Eristeteollisuus kiistää TTY:n johtopäätökset

Rakennuslehti kirjoitti: ”Frame-tutkimuksen tutkijat toteavat, että vaipparakenteiden lämmöneristyksen lisääminen rakentamismääräysten nykyisestä tasosta ei ole enää taloudellisesti kannattavaa kerrostaloissa ja toimistotaloissa. Pientaloissa kannattavuus riippuu lisäeristämiselle hyväksytyn takaisinmaksuajan pituudesta.”

Rakennustuoteteollisuus RTT:n eristeteollisuuden tuoteryhmäpäällikko Ari Ilomäki vastaa Rakennuslehden ja Tekniikka & Talouden Frame-uutiin:

Rakennusten rakenteellinen energiatehokkuus on kestävän rakentamisen perusta

Euroopan Unionin jäsenvaltiot tuovat entistä enemmän energiaa entistä korkeammin hinnoin, kun samaan aikaan jäsenvaltiot yrittävät taistella EU:n talouskriisiä vastaan ja antavat oman panoksensa ilmastonmuutoksen rajoittamisen globaaleihin haasteisiin. Tätä taustaa vasten energiavarojen saatavuus tulee keskipitkällä aikavälillä nousemaan entistä tärkeämpään asemaan, ja se saattaa myös vakavasti vaarantaa EU:n talouden toipumisen. EU:n alueella energian loppukulutuksesta asuinrakennusten, julkisten ja yksityisten toimistojen, kauppojen ja muiden rakennusten osuus on lähes 40 prosenttia, ja kun tämä kulutettu energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, rakennusten osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä mukailee energian kulutuksen osuutta.

Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen radikaali pienentäminen on aivan välttämätöntä, kun rakennussektori ja rakennusten käyttäjät joutuvat vastaamaan näihin globaaleihin ja alueellisiin haasteisiin. Suomen ilmasto-olosuhteissa asuintaloissa kulutetusta energiasta kaksi kolmasosaa menee tällä hetkellä lämmitykseen. Ottaen huomioon olemassa olevan rakennuskannan jäljellä olevan käyttöiän ja uudisrakennuksien tilaajien tulevilta rakennuksiltaan edellyttämät käyttöikävaatimukset, on täysin järjen vastaista, jos tähän energiantuhlaukseen ei puututtaisi.

Hyvin lämmöneristetty ja tiivis vaippa on energiatehokkaasti toimivan rakennuksen perusedellytys. Tämä tosiasia on järkevää ja kustannustehokkainta ottaa huomioon jo rakennusten vaipparakenteiden toteuttamisessa uudisrakentamisessa. Olemassa olevaa rakennuskantaa kannattaa ja pitää kuitenkin myös korjata energiatehokkaammaksi vaipparakenteiden lämmöneristävyyttä parantamalla osana esim. rakennuksen julkisivukorjausta. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että energiatehokkaasti toimiva rakennus on rakennustekninen kokonaisuus. Näin ollen esim. entisen hataran rakennusvaipan muuttaminen hyvin lämpöä eristäväksi ja tiiviiksi vaatii rakennuksen entisen hallitsemattoman ilmanvaihdon muuttamista hallituksi ilmanvaihdoksi, josta energiansäästön ohella kaupanpäällisenä saa ns. passiivitalolle ominaisen hyvän ja terveellisen sisäilman. Lisäksi on syytä muistaa, että jo vuosikymmenien ajoilta kylmähuoneteknologiasta saatujen kokemuksien perusteella tiedetään, että lämmöneristeet eristävät sekä kylmää että lämmintä. Näin ollen kesäpäivinä lämpimän ulkoilman mahdollinen viilennystarve voidaan hoitaa tehokkaasti esim. hyödyntämällä yötuuletuksessa rakennuksen lämmöneristevaipan sisäpuolella olevien rakenteiden termistä massaa, joka tasaa päiväsaikaan sisäilman lämpöpiikkejä.

Rakennusteollisuus on tiedostanut rakenteellisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät harhaluulot, pelot ja haasteet. Näin ollen RTT:n eristeteollisuus teetti yhteistyössä YM:n kanssa projektin, johon koottiin jo käytössä olleiden 14 pientalokohteen turvallisia ja terveellisiä passiivitason rakenteellisen energiatehokkuuden malliratkaisuja. Projektiraportti löytyy Rakennusteollisuus RT:n nettisivuilta (http://www.rakennusteollisuus.fi/download.aspx?intFileID=3097&intLinkedFromObjectID=15850). Projektissa mallirakenteille tehtiin VTT Expert Service Oy:n toimesta laskennallinen kosteustekninen toimivuustarkastelu, jonka tutkimusselostus löytyy myös RT:n nettisivuilta  (http://www.rakennusteollisuus.fi/download.aspx?intFileID=3094&intLinkedFromObjectID=15850). Projektin yhteydessä kohteiden asukkaille tehtiin asukastyytyväisyyskysely, joista saatujen kokemusten perusteella energiatehokkaiden pientalojen käyttäjillä on asuinympäristöstään vain positiivista sanottavaa. Vastauksissa kiiteltiin erityisesti rakennusten erinomaista sisäympäristöä, jossa ei ole ilmavuotojen aiheuttamaa vedon tunnetta.

Perinteisesti rakennussektorilla on aina vastustettu muutosta, koska ajatellaan, ”kun tehdään niin kuin on aina tehty, niin ei tehdä virheitä”. Tällainen ajatusmalli ei kuulu innovatiivisten rakennusalan yritysten strategiaan. Viimeaikaisiin keskusteluihin on liittynyt myös hyvin eristetyn rakennuksen ulkovaipan kosteusriskeillä pelottelua. Tosiasiassa kun energiatehokkuuden parantamisen myötä siirrytään hyvin lämmöneristettyihin ja tiiviiseen ulkovaippaan, nämä rakenteet ovat oikein tehtynä kosteustekniseltä toimivuudeltaan perinteisiä ratkaisuja huomattavasti turvallisempia. On kuitenkin pidettävä mielessä, että energiatehokkuuden haasteisiin vastattaessa rakentamisen laadun varmistaminen on ykkösasioita, joka voidaan toteuttaa haluttaessa helposti lisäkoulutuksella ja asenteiden muutoksella.

Suomi on osa Euroopan Unionia ja sitoutunut sen tavoitteisiin ja on siten omalta osaltaan parantamassa omaa ja Euroopan Unionin energiansaannin varmuutta. On siis luonnollista, että rakentamismääräyksiä kiristetään asteittain ottaen huomioon teknologiset ja taloudelliset realiteetit. Rakenteellisen energiatehokkuuden parannuskeinot ovat jo nyt käytettävissä ja niiden avulla voidaan tuntuvasti vähentää primäärienergian kulutusta ja talvisaikaan tapahtuvaa erittäin kalliin energian tuontia. Lisäksi Suomen leveysasteilla se auttaa kustannustehokkaimmalla ja nopeimmalla tavalla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsemään ilmastonmuutosta. Euroopan tasolla on arvioitu, että mikäli koko EU:n alueen olemassa oleva rakennuskanta korjattaisiin energiatehokkuudeltaan asetettujen tavoitteiden tasolle, säästettäisiin primäärienergian kokonaiskulutuksessa energiamäärä, joka vastaa koko EU:n alueen hiili- ja ydinvoimaloiden yhteenlasketun tuotannon verran säästettyä energiaa.