Liikenneverkot Suomen tuotantolinjoina

Tietoa kirjoittajasta Jorma Mäntynen
ROTI 2019 Liikenneverkot-paneelin pj, johtaja, professori WSP Finland oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.

Suomen teollistumista tuettiin 1960- ja 1970-luvuilla tie- ja rataverkon vahvalla kehitystyöllä. Näin luotiin väyliä Suomen teollisuudelle, joka toimitti tavaraa pääasiassa Euroopan markkinoille. Toimivat kotimarkkinat ja työssäkäynti tarvitsivat parempia teitä, jotka aiemmin olivat lähellä kehitysmaatasoa.

Nyt Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa. Tulevaisuuden toimintaympäristössä ihmis-, tavara- ja informaatiovirtojen sujuva kulku edellyttää laadukkaita liikenne- ja tietoverkkoja. On tärkeää nähdä yhteys liikenteen infrastruktuurin ja taloudellisen toiminnan välillä.

Viime vuosina on puhuttu liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelasta. Aikana, jolloin Suomi on paljon vauraampi kuin 1960-luvulla. Miten tässä näin pääsi käymään? Tarvitaan rahaa ja ymmärrystä liikenneverkkojen merkityksestä. Kumpaakohan puuttuu enemmän?

Suomen merkittävimmät kilpailijamaat ovat lähellä. Ne ovat Ruotsi ja Tanska. Vähän etäämpänä kilpailee Saksa. Muut Pohjoismaat panostavat kansainvälisen saavutettavuutensa parantamiseen infrastruktuuriaan kehittämällä. Esimerkiksi Tukholma, Oslo, Göteborg ja Kööpenhamina on tarkoitus yhdistää nopealla junaliikenteellä. Fehmarn Beltin kiinteän yhteyden tavoitteena on kytkeä Skandinavia ja Keski-Eurooppa entistä vahvemmin toisiinsa.

Toiset Pohjoismaat ovat myös panostaneet huomattavasti Suomea enemmän kansainvälisen lentoliikenteen kehittämiseen useilla lentoasemillaan. Lentoyhteydet tähtäävät kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen sekä uusien yritysten ja matkailijavirtojen saamiseen.

Suomen on kyettävä käyttämään hyväkseen hyvinkin erilaisissa tulevaisuuksissa maailman mahdollisuuksia ja torjuttava yhdessä globaalin yhteisön kanssa erilaisia uhkia. Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomi on globaalin yhteisön jäsen – alle promillen väestöllä ei koko maailman ongelmia ratkaista.

Suomea ei voi enää – jos koskaan on voinut – katsoa Suomi-keskeisesti. Kansainvälinen kaupankäynti ja kommunikointi edellyttävät korkeatasoista liikenteen infrastruktuuria. Saavutettavuus on Suomelle erittäin tärkeä kilpailutekijä. Tämä pätee sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. On tärkeää saada korkean jalostusasteen vientiä aikaan, mutta myös mahdollistaa toimivat koti- ja työmarkkinat.

Liikenneinfrastruktuurin merkitys Suomen menestykselle ja kilpailukyvylle on jatkossakin vahva. Jos liikenneverkkoja katsotaan vain liikennemäärien perusteella, näkökulma kaventuu. Liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä erilaisten yhteiskunnan toimintojen mahdollistajana. Infraa tarvitaan, jotta tuotanto ja muu taloudellinen toimeliaisuus sekä väestön moninaiset tarpeet saisivat täyttymyksensä.

Teollisuuden ja kaupan logistiikan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että liikenneverkot mahdollistavat varmat, turvalliset, nopeat, häiriöttömät ja kustannustehokkaat kuljetukset yrityksistä satamiin ja päinvastoin. Keskeisten pääväylien tulee yhdistää koko Suomi, alemmat verkon osat ovat usealle toimialalle välttämättömyys.

Koko tie- ja rataverkon kehittämisen perusteena on elinkeinoelämä. Väestö keskittyy, mutta elinkeinoelämä käyttää koko Suomea.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Liikenneverkot Suomen tuotantolinjoina”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi