Miksi rakennustuotteiden tuoteyhteyspiste on kätkössä yrityksiltä?

Tietoa kirjoittajasta Matti J. Virtanen
Diplomi-insinööri, kirjoittaja on ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt rakennusneuvos.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

EU:n rakennustuoteasetuksen on tarkoitus luoda rakennustuotteiden sisämarkkinat. Sisämarkkinat perustuvat yhteisesti sovittuihin testauksiin ja laadunvalvontaan, jotka toimenpiteet on määritelty tuotetta koskevassa harmonisoidussa EN- tuotestandardissa. Kaikille tuotteille ei valitettavasti ole luotu harmonisoitua tuotestandardia.

Rakennustuoteasetus vaatii jäsenmaita luomaan myös rakennustuotteiden tuoteyhteyspisteet. Näiden pisteiden on tarkoitus kertoa kiinnostuneelle valmistajalle, mitä vaatimuksia on olemassa valmistajan tuotteelle tuoteyhteyspisteen maassa. Tämä koskee kaikkia rakennustuotteita riippumatta siitä, oliko niillä harmonisoitu tuotestandardi tai ei.

Monessa jäsenmaassa on rakennusasioista vastaavien viranomaisten kotisivulla tietoa näistä tuoteyhteyspisteistä sekä luettelo yhteystietoineen eri jäsenmaiden tuoteyhteyspisteistä. Tuoteyhteyspisteellä on 15 päivää aikaa vastata valmistajan kyselyyn.

Esimerkkinä kotisivuista on Ruotsin Boverketin kotisivut: www.boverket.se. Suomessa vastaavan viranomaisen eli ympäristöministeriön kotisivuilta ei löydy tietoa tuoteyhteyspisteistä. Onneksi ne löytyvät hEN Helpdeskin (www.henhelpdesk.fi) pikalinkistä. Suomessa rakennustuotteiden tuoteyhteyspiste onkin teollisuus- ja elinkeinoministeriön (TEM) yleisen tuoteyhteyspisteen yhteydessä. TEM:n sivuilta tietoa tästä saa hakemalla hakea.

TEM lähettää rakennustuotteita koskevat kyselyt ympäristöministeriöön virkamiehelle, joka valmistelee vastauksen ja lähettää takaisin TEM:lle. Kyseinen järjestely täyttänee rakennustuoteasetuksen juridiset vaatimukset, mutta suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan kannalta toimintaa olisi ehkä tarpeen kehittää. Kuinka moni viennistä kiinnostunut rakennustuotteiden valmistaja on tietoinen tällaisesta palvelusta?

Mikään ei estä kehittämästä palvelua siten, että ympäristöministeriö avustaisi kiinnostuneita yrityksiä tiedusteluiden tekemisessä. Vastauksista ministeriö saisi arvokasta tietoa siitä, onko jossakin jäsenmaassa laittomia kaupan esteitä. Näistä pitää informoida komissiota, jonka tehtävänä on nostaa tarvittaessa oikeusjuttuja kyseistä jäsenmaata vastaan. Komissio on nostanut oikeusjutun esim. Saksaa vastaan. Komissio voitti kyseisen oikeusjutun. Saksa joutuu purkamaan kaupan teknisiä esteitä, mutta pyrkii eri tavoin viivyttelemään.

Suomi on suhteellisesti suuri rakennustuotteiden viejämaa. Siten toimivat sisämarkkinat ovat Suomen etu. Vastauksissa voi olla arvokasta informaatiota myös kansallisen säädöstämisen avuksi.

Tärkeää on myös se, mitä ulkomaiselle yritykselle kerrotaan Suomen vaatimuksista. Usein rakentamismääräykset, nykyisin asetukset, asettavat vaatimukset hyvinkin yleisellä tasolla. Jopa kansallisilla toimijoilla on vaikeuksia määrittää vaadittavia vaatimustasoja CE-merkittyjen rakennustuotteiden perusominaisuuksille.

Rakennustuoteteollisuus RTT on laatinut pitemmän aikaa ns. kansallisia soveltamisstandardeja eli SFS 7000-standardisarjaaa. Ne täydentävät harmonisoituihin tuotestandardeja, joissa ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, mihin harmonisoidun tuotestandardin mukaisesti CE-merkitty rakennustuote, kelpaa jossakin jäsenmaassa.

SFS 7000-sarjan standardeissa on perusominaisuuksille esitetty vaatimukset ja tarvittaessa vaatimustasot, jotka ovat riittävät suomaiseen olosuhteisiin ja rakentamiseen. Joskus vaatimustasot löytyvät rakentamismääräyksistä kuten esim. turvallisuuteen liittyvät paloluokat, jotka perustuvat yhteisiin eurooppalaisiin paloluokkiin. Alan toimijoiden mukaan lukien rakennusvalvonta kanssa on yhteisesti pyritty määrittämään puuttuvat vaatimustasot ja kirjaamaan ne SFS-7000 sarjan standardeihin. Joskus on tämä vaatinut myös tutkimusta, koska Suomessa ei välttämättä ole kokemusta harmonisoidun tuotestandardien kaikista testimenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta suomalaisiin olosuhteisiin.

Harmonisoiduissa tuotestandardeissa on joskus paljastunut puutteita kuten esim. tulisija- ja savupiippustandardeissa, kun soveltamisstandardeja on laadittu. Näitä puutteita on pyritty korjaamaan eurooppalaisessa standardisointityössä.

SFS 7000-sarjan standardeja on laadittu noin 40 kpl. Ne kattavat suuremman joukon harmonisoituja tuotestandardeja, koska moni kattaa useamman harmonisoidun tuotestandardin. Soveltamisstandardeja tarvittaisiin lisää, jotta katettaisiin laajempi joukko harmonisoituja tuotestandardeja. Kuinka tämä lisäys saataisiin aikaan? Voisiko ympäristöministeriö avittaa tätä työtä?

Soveltamisstandardien lisälaadinta edesauttaisi myös kansallista säädöstämistä ja parantaisi rakentamisen teknistä laatua. Lisäksi soveltamisstandardit olisi syytä kääntää englanniksi. Tällöin tuoteyhteyspiste voisi halutessaan helpommin viitata näihin soveltamisstandardeihin, kun se vastaa kyselyihin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi rakennustuotteiden tuoteyhteyspiste on kätkössä yrityksiltä?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi