Hulevedet ovat rakennettujen alueiden sade- ja valumavesiä. Käsittelemättömät ja heikkolaatuiset hulevedet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja vedenlaadun heikentymistä.
Hulevesien hallinnan suunnittelua on edistänyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutos 2014. Kunnalla on päävastuu asemakaava-alueiden hulevesien hallinnasta ja hulevesien viemäröinnin voi ulkoistaa vesihuoltolaitokselle sopimuksella. Kiinteistön hulevesien hallinta on kiinteistön vastuulla.
Hulevesistä ja niiden käsittelytarpeesta on keskusteltu pitkään. Tähän asti kaavamääräyksillä on pyritty hulevesien määrän viivyttämiseen ja tasaamiseen ja tämä on usein toteutettu maanalaisilla säiliö- ja putkijärjestelmillä. Painopiste siirtyy koko ajan enemmän pinnalta avoimiin ratkaisuihin sekä hulevesien laadulliseen hallintaan, etenkin tiheästi rakennetuilla keskusta-alueilla.
Miten hulevesiin voidaan sitten vaikuttaa? Hulevesien laadun parantaminen tehdään parhaiten erilaisilla vihreillä ratkaisuilla tonteilla. Myös keskusta-alueiden asukkaat ovat havahtuneet viherkattojen ja -seinien, hulevesipainanteiden sekä sadepuutarhojen arvoon.
Kasvillisuutta sisältävät hulevesiratkaisut auttavat kiinteistön pintalämpötilojen ja tuulisuuden hallinnassa sekä monimuotoisuutta, mikroilmastoa ja viihtyvyyttä parantaen.
Niiden talvitoimivuuteen on saatu kokemuksia jo useiden vuosien ajalta. Vastaavasti erilaiset läpäisevät pinnoitteet on todettu käyttökelpoisiksi poisjohdettavan huleveden määrän vähentämiseksi.
Rakentaminen ja esimerkiksi ulkoremontit ovat hulevesien hallinnan kannalta kriittisiä vaiheita: Työmailta rankkasateilla huuhtoutuva hulevesi muodostuu sadeveden lisäksi pohjavedestä ja mahdollisesti eri työvaiheissa käytettävästä vedestä.
Suojaamattoman/kasvittoman maa-aineksen huuhtoutuminen sekä rakennusmateriaalit, -jätteet ja nestemäiset aineet aiheuttavat riskin huleveden laadulle ja sitä kautta ympäristölle. Käsittelemätön hulevesi voi sisältää runsaasti kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita sekä mahdollisesti muita vastaanottavalle vesistölle haitallisia aineita. Rakennustyömaan hulevesien oikea johtamispaikka ei ole yleensä myöskään jätevedenpuhdistamo, jonka prosessille veden määrä ja laatu aiheuttaa haasteita.
Vaikutuksia voidaan pienentää ja hallita: RT-kortissa on esitetty ohjeellisia raja-arvoja työmaavesille, jotka johdetaan vesistöön, ojaan tai maaperään. Useat kunnat edellyttävät rakennustyömaille hulevesien laadullista käsittelyä tai vähintäänkin riskien arviointia, jotta voidaan selvittää, onko käsittelylle tarvetta. Työmaan hulevesirakenteen tilantarvetta helpottaa se, että se mitoitetaan normaaleille sadetapahtumille poikkeuksellisten rankkasadetapahtumien sijaan. Haasteena on hulevesien johtaminen hulevesirakenteeseen rakentamisen edetessä eri osissa työmaata.
Hulevesien hallinnasta on lukuisia ohjeita, muun muassa Suomen Kuntaliiton Hulevesiopas (2012, lakiosa päivitetty 2017) sekä Rakennustietosäätiön RT-kortteja erilaisten hulevesienhallintaratkaisujen osalta. Hulevesien hallinta kiinteistöllä ja alueellisesti voidaan toteuttaa elegantisti ja luonnonmukaisesti siten, että se tuo lisäarvoa asukkaalle, ja se voikin olla rakennusten myyntivaltti etenkin tulevaisuudessa.
Loistavia ajankohtaisia esimerkkejä on muun muassa Keski-Pasilan hulevesien käsittely, jossa vettä imeytetään ja viivytetään Keski-Pasilassa ja ylimenevä vesi käsitellään Vauhtitien kosteikossa ennen Töölönlahteen johtamista, sekä tulevaisuudessa Tampereen Hiedanrannan alue, jossa hulevesien hallinta pyritään toteuttamaan hajautetusti ja ensisijaisesti pintoja pitkin. Tulevaisuuden isona haasteena on olemassa olevien kaupunkirakenteiden hulevesiratkaisujen uudelleen järjestely luonnonmukaisella tavalla esimerkiksi Helsingin Kalliossa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakentamisen vaikutus hulevesien laatuun”