Helsingin ja Tallinnan tunnelihanke vaatii vielä paljon kypsyttelyä – ei ole läpihuutojuttu

Idea Sveitsissä olevasta Gotthardin maantietunnelista syntyi ensimmäisen kerran vuonna 1947. Meni 59 vuotta ennen kuin se avattiin liikenteelle.

Helsingin ja Tallinnan välisestä raidetunnelista on unelmoitu vasta parikymmentä vuotta. Esiselvitys sen toteuttamismahdollisuuksista julkistettiin Tallinnassa viime viikolla.

Esiselvityksen kustannusarvion haarukka on 13–20 miljardia euroa. Todennäköisesti kustannushaarukan lukuja voi kasvattaa vähintään 50 prosentilla, kun suunnitelmat ja turvallisuusselvitykset tarkentuvat.

Tarkat turvallisuusselvitykset voivat vielä tuoda oman lisänsä kustannuksiin. Kaksi suunniteltua tekosaarta ei ehkä ole riittävä ratkaisu matkustajien evakuointiin. Tunneliin pitää rakentaa turva-alueita tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä liikennehäiriöitä varten.

Hanke vaatii vielä paljon kypsyttelyä ennen kuin sen rahoituksesta voidaan käydä realistisia neuvotteluja.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Viron talous- ja liikenneministeri Kadri Simson sanoivatkin viime viikolla Tallinnassa, että Helsingin ja Tallinnan välisen merenalaisen raideyhteyden eteenpäin saattamisessa on paljon selvitettävää ja neuvoteltavaa.

Suurin kysymys on rahoitus. EU:n liikenteen ja liikkumisen pääosaston johtaja Herald Ruijters sanoi Rakennuslehdelle viime viikolla, että nyt on ennenaikaista keskustella mahdollisesta EU-rahoituksesta ja sen tasosta.

Tämä johtaa pattitilanteeseen. Hanketta pitäisi suunnitella eteenpäin, mutta miten suunnittelu rahoitetaan, kun hankkeen toteuttamisen rahoitus on vielä auki?

Varsinainen hankesuunnitelman teko ei ole halpaa työtä. Siihen pitäisi laittaa vähintään prosentti rakentamiskustannuksista. 300 miljoonalla eurolla saataisiin ehkä riittävä suunnitelma.

Peruskysymys on, kuka haluaa laittaa tämän rahan suunnitteluun, jos hankkeen toteuttamisesta ei ole mitään varmuutta?

Jos EU:n TEN-T-päätöstä ei haluta odotella, rahoitusta on etsittävä muualta. Tai sitten täytyy liittoutua Peter Vesterbackan hankkeen kanssa, jos sille varmistuu kiinalaisrahoitus.

Hanketta voi kaupata investoreille sitten, kun sen bisnesidea on selkeä. Julkistusseminaarissa bisnesideaa ei esitetty kirkkaana.

Suomessa on kokemusta ppp-hankkeista, muttei kaavaillusta 40 vuoden kestoisesta sopimuskaudesta. Rahoittajat tekevät vankat riskianalyysit ppp-hankkeista, ja 40 vuoden hankkeessa riskit ovat isot. Niitä katsotaan varmasti suurennuslasin kanssa.

Hankkeella on eittämättä positiivisia taloudellisia vaikutuksia Suomessa ja Virossa. Yksi ratkaistava kysymys on, kuinka suurella osuudella hyötyjät, Helsinki ja Tallinna, osallistuvat hankkeeseen.

Kun jatkosuunnittelu joskus alkaa, tarvitaan monenlaisia suunnitteluryhmiä. Tästä muistutti Tallinnassa Itävallan ja Italian välistä Brennerin rautatietunnelia rakennuttava Konrad Bergmeister.

”Suunnitteluvaihe on erittäin tärkeä, ja siinä pitää käydä riskit huolella läpi. Kustannuksiin täytyy alkuvaiheessa lisätä ainakin 30 prosenttia epävarmuustekijöiden vuoksi. Me päädyimme Brennerin tunnelissa kustannusten 112 prosentin kasvuun”, Bergmeister kertoi.

On hyvä pohtia myös, mikä on henkilöjunien oikea nopeus. ”On olemassa kustannusero 160 ja 200 kilometrin tuntinopeuden välillä. Ette menetä pienellä matka-ajan pidennyksellä matkustajia, mutta saatatte säästää rahaa”, Gotthardin tunnelia rakennuttanut Hans-Peter Vetsch sanoi.

Kaivamaan ei päästä ennen kuin hanke saa kaikki tarvittavat luvat ja kaavoituksen kuntoon, on kyse viralliseksi kutsutusta tai Vesterbackan hankkeesta.

Suomen puolella on tehtävä esimerkiksi maanalaiset kaavat tunnelia varten Helsingissä, Vantaalla ja ehkä Tuusulassakin tai vaihtoehtoisesti Espoossa. Yleiskaavoissa ja maakuntakaavassa tarvitaan varaus rautatietunnelille. Mukaan suunnitteluun on otettava pelastusviranomaiset ja Tukes. Viranomaishyväksynnät ja vesilupa tarvitaan myös ennen rakentamista puhumattakaan YVA- ja luonnonsuojelulain mukaisista selvityksistä. Rakentaminen edellyttänee myös rakennuslupia asemien osalta. Viron puolella on oma lupa- ja kaavarumbansa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Helsingin ja Tallinnan tunnelihanke vaatii vielä paljon kypsyttelyä – ei ole läpihuutojuttu”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi