Olen rakennuttanut Helsingin ja Espoon kaupunkien palveluksessa 43 vuoden ajan julkisia rakennuksia, asuntoja, laitoksia ja infraa. Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosaston opinnoissa ei 1960-luvun lopulla tätä termiä juuri ollenkaan näkynyt. Kun valtion ja Helsingin kaupungin johdolla alettiin puuhata tilaajaomistajien järjestäytymistä Suomen Rakennuttajaliittoon, Rakliin, termit rakennuttaminen ja rakennuttaja tulivat yleiseen käyttöön. Mutta vielä tänäänkin on erilaisia käsityksiä, mitä noilla tarkoitetaan. Raklista tuli tilaajien järjestö tuottajien eli rakennusliikkeiden vastapainoksi.
Rakennuttaminen tarkoittaa sitä, että teetetään rakentaminen siihen erikoistuneilla firmoilla. Rakennuttamiseen kuuluu laajimmillaan koko rakentamistapahtuman prosessin johtaminen: asemakaavan saaminen hankkeelle, rahoituksen järjestäminen, tontin hankinta, yleissuunnittelu ympäristö-, liikenne- ym selvityksineen, rakennussuunnittelu, urakkamuodon valinta, urakkakilpailu, urakan valvonta, jälkiselvittelyt ym.
Rakennuttamisen sisältö on vuosien mittaan laajentunut ja monimutkaistunut huomattavasti. Erilaiset selvitykset ympäristö- ja energia-asioista ovat nousseet merkittävään asemaan. Liikenneselvitykset ovat melkein aina välttämättömiä. Myös rahoituksen järjestäminen kunnankin hankkeissa on tullut osaksi rakennuttamista. Kokonaisuus on laajentunut pelkästä rakentamisesta myös rakennuskohteen elinkaarikustannusten huomioon ottamiseen. Kysymys on kokonaistaloudellisuudesta ja ympäristövaikutuksista koko hankkeen elinkaaren ajan. Rakennuttajan täytyy hallita rakentamisen tuntemisen lisäksi sen talousvaikutukset, ympäristövaikutukset, lainsäädäntö ja hallintomenettelyt.
Elinkaarivastuuta vaikea myydä
Jälkeenpäin tarkasteltuna takavuosina on pahasti epäonnistuttu monien julkisten rakennusten rakennuttamisessa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Aivan liikaa on sisäilmaongelmaisia rakennuksia, erityisesti kouluja. Nyt saamme osoittaa rakennuttamistaitoa niiden korjaamisessa. Espoossa olemme onnistuneesti ryhtyneet korjaamaan kouluja asiaan sovelletulla elinkaarimallillamme. Siirrämme ne kaupungin omistamalle yhtiölle, joka hankkii rahoituksen kaupungin takauksella markkinoilta. Elinkaariurakkaan on kuulunut korjaustyö +25 vuoden kiinteistön hoito. Ongelma on kuitenkin rakennusliikkeiden vähäinen kiinnostus, jonka seurauksena ei synny riittävää kilpailua. Olemme etukäteisneuvotteluilla kyselleet rakennusliikkeiltä syitä varovaisuuteen ja yrittäneet muokata urakkaehtoja mahdollisimman monelle sopivaksi. Tällainen ”urakoitsijoiden houkuttelu” on uusinta rakennuttamiskäytäntöä. Tässä pitää kyllä olla tarkkana hankintalain kanssa.
Tekisimme enemmänkin eri mallisia elinkaariurakoita, joissa kiinteistön ylläpitovastuuta siirretään urakoitsijan vastuulle. Mutta kiinnostus on vähäistä. Espoon sairaalan ensimmäinen yritys 25 vuoden elinkaarivastuun ottamiseksi kariutui kilpailun puutteeseen. Siitä opittiin myös se, että perinteinen arkkitehtikilpailu ei tällaiseen sovi. Toinen yritys onnistui, kun vaihdoimme paikkaa, luovuimme omasta suunnitelmasta, muutimme urakkamuotoa, lyhensimme kiinteistönhoitovastuun 10 vuoteen ja muutenkin löysäsimme ehtoja. Myös maksoimme suunnitelmista kaikille. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten perusteellisesti rakennuttajan täytyy suunnitella koko prosessi, jos aikoo saada järkeviä tarjouksia.
Länsimetron rakennuttaminen on monimutkainen ja hankala prosessi, koska metroa tehneitä kokeneita tekijöitä ei juuri ole. Kilpailu on erittäin vähäistä. Siksi jokainen urakka on erikseen tarkkaan harkittava ja suunniteltava. Näyttää siltä, että tällaisten erikoistöiden riskejä pelätään ja hinnoitellaan työt sen mukaan. Isoja urakoita on yli 50 kappaletta. Isoihin infratöihin on tarjottu viime aikoina niin sanottua allianssimallia. Siinä testataan erityisesti rakennuttamistaitoja.
Kaavoista kalliita
Rakennuttaminen alkaa useimmiten jo kaavoituksesta. Viime vuosina on tullut uusi ongelma. Kaavoihin pannaan hyvää tarkoittaen kaikkien asiantuntijoiden ja paikallispoliitikkojen kaikki toiveet. Sitten, kun kaava, yleensä valitusten jälkeen, vahvistuu, havaitaan, että se on aivan liian kallis toteuttaa. Kaavoitukseen tarvittaisiin ehdottomasti mukaan enemmän käytännön rakennuttamistietoutta.
Hankintalain sanotaan usein olevan järkevää toimintaa rajoittava. Voihan se joskus sitäkin olla. Mutta oikein käytettynä se mahdollistaa aika paljon. Tarjouspyynnön voi itse muotoilla aika pitkälle mieleisekseen. Tärkeää on sitten itsekin sitä noudattaa. Sekä suunnittelua että rakentamista voi kilpailuttaa haluamassaan määrin laadulla. Laatukriteerien asettaminen on syytä harkita perusteellisesti. Ainakin Espoossa on pystytty selviämään ilman valituksia monesta tällaisesta kilpailusta. Esimerkiksi sairaalamme elinkaariurakoitsija valittiin käytännössä laadulla.
Edellä esittämieni esimerkkien valossa näen, että rakennuttaminen kaikessa laajuudessaan olisi tarpeen nostaa sille kuuluvaan asemaan suunnittelu- ja rakentamisprosessissa. Rakli voisi palauttaa rakennuttamisen alkuperäiseen asemaansa järjestön yhtenä johtotähtenä. Viisas rakennuttaminen on koko yhteiskunnan ja myös yksityisten toimijoiden etu. Tekniseen korkeakouluopetukseen rakennuttaminen pitäisi saada oppiaineeksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hyvä rakentaminen alkaa viisaasta rakennuttamisesta”