaan listalta löydy. Aallon rakennusalan koulutus ja tutkimus ovat siten myös kansainvälisten arviointien perusteella selvästi vahvistuneet viime vuosina.

Rakennusalan kokemat pulmat Aalto-yliopiston toiminnassa lienevät muualla kuin koulutuksessa ja tutkimuksessa. Syynä väärään mielikuvaan voivat olla toteutetut koulutusohjelmien ja hallintorakenteiden muutokset, jotka saattavat hämätä vanhaan ”rakennusosasto-ajatteluun” tottunutta ulkopuolista. Rakentaminen Aallossa kuitenkin voi hyvin ja sen tärkeydestä kertoo myös se, että yksi yliopiston kolmesta monialaisesta tutkimusteemasta on ihmislähtöinen rakennettu ympäristö.

Metsälä moittii valtion rahanjakajia rakennusalan unohtamisesta. Vika on mielestäni enemmän alassa itsessään. Paikallisena kotimarkkinateollisuutena ala ei panosta riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tilanne käy hyvin ilmi Talouselämä-lehdessä 1/2017 esitetystä tuottavuuden kehitysvertailusta. Viimeisten 40 vuoden aikana rakennusalan tuottavuus on noussut noin 20 %, kun kaikkien toimialojen vastaava kasvu on ollut noin 220 % eli yli kymmenkertainen. Mahdollisuuksia tuottavuusloikkaan on siis runsaasti, kuten viimeaikaiset esimerkit kahden viikon putkiremonteista osoittavat.

Yhteistyöllä ja kehitysmyönteisellä asenteella voidaan rakennusalan tuottavuutta ja kilpailukykyä nostaa. Se edellyttää kuitenkin teollisuudelta aitoa halua itse panostaa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tässä työssä yliopistot ovat varmasti mielellään mukana.

Matti Pursula 

Teknillisen korkeakoulun rehtori 2003-2009

Matti Pursula

Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia