Huono sisäilma on yhteinen huoli Euroopassa

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Sisäilmastotutkimuksen maailmanlaajuinen ­katsaus, Indoor Air 2016 -kongressi, pidettiin heinäkuussa Ghentissä Belgiassa.

Erityisesti ilmanvaihdon tarve tuli kongressissa vahvasti esille. Ilmanvaihdolle on EU:n taholta tulossa uutta säännöstöä, joka heijastuu varmasti Suomenkin vaatimustasoihin.

Mielenkiintoista oli todeta niin sanotun luonnollisen tai painovoimaisen ilmanvaihdon tutkijoilta saama vahva kritiikki.

Keski-Euroopassa se on yleisemmin käytössä kuin Suomessa.
Jos halutaan todella taata ilmanvaihdon riittävyys ja haitallisista aineista puhdas ja muuten hyvä sisäilma, painovoimainen ilmanvaihto ei toimi tai riitä kaikissa oloissa vuoden aikana.

Kesällä on painovoimaisessa vaikea järjestää tarpeellista jäähdytystä, ja talvella kylmän ulkoilman ai­heuttaman vedon takia ei pidetä tuloilmaluukkuja tai ikkunoita tarpeeksi auki, jolloin ilman laatu huononee. Tuloilman suodatus, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi muun muassa ulkoilman pienhiukkasten takia, on myös jokseenkin mahdotonta.

Ilmanvaihdon mitoituksen peruskysymyksiin tullaan palaamaan piakkoin ilmestyvän EU:n ympäristötutkimuskeskuksen koordinoiman hankkeen tulosten ilmestyttyä. Hankkeen aiemmat tulokset, joissa päädyttiin 4 l/s ilmavirtaan henkeä kohti, on julkaistu THL:n julkaisuna kolme vuotta sitten.

Luku on selkeästi pienempi kuin nykyisin käytössä olevat mutta kiistanalainen. Tuon lukeman takana on huoli ulkoilman pienhiukkasten haitallisista vaikutuksista. Lisäämällä ulkoilmavirtaa siitä ulkoilmasta ­tulevien pienhiukkasten, nanoluokan hiukkasten, haitalliset terveysvaikutukset tulevat laskelmien mukaan aiheuttamaan enemmän terveysongelmia kuin ulkoilmavirran lisääminen muuten sitä parantaisi. Huolena on, riittääkö tuo ilmamäärä pitämään hiilidioksidin alle 1000 ppm-tason? Nanohiukkasten kunnollinen suodatus tuloilmasta ja sisäilmasta tietenkin muuttaisi asetelmaa.

Sama minimiarvo 4 l/s tuli esille nyt useammassa esityksessä, tosin useilla erilaisilla perusteilla. Myös USA:ssa käytetyissä ASHRAE-standardeissa tuo lukema antaa ehdottoman minimiarvon ilmanvaihdolle. Vastaavanlainen näkemys tulee esiin myös uudessa CEN-standardeissa. Uusi standardiehdotus tulee lopulliselle lausunnolle vielä tänä syksynä. Se tulee merkitsemään uutta vaihetta eurooppalaisten ilmanvaihtomääräysten perusteissa ja yhtenäistämisessä.

Kongressi kertoi hyvin, että home ei ole vain Suomen erityisongelma. Tropiikissa ja erittäin sateisilla alueilla ongelmia on paljon enemmän kuin meillä.

Selvittämättä vielä kuitenkin on, miksi ne meillä ja muissa kylmissä maissa aiheuttavat enemmän oireilua ja huolta kuin muualla.
Muualla ongelmien syyksi ei ole koettu biosidien käyttöä, vaikka se on monissa maissa Suomea runsaampaa. Vähemmän oli myös esityksiä kasvien sisäilmaa puhdistavasta vaikutuksesta, eikä mistään biotransformaatiosta kukaan puhunut.

Myöskään suurta painetta mitata hometaloista mikrobeja ja niiden tuotteita lajikohtaisesti tunnistaen ei näyttänyt muualla olevan.

Homeongelmiin suhtautumista leimasi selkeästi se, että kosteusvauriot on korjattava mahdollisimman pikaisesti ja hyvin. Homeiden kasvuedellytykset on siis poistettava ilman ”turhaa” tietoa siitä, minkä rotuinen home on kyseessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Huono sisäilma on yhteinen huoli Euroopassa”

    1. Työpaikan sosiaalitilan lattialiima muistuttaa purukumia. Nyt kiihkottomasti etsimään tekijää.

      Ilman tutkimusta ei oltaisi kyllä tiedetty, puretaanko lattia, joku seinä vai katto. C’est la vie.

  1. Lakipykäliä ja säädöksiä löytyy, entä mikä on valvonnan laita? Ongelma lähtee jo tuotevalvonnasta.

    Pikaisesti katsottuna Suomessa on tälläin hetkellä markkinoilla M1 luokituksen omaavia tuotteita, joiden käyttöturvallisuustiedotteet eivät vastaa lakia. Kyseiset tuotteet sisältävät yhdisteitä, joista vapautuu vaaralliseksi luokiteltuja päästöjä. Ruotsissa valvova viranomainen puuttui uhkasakon voimalla asiaan jo muutama vuosi sitten.

    Protektionismilla ja sormien läpi katselulla ei päästä koskaan kehityksen kärkeen tai saada kilpailukykyisiä tuotteita vientiin.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi