Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusala hyötyisi puurakentamisesta

Tietoa kirjoittajasta Petri Heino
Ohjelmapäällikkö, Ympäristöministeriö
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomen Kuvalehdessä (45/2016) oli kiinnostava artikkeli rakentamisen tehottomuudesta. Jutussa haastateltiin rakennusliiketoiminnan asiantuntijaa Juho-Kusti Kajanderia. Kajander on juuri väitellyt Aalto-yliopistossa aiheesta Kestävää kehitystä edistävien innovaatioiden arviointi rakennusalalla.

Artikkeli ei anna kovin mairittelevaa kuvaa suomalaisesta rakennustoiminnasta. Työntekijäkohtainen tuottavuus ei ole parantunut, rakentamisen nopeuteen ei panosteta ja laatuongelmiin ei haeta aktiivisesti ratkaisuja.

Pääongelmana Kajander pitää rakennustyön tekemistä edelleen pääosin työmaalla, jolloin rakennusvirheiden mahdollisuus kasvaa. Ratkaisuna rakentamisen kehittämiseen hän esittää teollistamista ja sen työkaluina digitaalisuutta ja robotiikkaa.

Pääkaupunkiseudun rakentamisessa on juuri nyt tilanne, jossa betonielementtien kysyntä ylittää tarjonnan. Tämä on johtanut tuontiin Baltiasta ja hankkeiden viivästymiseen. Lisäksi rakentamisen työvoimasta on pulaa, erityisesti rakennusalan työnjohtajista.

Puuelementtien hyödyntäminen nopeuttaisi rakennusprosessia, siirtäisi työtä työmaalta tehtaaseen sekä mahdollistaisi laadun ja tehokkuuden systemaattisemman parantamisen. Teollisessa puuelementtivalmistuksessa hyödynnetään Kajanderin peräänkuuluttamaa digitaalisuutta ja robotiikkaa.

Puuelementtien laajemmasta hyödyntämisestä ei ole kuitenkaan näyttöä betonirakentajien toimesta. Puukerrostalohankkeet etenevät yksittäisinä omina projekteinaan.

Mikäli rakentamisessa olisi diversiteettiä, joka nyt konkretisoituisi puukerrostalohankkeiden toteutumisena, koko rakennusala toimisi joustavammin. Betonikohdetta ei muuteta puurakenteiseksi sormia näpsäyttämällä, vaan tämä olisi pitänyt tehdä hankekehityksen kautta jo aikaisemmin.

Pitäisikö kaupunkien pitää huolta tämän joustavuuden kehittymisestä esimerkiksi kaavoituksen kautta? Helsingin Honkasuon tyyppiset kaavat, joissa puumateriaali määritellään pääasialliseksi kantavaksi rungoksi, toisivat rakentamiseen monimuotoisuutta, uutta kilpailua ja uusia toimijoita. Tällaisia alueita pitäisi olla merkittävä määrä.

Pien- ja rivitalorakentaminen on puun vahvaa aluetta. Rivitaloissa sekarakenteet ovat myös yleisiä, ja niissä on helpointa siirtyä täysin puuelementtien käyttöön. Rivitalorakentamiseen soveltuvaa puuelementtiteollisuutta on paljon ja myös kapasiteettia vapaana. Pienen mittakaavan rakentaminen toimisi myös joustona rakennustuotannossa. Pien- ja rivitalorakentamisen mahdollistaminen on kaupunkien velvollisuus.

Puuelementtien tarjonta lisääntyy koko ajan niin tila- kuin suurelementtien osalta. Kapasiteettia rakennetaan lisää, esivalmistusta kehitetään, uusia toimintamalleja suunnitellaan ja toteutetaan. Tämä on välttämätöntä, koska uusia hankkeita on lähdössä liikkeelle erittäin paljon. Nopeutuva rakentamisaika mahdollistaa useamman hankkeen läpiviennin nykyisellä henkilöstöllä ja siten myös liiketoiminnan kasvun.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Rakennusala hyötyisi puurakentamisesta”

  1. En oikein ymmärrä, miten rakennusmateriaalin määrääminen kaavapakolla puuksi (tai miksikään muuksikaan materiaaliksi) lisäisi ainakaan joustavuutta tai kilpailua.

    Mainittu Honkasuo, jossa puu määrättiin pakolliseksi, on pientaloalue. Pientaloissa puurakentamisen markkinaosuus on lähes 90 %, mutta Honkasuolla sekään ei riitä.

    Voisiko ajatella niin, että puusta kehitettäisiin sellaisia ratkaisuja, että ne yleistyisivät markkinaehtoisesti, eikä vain pakottamalla.

    1. Tulisi varmaan purkaa ensin nykyiset kartellit ja kuljetustukijärjestelmät biotalouden saamiseksi kilpailukykyiseksi ja samoille lähtökohdille?

  2. Kannattaisiko Betoniteollisuuden Mattilan keskittyä oman toimialansa ongelmien ratkaisemiseen ja lopettaa puurakentamisen nälviminen. Tähän asti on ollut käsissä homeongelma ja nyt vielä huonolaatuinen betoni, joka pahimmillaan johtaa isoihin vahinkoihin ja turvallisuusriskeihin.

  3. Käsittääkseni tällaisen keskustelupalstan tavoitteena on, että eri tavoin ajattelevat ihmiset käyvät keskustelua ja esittävät erilaisia näkökantoja. Siinä mielessä kaiman kehotus poistua palstalta muihin töihin on hieman erikoinen.

    Muutenkin arvostaisin kovasti, että asianosaiset vaivautuisivat esittämään substanssiin liittyviä kannanottoja, joko puolesta tai vastaan. Sellaisia täällä näkee valitettavan harvoin.

    1. Nimettömät kirjoitukset ovat sallittuja keskustelupalstalla, vaikka toivommekin, että ihmiset kirjoittaisivat mieluiten omalla nimellään. Ymmärrämme toki, että aroista asioista on joskus helpompi kirjoittaa nimettömänä. Nimettömänä ei pidä kuitenkaan huudella asiattomuuksia nimellä kirjoittaviin tai muutenkaan. Tällaisia kirjoituksia olemme onneksi joutuneet poistamaan aika harvoin.

      Koska joku kuitenkin kohta kirjoitttaa nimimerkin suojassa Jussi Mattilalle seuraavasti ”puutalot pitäisi rakentaa puupaaluille, koska betonin lujuuteen ei voi luottaa”, kirjoitan sen nyt itse tähän omalla nimellä silläkin uhalla, että joku aina ymmärtää sinua paremmin mitä olit kirjoituksellasi tarkoittavinasi. Satiiri ja huumori jäävät usein ymmärtämättä.

      1. Asiallinen esimerkki puutalorakentamisesta Naantalin Vanhasta kaupungista.

        Talot rakennettiin aikoinaan hirsiarinoiden päälle, koska eivät paljoa painaneet eikä luonnonkiviäkään ollut tarpeen pehmeälle maalle kantaa.

        Kunnallistekniikan myötä tuli kuitenkin tarve kaivaa ja kuivattaa maata. Maa alkoi vajoamaan kuivattamisen seurauksena ja hirsiarinat lahoamaan.

        Vastaava ilmiö on nähtävissä Englannissa ”New Hollandin” alueella. Kuivattamisen seurauksena maa on vajonnut jo katulampun pituuden verran sadassa vuodessa.

        Suomessa käy kuivanmaan tonteilla päin vastoin. Pihat nousevat keskimäärin sentin vuodessa, minkä takia (myös) näyttää siltä että toista sataa vuotta vanhat talot maatuvat sijoillensa. Hirsitalo laskee niin kauan, kun sen räystäät ottaa maahan kiinni.

  4. Sarkasmi ja ironia ovat vaikeita lajeja.

  5. Miten perustellaan sitä, että puuelementteillä päästään parempaan kehitystulokseen, kuin jos samat kehityspanostukset laitettaisiin betonielementteihin?

    Mikään ei myöskään tue sitä väitettä, että betonielementtiteollisuutta kehittämällä ei olisi mahdollista päästä samanlaiseen systemaattiseen laadun ja tehokkuuden parantamiseen kuin puuelementtiteollisuudessa.
    Myös digitaalisuus ja robotiikka ovat arkipäivää betonielementtiteollisuudessa – joskin Suomen ulkopuolella, miksi näin ei voisi tulevaisuuden Suomessa?

    1. Niin. Osataanhan Suomessa rakentaa laivoja – eikö osatakin?

      Aletaanpa valmistamaan digitalisaatioon ja robotiikkaan nojaavia aluksia, jotka valmistavat käsittämättömiä betonituotteita matalikkojen hiekoista ja halvasta betonista.

      Telakkatukea maksavat kaikki Valtiot, niinpä on luontevaa että Valtio kustantaa tämän betonisen voittokulun.

      Mutta kai me kuitenkin rekisteröidään alus Panamaan tai muuhun mukavuuslippumaahan?

      Kaiken kruunaa se, että emme kerro kenellekään mistä valmistamme laivan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Petri Heinohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/petri-heino/