Rakentaminen ilmastoratkaisuksi ja teknologiat hyötykäyttöön

Aika ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on loppumassa. Ilmastonmuutoksen uhkakuvat ja geopoliittisiin haasteisiin liittyvä energian saatavuuskriisi heijastuvat uutisvirtaan pelottavina näkyminä ympäristömme tasapainon horjumisesta.

Tiedeyhteisö on laajalti yksimielinen siitä, että Pariisin ilmastosopimuksen mukainen puolentoista asteen lämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä olisi vielä hallittavissa. Nykykehityksellä lämpötila voi kuitenkin nousta jopa 4–6 astetta vuosisadan loppuun mennessä, mikä aiheuttaisi valtavaa tuhoa elinympäristölle ja luonnolle. 2,5 asteen nousu nostaisi merenpintaa metrillä jättäen veden alle suurkaupunkeja ja jopa kokonaisia valtioita. Näistä riskeistä huolimatta poliittinen ja yhteiskunnallinen toiminta on olematonta tai liian hidasta.

Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomus tarkentaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa maailmantalouteen 19 prosentin tulonmenetyksen vuoteen 2050 mennessä. Varhaisemmat toimet ovat halvempia ja tehokkaampia kuin myöhäisemmät ratkaisut.

Rakennuksilla on merkittävä osuus päästöjen lähteenä: Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja yli kolmannes hiilipäästöistä syntyy kiinteistöissä. Rakennuksia koskevia päätöksiä tehdään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja vastuu päätöksistä jakautuu rakennuttajien, suunnittelijoiden, omistajien, teknologiatoimittajien sekä käyttäjien kesken.

Ilmastotavoitteiden kannalta suoria päästöjä voidaan vähentää optimoimalla energiankulutusta ja siirtymällä täysipainoisesti uusiutuviin energianlähteisiin. Vastuu on kannettava myös haastavimmissa, epäsuorissa päätöksissä, kuten alihankintaketjujen valinnoissa.

Pariisin sopimukseen pääseminen edellyttää vuosittaisten päästöjen kolminkertaista leikkausta nykyisiin toimiin verrattuna. Teknologian avulla asumisen ja rakentamisen energiajärjestelmät voidaan sähköistää ja energiankäyttö optimoida, jos suunnittelussa hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia datan keräämiseen ja analysointiin.

Rakennukset ovat teknisesti monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa älykkäällä automaatiolla on valtavasti potentiaalia energiatehokkuuden parantamiseen elinkaaren aikana – jos siihen todella pyrittäisiin. Suomessa kuitenkin keskitytään usein vain rakennusvaiheen kustannusten ja hiilipäästöjen optimointiin, vaikka ilmastovaikutuksista suurin osa syntyy elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta.

EU-alueen nykyisestä rakennuskannasta yli 80 prosenttia on edelleen käytössä vuonna 2050, joten energiankäytön tehokkuus koskee myös nykyisiä rakennuksia. Konservatiiviset rakennus- ja korjaustavat sekä digitaalisten ratkaisujen sivuuttaminen estävät tehokkaan optimoinnin, mikä on menetys niin ilmaston kuin taloudenkin näkökulmasta. Automatisoidulla datan keruulla ja analysoinnilla voimme helposti tunnistaa, missä energiaa käytetään turhaan, ja vähentää kulutusta jopa kolmanneksella mukavuudesta tinkimättä.

Digitalisaatio ja tekoäly tehostavat resurssien käyttöä ja energiankulutuksen optimointia. Erityisesti kohteissa, joissa energian kulutus on suurta, ne tarjoavat valtavan potentiaalin päästöjen vähentämiseen. Ympäristön kannalta kaikkein puhtainta energiaa on käyttämättä jätetty energia.

Vastuu on minun ja sinun. Tekemättä jättäminen on myös valinta, ja se valinta tulee planeetallemme kalliiksi.