Kokeile kuukausi maksutta

Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?

Tietoa kirjoittajasta Tuula Råman
Rakentamisen Laatu Rala ry, toiminnanjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomalaisen rakentamisen ohjaavana arvona on ollut aina laatu. Rakentamisen kansainvälistyessä ja hankintaketjujen monimutkaistuessa laatu joutuu määriteltäväksi uudelleen erilaisten kulttuurien ja toimintatapojen puristuksessa.

Samanaikaisesti kaikkia toimialoja tarkastellaan yhä enemmän koko arvoketjun osalta: mistä raaka-aineet tulevat, kuka esivalmistaa komponentit, missä ne kootaan tai kuka jakelee valmiin lopputuotteen. Vastuullisuus kattaa tuotteen elinkaaren raaka-aineista lopputuotteen käyttöön ja ylläpitoon.

Rakennusala ei ole tästä poikkeus. Lisääntynyt kiinnostus rakentamisen vaikutuksiin ja siihen, miten itse rakentaminen toteutetaan, ovat tämän ilmentymiä. Rala kannustaa muuttamaan rakentamisen alihankintaketju -käsitteen rakentamisen arvoketjuksi. Muutos kertoo, että rakentamisessa ei siirry vain pääomia ja työsuoritteita vaan rakentamisen perusarvoja, kuten laatu.

Arvoketjua tulee myös johtaa. Ilman aktiivista johtamista arvojen siirtymisellä ei ole mahdollisuutta. Kuluttajaa kiinnostaa tuotteiden vastuullisuus: he haluavat tietää, kuka on valmistanut kulutuselektroniikan, vaatteet ja perheen ruuan. Huomenna he haluavat myös tietää, kuka on rakentanut heidän kotinsa. Myös kunnat ja kaupungit ovat suuria rakennuttajia.

Esimerkiksi kestävästä asumisesta (”sustainable living”) puhuttaessa keskitytään yleensä asumisen energiankulutukseen, hyvään sisäilmaan ja materiaalien luonnonmukaisuuteen sekä kestävyyteen. Se ei käsittele paljoakaan rakentamisen aikaista vastuullisuutta, jota ovat muun muassa sosiaaliset ja eettiset kysymykset sekä taloudellisen vastuun osa-alueet.

Vastuullisuus on yhteiskunnan megatrendi, joka läpäisee kaikki toimialat ja yhteiskunnan toiminnot. Se vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, organisaatioiden ja yhteiskunnan hankintaehtoihin ja -päätöksiin.

Rakennusala toimii vielä monelta osin varsin viranomaislähtöisesti. Lainsäädäntö kuitenkin kehittyy vastaamaan äänestäjien tahtotilaa. Kiristyvä ympäristölainsäädäntö, sosiaalisen vastuun ja etiikan huomioon ottavat säädökset muuttavat yritysten toimintamalleja sekä luovat raamit, joiden pohjalta ohjataan viranomaiskäytäntöjä sekä yritysten ja kansalaisten toimintaa.

Digitalisaatio mahdollistaa tiedon keräämisen ja julkaisemisen aiempaa nopeammin. Yksittäinen kuluttaja tai kansalaisjärjestö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa päättäjiin muuttaen käytäntöjä ja toimialan operatiivisen toiminnan hyväksyviä ehtoja (”social license to operate”).

Globalisaatio on muuttanut jo monia toimialoja pysyvästi. Rakennusalan arvoketjun laajentuessa kansainväliseksi toimialan arvojen säilyminen muodostuu kriittiseksi, mikäli arvoketjua ei kyetä johtamaan. Kotimaiseen työhön liitetyt arvot (laatu, sosiaalinen oikeutus, ihmisarvo, lahjomattomuus, budjettivarmuus, aikataulujen pysyvyys, elinkaariajattelu) joutuvat toisenlaiseen tarkasteluun, kun osa työstä tehdään tai tilataan organisaatioilta, joiden kotipaikka on maissa, joiden yhteiskuntarakenne ei ole länsimaisen demokratian tasolla.

Läpinäkyvyys kulkee digitalisaation kanssa samaa reittiä. Helpottunut tiedonsaanti ja -jakelu mahdollistavat globaalin toimitusketjun kriittisen tarkastelun. Mahdollisten epäkohtien käsitteleminen proaktiivisesti on kannattavampaa ja maineriskiltään pienempää kuin saman asian selittäminen tilanteessa, jossa kriittinen sidosryhmä on jo ehtinyt esittää haasteen oman, jo valmiiksi värittyneen näkemyksensä kautta.

Vastuullisuus luo kilpailuetua. Vastuullinen liiketoiminta mahdollistaa tulevaisuuden menestyksen myös siinä tapauksessa, että yhteiskunta ryhtyy vaatimaan toimialalta vahvempaa näyttöä oman arvoketjunsa hallinnasta ja vastuullisesta liiketoimintamallista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?”

  1. Ei oikein ole käynyt ilmi, mitä tarkoitetaan arvoketjulla, kun tähänkään mennessä ei olla ainakaan tarkoituksella tehty arvotonta työtä. Samat sanat vastuullisuudesta. Selkeyttä termeihin!

  2. Mistä ihmeestä tulee toteamus: ”Suomalaisen rakentamisen ohjaavana arvona on ollut aina laatu.”
    Näinhän asia ei todellisuudessa ole, eikä ole koskaan ollut. Ko. lausahdus esiintyy juuri näissä akateemisissa höpinöissä joilla yritetään kohentaa alan ryvettynyttä mainetta. Yleisesti ottaen rakentamisen taustalla on nyt ja aina ollut liiketaloudellinen voitto. Laatu ei ole koskaan ollut ensisijainen käsite saati tavoite, koska siitä ei ole kukaan valmis maksamaan. Muuta kuin ylevissä juhlapuheissa joissa maalataan kauniita visioita. Unohdetaan jo ajattelu että Suomi olisi tai olisi ollut jokin laaturakentamisen mallimaa, koska todisteita huonosta rakentamisen laadusta on tässä maassa tarjolla/nähtävillä vaikka joka vuosikymmeneltä. Kysytään mielummin jotta voisimmeko jo vihdoin viimein oppia rakentaan rakennusteknisesti laadukkaita kohteita?

  3. Arvoketjua johtaa se urakoitsija, joka onnistuu höynäyttämään rakennuttajia tekemään tuntityösopimuksia, mikä ei edes takaa laatua, vaikka työtä tehtäisiin suurellakin joukolla.

  4. Valitettavan usein ollaan rakentamassa ”budjettia ja aikataulua” eikä tuleville asukkaille laadukasta kotia. Niin kauan kun hankinta on lähes tyystin irroitettu suunnittelusta ja sitä palkitaan hinnan alas ajamisesta laadusta liikaa välittämättä eivät asiat muutu. Missä muussa tuottamisessa tehdään suunnitelmat – budjetointi – kilpailutus ja lopuksi toteutusvaiheessa muutetaan tuotemäärittelyt kiiressä ja väärin motivoidun hankinnan toimesta. Olisi ”mielenkiintoista” nähdä esimerkiksi samalla periaatteella valmistettu auto, itse en uskaltaisi sillä ajaa!

  5. Ei arvoketjusta kukaan eikä mikään organisaatio voi olla vastuussa, koska siihen osallistuu monia itsenäisiä yrityksiä. Sitäpaits nykyää puhutaan arvoketjujen sijasta arvoverkoista (vrt. C. Christensen).
    ”Suomalaisen rakentamisen ohjaavana arvona on ollut aina laatu.” Onko näin? Ainakin tänä päivänä tuo ohjaus tuntuu varsin heikolta.

  6. Onko kuluttaja tosiaan elektroniikka hankkiessaan kiinnostunut siitä, millaisissa olosuhteissa ja minkälaisin työehdoin toosan kukin komponenti on valmistettu ja mistä sen raaka-aineet on hankittu ja millaisissa olosuhteissa ja minkälaisin työehdoin on koko toosa valmistettu?

  7. Hienoa, että kirjoitukseni on herättänyt keskustelua. Kiitos myös hyvistä huomioista. Tästä on hyvä jatkaa.

    Arvoketju tai -verkko on käsite, joka kattaa koko rakentamisen prosessin ja jokaisen prosessin vaiheen tulisi lisätä tuotteen arvoa. Tässä jatkumossa välittyvät arvot, toiminnan johtaminen ja yritysten toimintatavat. Kun johdamme itse tuota kokonaisuuttaa, niin meillä on paremmat mahdollisuudet luoda vastuullinen, työntekijöistä ja ympäristöstä huolehtiva turvallinen työympäristö, joka mahdollistaa laadukkaan, tuottavan toiminnan. Siis vähemmän viivytyksiä ja häiriöitä, enemmän rakentavaa yhteistyötä.

    Osaoptimointia mahtuu koko rakentamisen suureen kokonaisuuteen. Meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa rakennusalan kehitykseen alan sisällä ja toimia aktiivisesti alaa kehittäen.

    Maailma muuttuu. Jos emme tiedosta ympärillämme tapahtuvia muutoksia emmekä kykene itse arvoverkkojamme johtamaan ja niissä vaikuttamaan, niin ne tulevat johdetuksi tavalla tai toisella jostakin muualta. Mikään haaste ei ole helppo, mutta ei myöskään mahdoton.

    Me RALAssa jatkamme työtä vastuullisen, laadukkaan rakentamisen edistämiseksi.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tuula Råmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tuula-raman/