Kokeile kuukausi maksutta

Asuminen on ynnä muuta -osastoa hallitusneuvotteluissa

Tietoa kirjoittajasta Mikko Kortelainen
Toimittaja, mikko.kortelainen@sanoma.com, Twitter: @toimittaja1
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Asuminen ja asuntorakentaminen ovat sivuroolissa, kun keskustan Juha Sipilä ryhtyy neuvottelemaan uudesta hallituksesta. Asumisen painoarvon pienuus näkyy selvästi puolueiden vaaliohjelmissa, joita Rakennuslehti kävi läpi ennen eduskuntavaaleja.

Tällä kertaa on uutta se, että hallitusneuvotteluissa laaditaan vain lyhyt strateginen hallitusohjelma. Kesän mittaan sitten hiotaan yksityiskohtia, jotta toimintasuunnitelma on valmis ennen budjettiriihtä. Luultavaa on, että asuntopuolen kysymykset eivät nouse mukaan strategiapaperiin.

Helsingin seudun menestyksestä hyötyy koko Suomi. Alueen kallis asuminen haittaa kuitenkin jo elinkeinoelämänkin toimintaa. Ongelman on niin iso, että sitä pitäisi käsitellä hallitusneuvotteluissa.

Viime syksynä oli jo nähtävissä edistystä, kun valtio ja kunnat sopivat kaavoituksen lisäämisestä kytkemällä yhteen isojen infrahankkeiden rahoitus ja kaavoituksen lisääminen. Tämän sopimuksen toteutuminen pitäisi varmistaa jo hallitusneuvotteluissa.

Keskustan nouseminen ykköspuolueeksi on herättänyt huolta siitä, että pääkaupunkiseudun painoarvo laskee asuntorakentamista ja muutakin rakentamista koskevissa päätöksissä. Keskustassa on halua rajoittaa Helsingin seudun kasvua.

Esimakua tulevasta on jo nähtävissä Helsingin Malmin lentokentän kohdalla. Helsinki ja valtio ovat sopineet kentän korvaamisesta asuntoalueella, mutta siitä huolimatta keskusta ja perussuomalaiset haluavat perua jo tehdyt päätökset.

Näyttää kuitenkin sille, että keskustan vaalivoitto ei estä ison asuntoalueen rakentamista Malmille. Ainakin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston osastopäällikkö Juhani Tuuttila luottaa siihen, että tyehdyt päätökset pitävät. Lue Malmin lentokenttää käsittelevä juttu tästä.

Hallituspohja vaikuttaa asuntopolitiikan sisältöön. Demarien keskuudessa on kahdenlaista ilmaa hallitukseen osallistumisen suhteen. Vaaleissa tuli rökäletappio, mutta toisaalta oman intressiryhmän etujen valvominen kiinnostaa. Demarien asuntopolitiikassa painottuu kohtuuhintainen asuminen ja Ara-tuotannon tukiehdot.

Jos kokoomus on hallituksessa, välimallin tyyppiset tukilinjaukset ovat todennäköisiä. Ara-tuotannon sääntelyä halutaan höllentää.

Valtiovarainministeriö on esittänyt Ara-asuntojen tulorajojen palauttamista ja tulojen tarkistamista myös nykyisiltä asukkailta. Tämäkin tulenarka kysymys saattaa nousta hallituksen asialistalle, jos demarit jätetään oppositioon.

Mielenkiintoista on nähdä, saako rakentamisen ministeriön perustaminen tuulta purjeisiinsa. Ympäristöministeriön pilkkominen saattaa nousta esiin, jos demarit ja vihreät eivät ole hallituksessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Asuminen on ynnä muuta -osastoa hallitusneuvotteluissa”

  1. Miksi ympäristöministeriö pitäisi pilkkoa? Eikö rakentamattomalla ympäristöllä voi mitenkään olla sijaa samassa ministeriössä? Etenkin jos ministereitä on yhteensä vain 12?

  2. Kataisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma on mielenkiintoista luettavaa näin jälkikäteen.

    Yllättäen eräät tavoitteet ovat toteutuneet, kuten asuntokaavoituksen lisääminen ja kuntien välinen yhteistyö tältä osin. Yllättäen ohjelmassa ei puhuttu mitään valtion omistamasta vuokra-asuntotuottajasta, ilmeisesti lukuisat ohjelman selvitykset ovat johtaneet tähän päätökseen.

  3. Nyt kannattaisi kurkottaa tynnyrin reunan yläpuolelle ja katsoa myös ”Pää-Suomen” suuntaan. Hoetaan ylimielisesti, että Helsingin seudun kehittämisestä hyötyy koko Suomi. Suomi pääkaupunkiseudun ulkopuolella on jäänyt mopen osaan mm. infran rahajaossa. Veijo Käyhty kirjoitti Rakennuslehden 24.4. numeron pääkirjoituksessa huolestuneena mm infraan investointien leviävän pitkin maakuntia, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esim. ns Stubbin tunnelin eli pisararadan toteutumisesta Veijo oli huolissaan. Tämä ko tunneli on todettu liikenneviraston laskelmissa kannattamattomaksi. Hyöty-kustannussuhde on vain 0,5. Tunneliin pitäisi pumpata verovaroja n. 3 miljardia €, kun samaan aikaan Suomen tieverkoston korjausvelka on 2 miljardia ja kasvaa koko ajan. Uusi tuleva hallitus toivottavasti pyrkii tasoittamaan investointien osumista hieman tasapuolisemmin. Varsinkin infrarakentamista tarvitaan paljon kipeämmin muualla Suomessa, eikä vaan pääkaupunkiseudulla. Esim. Äänekosken uusi jättitehdas vaatii kunnossa olevaa tieverkostoa.

  4. Rakennusala ja myös asumisasiat ovat näköjään tulossa osaksi hallitusneuvotteluita. Esim. Perussuomalaisten hallituksenmuodostaja Sipilälle antamien ehdotuksen mukaan:

    ”hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi.”

    ”Talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi toteutetaan etupainotteinen investointipaketti. Paketti kohdistuu ennen kaikkea pakollisten korjausinvestointien tekemiseen julkisissa rakennuksissa, tie- ja rataverkossa sekä kasvuyritysten rahoituksen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.”

    ”Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi asuntopolitiikkaa uudistetaan ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisätään. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehtoja uudistetaan siten, että riittävä kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistuu.”

    ”Haluamme esimerkiksi kumota haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen”

    https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-vastaukset-hallitustunnustelija-juha-sipilan-kysymyksiin/

    Mielenkiintoista nähdä, mitä hallitusneuvotteluissa näistä asioista lopulta linjataan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat