Kokeile kuukausi maksutta

Talotekniikka-ala suhtautuu myönteisesti kokonaisenergiatarkasteluun

Tietoa kirjoittajasta Ilkka Salo
Toimitusjohtaja, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamismääräyskokoelman täysremontti nostattaa mielipiteitä laidasta laitaan. Entä mitä on tulossa seuraavaksi? Teollisuus ei voi yhtenään sopeutua nopeisiin muutoksiin, ja kiinteistöjen omistajat pelkäävät kustannusten nousua. Toisaalta koko määräyskokoelman uudistamisen perussanomia ovat valinnanvapauden ja innovatiivisuuden lisääminen sekä kokonaisuuden tarkastelun kautta löytyvä optimointi. Ainakin kissa on nyt tukevasti pöydällä.

Vaikka meillä on vahvaa kansallistakin halua energiatehokkuuden parantamiseen, on hyvä muistaa, että nyt käynnissä oleva muutos perustuu paljolti EU:sta tuleviin vaateisiin. Aiheeseen liittyy suoraan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka uusittiin 2010, sekä uusiutuvien energialähteiden (RES) ja energiaa käyttävien laitteiden (EuP) direktiivit. Oman lisämausteensa tuovat myös muun muassa energian yhteistuotanto- ja energiapalveludirektiivit. Kansallisiin tulkintoihin ja etenemiseen on kuitenkin jätetty runsaasti pelivaraa.

Määräysuudistuksen merkittävin muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun energiamuodot huomioiden, mihin LVI-talotekniikka-ala suhtautuu hyvin myönteisesti. Kokonaisenergiatarkastelu antaa suunnitteluun ja toteutukseen uutta vapautta. Fokus suuntautuu lopputulokseen eikä yksittäisten osien optimointiin.

Jos koko kiinteistö- ja rakentamisala ymmärtää tämän tuoman mahdollisuuden, häämöttää edessämme monimuotoinen ja energiatehokas rakentamisen kulttuuri. On täysin mahdollista, että kasvaneista vaatimuksista huolimatta omistajien ja käyttäjien kustannustaakka pysyy hyvin kurissa tai jopa laskee. Oma lukunsa ovat erilaiset kannustimet, joiden uudistamista myös parhaillaan mietitään.

Näin suuri ajattelutavan muutos aiheuttaa epäselvyyttä ja vääriä käsityksiä. Siksi muutoksista on viestittävä selkeästi niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Tämä tarkoittaa kattavaa opasmateriaalia ja panostusta neuvontaan. Terminologia on vielä osin täsmentymättä aiheuttaen lisävaikeutta yhteisen näkemyksen synnytykseen. Vaikeita ja vielä toistaiseksi eri tavoin tulkittuja käsitteitä ovat muun muassa EPBD:n ”cost-optimal” ja ”nearly zero energy”.

Onko tärkeämpää saada uudisrakennukset mahdollisimman energiatehokkaiksi vai parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiankäyttöä? Tämä usein esitetty vastakkainasettelu ei ole mielekäs. Kumpaankin on panostettava. Panostaminen on kuitenkin kohdentunut tähän asti selkeästi uudisrakentamiseen.

Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että tämä sektori on helpompi ja ensin on syytä poimia ”alhaalla roikkuvat hedelmät”. Meillä on nyt käynnissä mittava 1960- ja 1970-lukujen rakennusten peruskorjausaalto. Jatkuvasti toteutetaan julkisivu- ja linjasaneeraushankkeita, joissa energiatehokkuustarkastelu on tyystin laiminlyöty. Nämä ”korkeammalla roikkuvat hedelmät” tippuvat kohta ylikypsinä maahan, jos asiaan ei saada myönteistä kehitystä. Korjausrakentamisessa energiatarkastelujen tulisi olla itsestäänselvyys, eikä perustua johonkin tulkinnalliseen prosenttilukuun korjauksen laajuudesta.  

Kaikki muutokset määräyksissä aiheuttavat päänvaivaa teollisuudelle ja muille alan toimijoille. On äärimmäisen tärkeää, että saamme selkeän kansallisen tiekartan tulossa olevista tavoitteista ja muutoksista. Olemme menossa kohti lähes nollaenergiarakennuksia eivätkä normimuutokset tähän lopu. On tarkoin harkittava, milloin jotain tavoitteenasetantaa on perusteltua kansallisesti aikaistaa. Toisaalta muutoksia on hyvä tulla harvemmin ja isommissa erissä, toisaalta muutosten saaminen käytäntöön vaatii opastusta, viestintää, kokemuksia ja oman aikansa. Sinänsä talotekniikkateollisuudella on hyvät valmiudet tarjota tehokkaita ratkaisuja nopeassakin tahdissa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Talotekniikka-ala suhtautuu myönteisesti kokonaisenergiatarkasteluun”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Ilkka Salohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/ilkka-salo/